maanantai 25. kesäkuuta 2012

TOISEN ASTEEN SELVITYSRAPORTTI ON VALMISTUNUT: VAIHTOEHTOISET MALLIT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ ETELÄ-POHJANMAALLA(koko teksti osoitteessa: http://www.epliitto.fi/upload/files/Toisen_asteen_selvitysraportti.pdf)

Kesäkuussa 2011 Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti teettää selvityksen, jonka tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Etelä-Pohjanmaalla. Selvityshenkilöksi nimettiin FT, sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä Teuvalta. Maakuntahallitus perusti laaja-alaisen työryhmän selvitystyön tueksi, työryhmässä on yli 30 henkilöä. Maakuntahallitus edellytti, että po. selvitys jätetään maakuntahallitukselle 30.06.2012 mennessä. Selvitysraportti esiteltiin maakuntahallitukselle maanantaina 18.6.2012. Raportti lähtee kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin lausunnolle. Selvityshenkilön tukena on ollut Teuvan kunnasta yksi toimistosihteeri ja Etelä-Pohjanmaan liitosta kolme henkilöä. Nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden kartoittamiseksi selvittäjä laati yhdessä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa laajan rehtorikyselyn, joka lähetettiin kaikille lukioiden, lukiopisteiden sekä ammatillisen koulutuksen rehtoreille syksyllä 2011. Selvityshenkilö on vieraillut syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana kaikissa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnissa sekä koulutuskuntayhtymissä. Keskusteluissa olivat mukana kaupungin-/kunnanjohtajat, sivistysjohtajat, lukioiden rehtorit ja kunnanhallituksen ja/tai valtuuston puheenjohtajat. Ammatillisen koulutuksen osalta keskusteluissa olivat rehtorit, hallituksen/johtokunnan puheenjohtajat sekä osittain myös toimialajohtajat. Laadittu selvitysraportti on liitteineen 116-sivuinen. Etelä-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen uudistamisessa huomioon otettavia asioita: Pienenevät lukiot tarvitsevat yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat lukiot ovat suhteellisen pieniä. Lukioista seitsemän on alle 100 opiskelijan lukiota ja yli 200 opiskelijan lukioita on ainoastaan neljä. Pienten lukioiden toimintamahdollisuudet tulevat väestökehityksen ja kiristyvien valtion- ja kuntatalouden myötä heikkenemään. OKM:n noin 52 miljoonan euron säästöt vuosina 2014-2015 kohdistuvat lukiokoulutukseen. Yhteistyön rakentamista voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: asiakas, toiminta ja hallinto. Koulutuksen tärkein asiakas on eteläpohjalainen nuori tai aikuinen, joka haluaa kouluttautua. Myös alueen elinkeino- ja työelämä ovat koulutuksen asiakkaita. Koulutuksen laatu, sen parantaminen, saatavuus ja saavutettavuus nousevat tärkeimmiksi kriteereiksi yhteistyömalleja rakennettaessa. Alueittain pitäisi pyrkiä mahdollisimman selkeään ja mahdollisimman yksinkertaiseen toimintamalliin, joka käytännössä on myös toimivin ja tehokkain ratkaisu. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö on yksi tärkeä näkökohta. Erityisesti pienten lukioiden opettajat käytännössä kaikki työskentelevät myös perusopetuksen 7-9 luokilla. Yhteyden purkaminen ei ole järkevää eikä perusteltua. Lukiokoulutuksen järjestämisen kannalta on keskeistä, mikä painoarvo annetaan yhtenäisen toisen asteen alueelliselle koulutukselle. Opiskelijan yksilölliset opintopolut ovat tärkeitä. Koulutuksen arviointineuvosto pitää lukiossa tärkeänä muun muassa työelämävalmiuksien vahvistamista ja opinto-ohjauksen uudistamista. Pienten lukioiden yksikköhinnan korotuksella on suuri merkitys tulevaisuudessa (180 000 – 230 000 euroa/lukio/vuosi). Tällaisia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla muun muassa Evijärvi, Lappajärvi, Teuva, Jalasjärvi ja Ähtäri. Tavoitteena Etelä-Pohjanmaalla tulisi olla pääseminen tiheästä lukioverkosta tiheään toimipisteverkostoon. Aluehallintovirasto (AVI) käyttää saavutettavuuden kriteereinä 10-30 kilometrin etäisyyksiä. Etelä-Pohjanmaan alueella on useita isompia ja pienempiä lukioita 30 kilometrin etäisyyden sisällä toisistaan. Opetushallitus suosittaa, että seudullisessa päätöksenteossa selkeästi tartuttaisiin lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Opetushallituksen mukaan opiskelijoiden tarpeet ja odotukset nyt ja tulevaisuudessa sekä alueiden elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset tulisi järjestelmällisesti ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaisuutta. Selvittäjä esittää seuraavia toimenpide-ehdotuksia toisen asteen koulutuksen uudistamiseksi seutukunnittain: Suupohjan alueella selvityshenkilö esittää vaihtoehtoisesti kolmea erilaista vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kauhajoen ja Teuvan lukiot liittyvät Suupohjan koulutuskuntayhtymään (SAI). Lukiot muodostavat koulutuskuntayhtymässä oman lukiokoulutuksen tulosalueen, jonka johtavana rehtorina toimii Kauhajoen lukion rehtori. Kauhajoen ja Teuvan kunnat luopuvat omista lukiokoulutuksen järjestämisluvistaan ja kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä, lupa haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vaihtoehdossa kaksi lukiokoulutus järjestetään Suupohjassa alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjämallilla sisältäen Kauhajoen ja Teuvan lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kolme mukaan tulevat myös Kurikan ja Jalasjärven lukiot. Kaikissa em. vaihtoehtoisissa malleissa vahva lukiopiste säilyy edelleen Teuvalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hallintona toimii Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus ja valtuusto, jossa on molemmissa vahva edustus Teuvalta, muiden muassa yhtymävaltuuston puheenjohtaja on teuvalainen. Toisessa ja kolmannessa vaihtoehdossa hallinnon hoitaa alueellinen yhteislautakunta, johon valitaan demokraattisesti myös Teuvan edustajat. Yhteisesti laadittavassa yhteistoimintasopimuksessa määritellään tarkasti hallinnon rajaehdot, voidaan päättää muun muassa siitä, että isäntäkunnan hallituksella ei ole ottosoikeutta lautakunnan päätöksiin. Vastaava malli toimii Alajärven kaupungin ja Vimpeli - Soinin kuntien alueella, tulokset ovat olleet hyvät ja kaikki kunnat ovat olleet tyytyväisiä lukioiden opettajat mukaan lukien. Järviseudulla (Järviseutu I) Lappajärven ja Evijärven lukiot liittyvät Järviseudun ammatilliseen koulutuskuntayhtymään (JAMI). Vaihtoehdossa kaksi muodostetaan alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Kauhavan, Härmän, Lappajärven ja Evijärven lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kolme mukaan tulee edellisten lisäksi Lapuan lukio. Kuusiokunnissa muodostetaan Kuusiokuntien alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Alavuden ja Ähtärin lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kaksi mukaan tulee edellisten lisäksi Kuortaneen lukio. Järviseutu II Alajärvi ja Vimpeli jatkavat nykymuotoisella alueellisen lukiokoulutuksen järjestämismallilla. Vaihtoehdossa kaksi Alajärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin lukiot liittyvät Järviseudun ammatilliseen koulutuskuntayhtymään (JAMI). JIK-alueella muodostetaan alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Kurikan, Jalasjärven ja Ilmajoen lukiot. Isäntäkunta valitaan yhdessä sopien. Seinäjoen alueella ensimmäisenä vaihtoehtona on, että Seinäjoen alueen lukiot liittyvät Seinäjoen koulutuskuntayhtymään (SEDU). Lukiot muodostavat koulutuskuntayhtymässä oman lukiokoulutuksen tulosalueen, jonka johtajavana rehtorina toimii Seinäjoen lukion rehtori. Nurmon lukion yksikössä on oma rehtori, Ylistaron sekä Etelä-Seinäjoen yksikköjen johtajina toimivat apulaisrehtorit (tai yhdyshenkilöt). Kaupunki luopuu omasta lukiokoulutuksen järjestämisluvastaan ja kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä. Vaihtoehdossa kaksi muodostetaan lukiokoulutuksen alueellinen järjestäjä siten, jossa ovat Seinäjoki, Lapua ja Ilmajoki. Isäntäkuntana toimii Seinäjoki. Perusteet koulutuskuntayhtymään siirtymisvaihtoehdoissa (Suupohja, Järviseutu ja Seinäjoki): - Kuntakeskusten etäisyydet suhteellisen lyhyet (saavutettavuusraja 30 kilometriä huomioon ottaen). - Lukioiden opiskelijamäärien merkittävä väheneminen vuodesta 2005 vuoteen 2010, sekä 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys Suupohjassa ja Järviseudulla. - Seinäjoella opiskelijakehitys on nouseva, mutta Sedun Seinäjoen toimipisteiden opiskelijoista n. 55 % on Seinäjoen kaupungista ja lukiokoulutuksessa peräti n. 80%. - Opiskelijamäärien vähennyksestä seuraa kustannusten raju kasvu tulevaisuudessa (puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen). Lukioverkko suhteellisen tiheä edellä mainituilla alueilla. - Ratkaisu turvaa pienen lukion lisän säilymisen Suupohjassa ja Järviseudulla (220 000-230 000 €/ lukio/ vuosi), mikäli päätökset tehdään nopeasti. - Yhteinen toisen asteen lukiokoulutuksen järjestäjä mahdollistaa yhteiset opettajan virat/muun henkilökunnan toimet Suupohjassa, Järviseudulla ja Seinäjoella eläköityminen runsasta vuoteen 2016 mennessä. - Esimerkiksi Suupohjan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa 16-vuotiaiden ikäluokka putoaa rajusti viidessä vuodessa eli lähes 150 opiskelijalla, mikä tarkoittaa noin 1,2-1,7 milj. euron menetystä valtionosuusperusteissa/vuosi; useissa jäsenkunnissa on myös lukio eli tulorahoitus putoaa rajusti myös niillä, se aiheuttaa kunnille yhä enemmän rahoituspaineita ja saattaa aiheuttaa muun muassa toisen asteen koulutuksen henkilökunnan irtisanomisia. - Hanketoiminta ja kansainvälisyys voidaan hoitaa yhteisesti ja tehokkaasti, samoin opinto-ohjaus ja tukipalvelut, yhteinen kurssitarjotin jne. - Yksilölliset opintopolut koulutus- ja yhteiskuntatakuu huomioon ottaen. - Yhteistyö Maakuntakorkeakoulun ja aikuiskoulutuksen kanssa tiivistyy. - Yhdistelmätutkintojen määrää voidaan lisätä ja keskeyttäneiden määrää vähentää. - Opiskelijat voivat siirtyä joustavasti koulutuksesta toiseen, jolloin negatiivisesti keskeyttäneiden määrä vähenee, mikä on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. - Voidaan vähentää alle 10 opiskelijan kalliita kursseja, virtuaali- ja verkko-opetuksen sekä opettajien yhteiskäytön lisääntyessä. - Kyseinen malli sai eniten kannatusta selvitystyöryhmän ja alueen sivistystoimenjohtajien laatiessa SWOT-analyyseja kuudesta eri mallista Perusteet alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjä -vaihtoehdolle Suupohjassa, Järviseudulla (Järviseutu I/Järviseutu II), Kuusiokunnissa, JIK-alueella sekä Seinäjoen alueella: - Edistää lukiokoulutuksen saatavuutta, turvaa opetuksen laadun, monipuolistaa kurssitarjontaa sekä tehostaa tietotekniikan, verkko-, etä- ja virtuaaliopetuksen hyödyntämistä. - Mahdollistaa pienten lukioiden yksikköhinnan säilymisen vuoden 2012 jälkeen, mikäli päätökset tehdään nopeasti. - Lukiokoulutus säilyy lähipalveluna, lukion nimi säilyy, turvallinen mutta uusi malli. - Henkilöstön joustava käyttö, yhteinen opetussuunnitelma, henkilöstön osaaminen voidaan tehokkaammin hyödyntää, samoin lukioiden opettajien eläköityminen vuoteen 2016 mennessä. - Ammatillisen koulutuksen yhteistyössä on vähemmän sopimuskumppaneita (itsenäisten lukioiden määrä vähenisi, koska lukion järjestäjiä tulisi seutukunnittain pääsääntöisesti yksi). - Mahdollistaa koulutustakuun toteutumisen ja antaa mahdollisuuden syrjäytymisen ehkäisytyöhön. - Valintamahdollisuudet turvataan paremmin, hankeyhteistyö sekä kansainvälisyys hoidetaan yhdessä. - Poistaa päällekkäisyyksiä hallinnossa ja tukipalveluissa, mistä seuraa kustannustehokkuutta. - Kyseinen malli sai toiseksi eniten kannatusta selvitystyöryhmän ja alueen sivistystoimenjohtajien laatiessa SWOT-analyyseja kuudesta eri mallista. Selvitysmies esittää, että Etelä-pohjanmaan kunnat ja kaupungit käynnistävät välittömästi toisen asteen koulutuksen kokoamisen alueittain esitettyjen vaihtoehtomallien pohjalta. Toteutukseen pitäisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti. Päätökset pitää tehdä syksyllä 2012 huomioon ottaen rajut säästöt lukiokoulutuksen rahoituksessa 2014-2015. Toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä myös siksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö on rajusti vähentämässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja myös Etelä-Pohjanmaalla (vaikutus voi olla jopa yli 1000 aloituspaikkaa). Selvitysmiehen mielestä olisi todella tärkeätä, että erityisesti päättäjät sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen henkilökunta tutustuisi tarkasti raporttiin, koska raportista löytyy vahvoja perusteita sille, että seutukunnissa on nyt korkea aika tehdä todella radikaalit muutokset koulutuksen järjestelyissä. Selvitysmiehen mielestä esim. Järviseudulla ja Suupohjassa ei olla vielä siinä tilanteessa, että pitäisi keskittää kaikki ammatillinen koulutus maakuntakeskukseen. Sellaisiakin mielipiteitä on toki tullut kuntakierroksella erityisesti mitä lähemmäksi tullaan maakuntakeskusta. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen tiiviillä yhteistyöllä voidaan saada vielä todella paljon aikaan ottamalla myös alueen elinkeinoelämä vahvasti mukaan yhtiötyöhön. Myös laajeneva maakuntakorkeakouluyhteistyö on todella tärkeä asia seutukuntien kehityksen kannalta. Tästä on saatu muiden muassa Järviseudulla ja Kauhavan alueella todella hyviä kokemuksia. Päättäjät tekevät viime kädessä päätökset, millä mallilla jatketaan eteenpäin. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla lähes kauttaaltaan voimakasta, ja kuntien voimavarat ja veronmaksajien kantokyky ovat todella koetuksella. Jos päätös on nykymallilla jatkaminen, ottavat päättäjät todella suuren vastuun koulutuksen alueellisesta kehittämisestä yhä vähenevien opiskelijamäärien ja siitä johtuvien valtionosuuksien väheneminen huomioon ottaen. Mikäli toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja resurssit jäävät alueellamme jälkeen yleistä kehityksestä, opiskelijat kyllä äänestävät ”jaloillaan”, siitä on jo nyt merkkejä Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa, Etelä-Suomesta puhumattakaan.

2 kommenttia:

  1. Onpas pitkä teksti...huh huh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappalevälit oli tarkoitus olla tekstissä, mutta ohjelma tiivisti koko tekstin yhdeksi kokonaisuudeksi.Sorry!
      Erkki N. selvitysmies

      Poista