Teuvan taloudenhoito tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Vuoden 2009 verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisövero) perustuessaan pitkälti vuoden 2008 verotuloihin heikkenevät noin 3 - 5 prosenttia muun muassa sen johdosta, että maataloustulo on vähentynyt 15 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Yhteisövero vähenee noin kolmanneksen, valtionosuudet nousevat 5 - 7 prosenttia, mutta vastaavasti nettomenolisäykset lienevät noin 1,9 milj. euroa. Valtionosuus ja verotulot siis pysyvät ennallaan, mutta nettomenot kasvavat lähes 2 milj. euroa. Seurauksena on, että vuoden 2008 yhden miljoonan ylijäämä saattaa muuttua vuoden 2009 tilinpäätöksessä jopa 500 000 euron alijäämäksi. Mikäli aiomme säilyttää kulut ja verotulokertymätulot nykytasolla vuonna 2010, edellyttää se nyt tiedossa olevien ennusteiden pohjalta, että veroprosentin pitäisi olla nykyisen 19,25 prosentin sijaan 20. Vuoden 2010 osalta on lisäksi ennakoitu, että Teuvan työttömyysprosentti nousee tänä vuonna lähes 12 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli noin 5,7 prosenttia. Merkittävin syy on tietenkin Metsä-Botnian sulkeminen sekä Finnforestin sahan lopettaminen, joiden yhteinen työttömyysvaikutus arvioitiin Teuvalla yli 100 työntekijäksi. Tehtaiden lopettamisen vaikutus on arvioitu olevan rahassa noin -500 000 euroa vuonna 2010. Toisaalta on todettava ehkä yllätyksenäkin, että verrattaessa huhtikuun ja kesäkuun lopun työttömyystilastoja Teuvan työttömyysprosentti on kesäkuun lopussa 8,1 prosenttia, eli toiseksi alhaisin koko seutukunnassa. Työttömyys väheni vajaalla prosenttiyksiköllä kahdessa kuukaudessa. Näyttääkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä olisi todella hieno asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.
Kuntatalouden kannalta olisi myös hyvä, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB-hanke etenee tällä hetkellä ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä alueelle. Toivonkin hartaasti, että yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat nyt aktiivisia, nyt on aika toimia ja näyttää, mihin me eteläpohjalaiset yrittäjähenkiset kansalaiset pystymme.
Positiivisia odotuksia työllisyyden ja verotulojen kannalta näen myöskin olevan Suupohjan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutumisella Teuvalla ja yhteistyökunnissamme. Ohjelma käsittää logistiset järjestelmät/metallin, bio- ja elintarvikealan, living business - kalusteet ja asumisen, digitaalisen osaamisen soveltamisen (koulutus- ja liiketoiminta) sekä uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. On huomattava, että kyseiset alat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteistyöalueellamme yli 4500 henkeä.
Verotulojen kasvu tai nykytasollakin säilyminen on tärkeätä, koska Teuvan kunnan tulee varautua noin 15 - 20 milj. euron investointeihin tulevaisuudessa. Näitä ovat koulukeskuksen peruskorjaus, hammashuollon ja neuvolan tilojen sekä dementiakodin investointi sekä mahdollinen uimahallin saneeraus kuntosalitoimintoineen ym. Runsaan puoli vuotta toiminut valtuustomme saa nyt elokuun loppupuolella päätettäväkseen koulukeskuksen peruskorjaus- ja saneerausinvestointiin liittyvän kouluverkkouudistuksen. Viranhaltijoiden ja luottamusmiesten hyvän yhteistyön tuloksena olemme saaneet saneeraushankkeen ykkösvaiheen Länsi-Suomen lääninhallituksen listalle vuosille 2013 - 2014. Lähes kymmenen miljoonan hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ongelmallista hankkeessa on se, että nykyiset yhteiskoulun ja lukion tilat on aikoinaan suunniteltu noin 600 oppilaalle, ja arvioitu oppilasmäärä rakennuskompleksissa vuonna 2015 ilman rakenteellisia uudistuksia olisi vain runsas kolmasosa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja peruskorjaushankkeen valtionosuus saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan pois tai pienenee merkittävästi. On syytä muistaa, että Teuvan kunta on saanut taloutensa kuntoon osittain siten, että suuria julkisia investointeja ei ole viime vuosina tehty.
Yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti suunniteltuja ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: viiden kilometrin säteellä sijaitsevat koulut tai kaikki koulut koulukeskukseen. Esi-, erityis-, 1-6 luokkien opetus sekä yhteiskoulun ja lukion toiminnat olisivat kaikki samassa rakennuskompleksissa siten, että mm. opettajien yhteiskäyttö kaikilla asteilla olisi mahdollisimman saumatonta ja toimivaa. Luokat olisivat pääsääntöisesti 15-20 oppilaan ryhmiä, kaikilla kouluasteilla olisi omat piha-alueet ja opettajainhuone olisi yhteinen. Lukion ja yhteiskoulun oppilaat opiskelisivat remontin jälkeen nykyisessä lukiorakennuksessa. Oppilaat siirtyisivät uusiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2015 eli tänä vuonna aloittaneet ykköset siirtyisivät 2015 peruskorjattuun koulukeskukseen. Kyseisen investoinnin joudumme joka tapauksessa toteuttamaan, päättäjät ratkaisevat, maksammeko lainaa vielä vuonna 2030, vai voidaanko se toiminnallisilla ratkaisuilla ja säästöillä saada hyvinkin nopeasti kunnan kannalta tasapainoon. Päättäjiltä vaaditaan nyt todella ennakkoluulotonta ja tulevaisuuteen tähtäävää ratkaisukykyä, asian valmistelu on ollut erittäin perusteellista, ja kaikki pedagogiset ja taloudelliset näkökulmat on otettu huomioon.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
torstai 13. elokuuta 2009
Uudet kuntalaiset tutustuivat Teuvaan
Uusien kuntalaisten Teuva-ilta pidettiin 12.8.2009 Kulttuuritalo Orrelassa. Kaikille viimeisen vuoden sisällä Teuvalle muuttaneille ja edelleen Teuvalla asuville noin 140 henkilölle lähetettiin henkilökohtaiset kutsut. Lisäksi iltaan toivotettiin tervetulleiksi Tejukassa ja nettisivuilla julkaistulla ilmoituksella muutkin kuin uudet kuntalaiset.
Tutustumisiltaan osallistui noin kaksikymmentä henkilöä. Joukossa oli iäkkäämpää väkeä, mutta myös vauva-, esikoulu- ja kouluikäisiä. Ohjelman aluksi tehtiin pienbussilla kiertoajelu Teuvalla, ja paikallinen opas kertoi seikkaperäisesti ja hauskasti Teuvan historiasta, kulttuurista, elinkeinoelämästä ja nähtävyyskohteista. Kiertoajelun yksi kohokohdista oli pysähtyminen Teuvan Risteyksessä, jossa esiteltiin suurta taiteilija Panu Hemmingin maalaamaa kuvausta teuvalaisesta maisemasta ja yrityksistä. Matkan aikana minulla oli mahdollisuus keskustella usean henkilön kanssa. Eräässä Etelä-Suomesta Teuvalle muuttaneessa perheessä on kolmea eri sukupolvea, ja mamma kertoi käyneensä koulua Kulttuuritalo Orrelan silloisessa kansalaiskoulussa. Tyttökaverien kanssa oli käyty myös ”possuostoksilla” läheisyydessä olleessa leipomossa. Hauskasti hän kertoi, kuinka silloinen rehtori Pekka Mattila oli odottamassa pihamaalla kädet puuskassa toruen tyttöjen ostosmatkaa. Iäkkäämmillä teuvalaisilla kansalaiskoulun käyneillä on varmaan samoja muistoja kyseisistä ostosmatkoista tien toiselle puolelle.
Keskustelin myös saman perhekunnan esikaripojan sekä Riipin koulun ensimmäisellä luokalla olevan pojan kanssa. Poikien kokemukset Teuvasta olivat hyviä ja positiivisia. Kiertoajelun jälkeen palattiin Orrelaan, jossa kunta, seurakunta sekä yrittäjät käyttivät puheenvuoron. Kunta esitteli tiiviisti lapsiperheiden etuudet, yritystuet, opiskelijaetuudet, tonttitarjonnan ym. Tilaisuuden jälkeen kansalaisopiston rehtorin/museovastaavan johdolla uudet kuntalaiset saivat tietoa kansalaisopiston kursseista, Lauri Ingmanin, Simo Korpelan sekä koulu- ja pyörämuseosta.
Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja alustajat korostivat Teuvalla vallitsevaa hyvää ja tiivistä keskinäistä yhteistyötä seurakunnan, kunnan ja yrityselämän kesken.
Toivoisin jatkossa, että yhä useammat uudet kuntalaiset voisivat osallistua informaatioiltaan. Tilaisuudessa saa läpileikkauksen teuvalaisesta elämänmuodosta ja täältä saatavista hyvistä ja tasokkaista kunnan, seurakunnan ja yrityselämän palveluista. Kuten kaikki ovat viime viikon Tejukasta nähneet, Teuvan väkiluku on jälleen vähentynyt noin 40 henkilöllä eli meidän on syytä hyvin lämpimästi ottaa vastaan uudet teuvalaiset ja saada heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi ja viihtyisäksi. Toivotan kaikille uusille kuntalaisille korkeimman siunausta ja menestystä niin työ- kuin perhe-elämässäkin.
Tutustumisiltaan osallistui noin kaksikymmentä henkilöä. Joukossa oli iäkkäämpää väkeä, mutta myös vauva-, esikoulu- ja kouluikäisiä. Ohjelman aluksi tehtiin pienbussilla kiertoajelu Teuvalla, ja paikallinen opas kertoi seikkaperäisesti ja hauskasti Teuvan historiasta, kulttuurista, elinkeinoelämästä ja nähtävyyskohteista. Kiertoajelun yksi kohokohdista oli pysähtyminen Teuvan Risteyksessä, jossa esiteltiin suurta taiteilija Panu Hemmingin maalaamaa kuvausta teuvalaisesta maisemasta ja yrityksistä. Matkan aikana minulla oli mahdollisuus keskustella usean henkilön kanssa. Eräässä Etelä-Suomesta Teuvalle muuttaneessa perheessä on kolmea eri sukupolvea, ja mamma kertoi käyneensä koulua Kulttuuritalo Orrelan silloisessa kansalaiskoulussa. Tyttökaverien kanssa oli käyty myös ”possuostoksilla” läheisyydessä olleessa leipomossa. Hauskasti hän kertoi, kuinka silloinen rehtori Pekka Mattila oli odottamassa pihamaalla kädet puuskassa toruen tyttöjen ostosmatkaa. Iäkkäämmillä teuvalaisilla kansalaiskoulun käyneillä on varmaan samoja muistoja kyseisistä ostosmatkoista tien toiselle puolelle.
Keskustelin myös saman perhekunnan esikaripojan sekä Riipin koulun ensimmäisellä luokalla olevan pojan kanssa. Poikien kokemukset Teuvasta olivat hyviä ja positiivisia. Kiertoajelun jälkeen palattiin Orrelaan, jossa kunta, seurakunta sekä yrittäjät käyttivät puheenvuoron. Kunta esitteli tiiviisti lapsiperheiden etuudet, yritystuet, opiskelijaetuudet, tonttitarjonnan ym. Tilaisuuden jälkeen kansalaisopiston rehtorin/museovastaavan johdolla uudet kuntalaiset saivat tietoa kansalaisopiston kursseista, Lauri Ingmanin, Simo Korpelan sekä koulu- ja pyörämuseosta.
Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja alustajat korostivat Teuvalla vallitsevaa hyvää ja tiivistä keskinäistä yhteistyötä seurakunnan, kunnan ja yrityselämän kesken.
Toivoisin jatkossa, että yhä useammat uudet kuntalaiset voisivat osallistua informaatioiltaan. Tilaisuudessa saa läpileikkauksen teuvalaisesta elämänmuodosta ja täältä saatavista hyvistä ja tasokkaista kunnan, seurakunnan ja yrityselämän palveluista. Kuten kaikki ovat viime viikon Tejukasta nähneet, Teuvan väkiluku on jälleen vähentynyt noin 40 henkilöllä eli meidän on syytä hyvin lämpimästi ottaa vastaan uudet teuvalaiset ja saada heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi ja viihtyisäksi. Toivotan kaikille uusille kuntalaisille korkeimman siunausta ja menestystä niin työ- kuin perhe-elämässäkin.
tiistai 28. heinäkuuta 2009
Teuvan ja Suupohjan työttömyysluvut rohkaisevat, mutta miten käy jatkossa
Työttömien työnhakijoiden määrät kohosivat Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan kesäkuun aikana kaikissa Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa. Kasvua oli yli 700 henkilöä. Myös vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyys on selvästi kasvanut.
Suupohjassa työttömiä oli kesäkuun lopussa 1084 eli hivenen vähemmän kuin huhtikuun lopussa. Teuvalla työttömiä oli kesäkuun lopussa 214, kun niitä oli huhtikuun lopussa 236. Viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna Teuvalla oli nyt 81 työtöntä enemmän. Toisaalta on todettava, että työttömyysaste oli kesäkuussa Teuvalla toiseksi alhaisin seutukunnassa eli 8,1 prosenttia, alhaisin se oli Isojoella 6,3 prosenttia ja korkein Kauhajoella 11,1 prosenttia. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että huhtikuun lopussa työttömyysaste oli Teuvalla 8,9 prosenttia eli työttömyys on Teuvalla vähentynyt 0,8 prosenttiyksiköllä parissa kuukaudessa. Vertailuna todettakoon, että esim. Kurikassa työttömien määrä kohosi 96,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teuvan luvuissa eivät vielä todennäköisesti näy kaikki Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset. Näyttää kuitenkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä on todella hienoa asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.
Avoimia työpaikkoja oli Teuvalla huhtikuun lopussa 9 ja kesäkuun lopussa 6. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on pysynyt vakiona ollen 10 henkilöä (4,7%). Naisten ja alle 25-vuotisten työnhakijoiden määrä on ollut kasvussa. Nuorten työttömyysluvun kasvu johtunee oppilaitoksista valmistuneiden tulosta työmarkkinoille.
Toivotaan, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB (Nova Business Botnica) -hanke etenee myös ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä Teuvalle. Yrittäjät ja yrittäjähenkiset olkaa nyt aktiivisia, nyt aika toimia.
Suupohjassa työttömiä oli kesäkuun lopussa 1084 eli hivenen vähemmän kuin huhtikuun lopussa. Teuvalla työttömiä oli kesäkuun lopussa 214, kun niitä oli huhtikuun lopussa 236. Viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna Teuvalla oli nyt 81 työtöntä enemmän. Toisaalta on todettava, että työttömyysaste oli kesäkuussa Teuvalla toiseksi alhaisin seutukunnassa eli 8,1 prosenttia, alhaisin se oli Isojoella 6,3 prosenttia ja korkein Kauhajoella 11,1 prosenttia. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että huhtikuun lopussa työttömyysaste oli Teuvalla 8,9 prosenttia eli työttömyys on Teuvalla vähentynyt 0,8 prosenttiyksiköllä parissa kuukaudessa. Vertailuna todettakoon, että esim. Kurikassa työttömien määrä kohosi 96,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teuvan luvuissa eivät vielä todennäköisesti näy kaikki Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset. Näyttää kuitenkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä on todella hienoa asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.
Avoimia työpaikkoja oli Teuvalla huhtikuun lopussa 9 ja kesäkuun lopussa 6. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on pysynyt vakiona ollen 10 henkilöä (4,7%). Naisten ja alle 25-vuotisten työnhakijoiden määrä on ollut kasvussa. Nuorten työttömyysluvun kasvu johtunee oppilaitoksista valmistuneiden tulosta työmarkkinoille.
Toivotaan, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB (Nova Business Botnica) -hanke etenee myös ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä Teuvalle. Yrittäjät ja yrittäjähenkiset olkaa nyt aktiivisia, nyt aika toimia.
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Jälleen merkittävä kulttuuriteko Teuvalla
Teuvalainen opettaja, valokuvaaja Heikki Mahlamäki on tehnyt merkittävän kulttuuriteon. Teuva-kuvateos Kuvia luonnosta ja kylistä ilmestyi äskettäin. Kuvateos on omakustanteinen, ja se sisältää kaikkiaan lähes 200 kuvaa. Teos on luontopainotteinen sisältäen mm. luontokuvia eläimistä, linnuista ja kasveista. Lisäksi teoksessa on esitelty Teuvan kylät tyypillisine rakennuksineen ja maisemineen. Ilmeikkäitä tapahtumakuvia Teuvalta sisältyy myös teokseen. Kuvateos osoittaa, että Heikki on alueellisesti ja valtakunnallisesti eturivin valokuvaaja, joka hallitsee myös kirjan ulkoasun suunnittelun ja taiton. Teos tuo hienosti esille Teuvan luonnon ja kylät, tekstiä ei ole paljon, mutta kuvat puhuvat puolestaan.
Lämpimät onnittelut Heikille ja hänen avustajilleen teoksesta. Heikki on laittanut runsaasti omia varojaan kirjaan. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastokaan ei avannut ”rahasäkin nyörejään”, joten toivon, että teuvalaiset runsaslukuisasti ostavat kirjaa ja esittelevät sitä myös tuttavilleen ja sukulaisille, jotka asuvat kuntamme ulkopuolella ja ulkomailla. Näin toimien markkinoimme samalla Teuvaa kuntana, jossa on osaavia ja ahkeria kansalaisia sekä hieno asua ja yrittää.
Lämpimät onnittelut Heikille ja hänen avustajilleen teoksesta. Heikki on laittanut runsaasti omia varojaan kirjaan. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastokaan ei avannut ”rahasäkin nyörejään”, joten toivon, että teuvalaiset runsaslukuisasti ostavat kirjaa ja esittelevät sitä myös tuttavilleen ja sukulaisille, jotka asuvat kuntamme ulkopuolella ja ulkomailla. Näin toimien markkinoimme samalla Teuvaa kuntana, jossa on osaavia ja ahkeria kansalaisia sekä hieno asua ja yrittää.
torstai 18. kesäkuuta 2009
Kiitokset vuosipäivääni muistaneille, Ingman- muistomerkki etenee
Haluan esittää lämpimät ja nöyrät kiitokset yhteisöille, yrityksille, yksityisille henkilöille ja sukulaisilleni siitä, että olette muistaneet minua 60-vuotispäiväni johdosta. Ingman- muistomerkkitilille on kertynyt jo n. 3500 euroa. Seurakunta on tehnyt päätöksen tukea hanketta kolmanneksella ja valtionneuvostolta tullee 3000 euroa. Teidän kaikkien yhteisellä tuella me voimme todennäköisesti suhteellisen nopealla aikataululla edetä asiassa. Kunnanhallitus käsittelee asiaa ensi viikolla, mikäli päätös on positiivinen, voimme ryhtyä työhön. Muistomerkkitiliä voi vielä kartuttaa. Varat käytetään lyhentämättöminä hankkeeseen.
Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista juhannusta, nautitaan kotimaan hienosta ja puhtaasta ympäristöstä ja vehreydestä.
Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista juhannusta, nautitaan kotimaan hienosta ja puhtaasta ympäristöstä ja vehreydestä.
keskiviikko 20. toukokuuta 2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT HAASTEENA SUUPOHJASSA
Viemäriverkostojen ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee saattaa jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisiksi 1.1.2014 mennessä. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Uusien määräysten mukaan puutteellista jätevesien käsittelyä tulee tehostaa mm. vakituisesti asutuilla kiinteistöillä, loma-asunnoissa, joissa vettä käytetään runsaasti, ja karjatiloilla, joilla syntyy maitohuonevesiä sekä maaseutuelinkeinoyrityksissä.
Suupohjan kehittämisyhdistys, Kauhajoen, Karijoen ja Isojoen kuntien tekniset toimet sekä TE-keskuksen edustajat ovat kartoittaneet mahdollisuuksia järjestää Suupohjan alueella haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa hanketoiminnan avulla. Yhteisen selvitystyön ja rahoittajatahojen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta on valmisteltu Suupohjan alueen haja-asutusalueiden kiinteistön omistajille, yrityksille ja yhteisöille sekä muille yhteenliittymille suunnattu hanke, joka alustavan hankesuunnitelmaluonnoksen mukaan koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä hankkeesta: ”Haja-asutusjätevedet putkeen Suupohjassa” –kehittämishanke, ”Suupohjan jätevesi info”- tiedotushanke.
Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio koko hankeajalle 1.8.2009 – 31.7.2012 on yhteensä 380 000 euroa. Kuntarahaosuus koko hankeajalle on yhteensä 36 000 euroa (10 %), joka jakautuu Isojoen, Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan kesken asukaslukumäärien suhteessa. Teuvan osuus hankkeesta on koko hankeajalle yhteensä 8 900 euroa. Hankkeeseen haetaan julkista rahoitusta TE-keskukselta 90 %, lisäksi tarvitaan yksityistä rahoitusta 10 %. Kehittämishankkeelle palkataan päätoiminen jätevesineuvoja ja tiedotushankkeelle tiedottaja.
Teuvan kunnanhallitus päätti lähteä mukaan hankkeeseen. On hyvä asia, että Suupohjassa on lähdetty jälleen yhdessä ratkomaan lainsäätäjän meille päättämää asiaa. Uskon, että hankeen kautta saadaan kansalaisille arvokasta tietoa ja ohjeita, miten jätevesiasiat on syytä hoitaa jatkossa. On tärkeätä, että jätämme tuleville sukupolville puhtaat vedet ja alueet, kun meistä aika jättää. Puhdas ja saasteeton luonto sekä aktiivinen ympäristönhuolto olkoot meille teuvalaisille ja suupohjalaisille kunnia-asioita. Näin toimien voimme myös hyvällä omalla tunnolla houkutella uusia asukkaita tänne alueelle.
Suupohjan kehittämisyhdistys, Kauhajoen, Karijoen ja Isojoen kuntien tekniset toimet sekä TE-keskuksen edustajat ovat kartoittaneet mahdollisuuksia järjestää Suupohjan alueella haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa hanketoiminnan avulla. Yhteisen selvitystyön ja rahoittajatahojen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta on valmisteltu Suupohjan alueen haja-asutusalueiden kiinteistön omistajille, yrityksille ja yhteisöille sekä muille yhteenliittymille suunnattu hanke, joka alustavan hankesuunnitelmaluonnoksen mukaan koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä hankkeesta: ”Haja-asutusjätevedet putkeen Suupohjassa” –kehittämishanke, ”Suupohjan jätevesi info”- tiedotushanke.
Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio koko hankeajalle 1.8.2009 – 31.7.2012 on yhteensä 380 000 euroa. Kuntarahaosuus koko hankeajalle on yhteensä 36 000 euroa (10 %), joka jakautuu Isojoen, Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan kesken asukaslukumäärien suhteessa. Teuvan osuus hankkeesta on koko hankeajalle yhteensä 8 900 euroa. Hankkeeseen haetaan julkista rahoitusta TE-keskukselta 90 %, lisäksi tarvitaan yksityistä rahoitusta 10 %. Kehittämishankkeelle palkataan päätoiminen jätevesineuvoja ja tiedotushankkeelle tiedottaja.
Teuvan kunnanhallitus päätti lähteä mukaan hankkeeseen. On hyvä asia, että Suupohjassa on lähdetty jälleen yhdessä ratkomaan lainsäätäjän meille päättämää asiaa. Uskon, että hankeen kautta saadaan kansalaisille arvokasta tietoa ja ohjeita, miten jätevesiasiat on syytä hoitaa jatkossa. On tärkeätä, että jätämme tuleville sukupolville puhtaat vedet ja alueet, kun meistä aika jättää. Puhdas ja saasteeton luonto sekä aktiivinen ympäristönhuolto olkoot meille teuvalaisille ja suupohjalaisille kunnia-asioita. Näin toimien voimme myös hyvällä omalla tunnolla houkutella uusia asukkaita tänne alueelle.
torstai 14. toukokuuta 2009
UIMAHALLIN ALUEEN ASEMAKAAVALUONNOS ASETETTIIN NÄHTÄVILLE
Kunnanhallitus päätti 11.5.2009 asettaa uimahallin alueen asemakaavan laadintaan liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen valmisteluaineistoineen julkisesti 16 päivän ajaksi 14.5. – 29.5.2009. Asiasta lähetetään kirjallinen ilmoitus arviointisuunnitelmassa mainituille viranomaistahoille sekä suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä oleville kiinteistönomistajille. Mahdolliset lausunnot tulee antaa nähtävillä oloajan kuluessa eli viimeistään 29.5.2009 mennessä.
Tekninen toimi on yhdessä Pöyry Oy:n kanssa laatinut uimahallin alueen asemakaavan laatimiseen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen. Alueelle on suunniteltu yhteensä 24 tonttia, joista pientalotontteja on 20 kpl ja rivitalotontteja 4 kpl. Pientalotonttien koko on noin 1500 - 2200 m2 ja rivitalotonttien noin 2500 – 3800 m2. Alue on jaettu kahteen eri talovyöhykkeeseen siten, että pientalotontit sijoittuvat alueen itäosalle ja rivitalotontit alueen länsiosalle.
Alue tulee olemaan hyvin tärkeä Teuvan kunnan kehittymisen kannalta, joten siitäkin syystä kunnanhallitus halusi kuulla asiassa useita asiantuntijoita kaavoittajan lisäksi. Valmistelu on edennyt hyvässä hengessä ja lainmukainen avoin valmistelu on ollut vallitsevana periaatteena. Omakotitalojen tonttien koot ovat osittain ”luksuskokokoisia” eli hieman alle ja yli 2000 m2, mikä on kaavoitusasiantuntijoiden mukaan todella suuri tonttikoko peltoalueelle ja kuntakeskuksen ytimeen sijoitettuna. Alueelle tulee kaukolämpö, mutta pakko ei ole siihen liittyä. Toki tärkeätä olisi liittyminen, että kunta saa lisää osakkaita verkostoonsa ja näin varmistettua, että kustannukset saadaan tulevaisuudessakin katettua ilman suuria taksakorotuksia. Omakotialueelle rakennettavat talot ovat joko yksi- tai puolitoista kerroksisia, joten siinäkin ollaan joustavia. Toivon, että asiassa päästään ripeästi etenemään niin, että asia saadaan valtuustoon viimeistään syys-lokakuussa. Seuratkaa kunnan ilmoittelua asian tiimoilta. Parhaat tontit varmaan menevät nopeasti kaupaksi, kaikki keskeiset palvelut ovat niin sopivalla etäisyydellä alueesta. Hintatasosta ei vielä ole päätöksiä, mutta on otettava huomioon, että alueesta maksettiin kohtalainen hinta neliömetriltä, ja ostetusta maasta menee teihin ja puistoalueisiin noin puolet.
Tekninen toimi on yhdessä Pöyry Oy:n kanssa laatinut uimahallin alueen asemakaavan laatimiseen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen. Alueelle on suunniteltu yhteensä 24 tonttia, joista pientalotontteja on 20 kpl ja rivitalotontteja 4 kpl. Pientalotonttien koko on noin 1500 - 2200 m2 ja rivitalotonttien noin 2500 – 3800 m2. Alue on jaettu kahteen eri talovyöhykkeeseen siten, että pientalotontit sijoittuvat alueen itäosalle ja rivitalotontit alueen länsiosalle.
Alue tulee olemaan hyvin tärkeä Teuvan kunnan kehittymisen kannalta, joten siitäkin syystä kunnanhallitus halusi kuulla asiassa useita asiantuntijoita kaavoittajan lisäksi. Valmistelu on edennyt hyvässä hengessä ja lainmukainen avoin valmistelu on ollut vallitsevana periaatteena. Omakotitalojen tonttien koot ovat osittain ”luksuskokokoisia” eli hieman alle ja yli 2000 m2, mikä on kaavoitusasiantuntijoiden mukaan todella suuri tonttikoko peltoalueelle ja kuntakeskuksen ytimeen sijoitettuna. Alueelle tulee kaukolämpö, mutta pakko ei ole siihen liittyä. Toki tärkeätä olisi liittyminen, että kunta saa lisää osakkaita verkostoonsa ja näin varmistettua, että kustannukset saadaan tulevaisuudessakin katettua ilman suuria taksakorotuksia. Omakotialueelle rakennettavat talot ovat joko yksi- tai puolitoista kerroksisia, joten siinäkin ollaan joustavia. Toivon, että asiassa päästään ripeästi etenemään niin, että asia saadaan valtuustoon viimeistään syys-lokakuussa. Seuratkaa kunnan ilmoittelua asian tiimoilta. Parhaat tontit varmaan menevät nopeasti kaupaksi, kaikki keskeiset palvelut ovat niin sopivalla etäisyydellä alueesta. Hintatasosta ei vielä ole päätöksiä, mutta on otettava huomioon, että alueesta maksettiin kohtalainen hinta neliömetriltä, ja ostetusta maasta menee teihin ja puistoalueisiin noin puolet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)