Lääninhallituksesta on tiedusteltu, olisiko Teuvan kunta valmis hakemaan valtionosuutta jo vuonna 2010 Yhteiskoulun ja lukion peruskorjaukseen, jos rahoitus olisi n. 75 % normaalista valtionosuudesta. Ykkösvaiheen kustannusarvio on n. 6,3 milj. ja valtionosuus siitä on n. 3,2 milj. Mikäli rakentaminen aloitetaan jo 2010 vuoden puolella, olisi valtionosuus vajaa 800 000 euroa pienempi eli n. 2,4 milj. Hankkeen nopeampaa aloitusta puoltaa se, että mikäli Teuvan kunta menee normaalilla aikataululla eli aloitus olisi vuonna 2013, meillä olisi mahdollisuus saada ykkösvaiheen rahoitussuunnitelmaan ainoastaan n. 3,3 milj., josta valtionosuus olisi 1,6 milj.euroa.
Kunnanhallitus kävi iltakoulussaan asiasta vilkkaan keskustelun. Johtopäätöksenä oli, että Teuvan kunnan maksuvalmius on hyvä, rakentamiskustannukset tulevat todennäköisesti muutaman vuoden sisällä nousemaan, lainakorot tulevat ehkä myös nousemaan ja työllisyys tulee edelleen heikkenemään. Mikäli rakentamiseen ryhdytään jo ensi vuoden syksyllä, peruskorjauksen ykkösvaiheen ja tulevan kakkosvaiheen valmistumisaikataulu aikaistuu n. 2 – 3 vuodella. Peruskorjaushankkeeseen liittyvän kouluverkkoratkaisun kustannussäästön on laskettu olevan n. 600 000 – 700 000 euroa vuodessa, jolloin hankkeen valtionosuuden väheneminen kuittautuu runsaassa vuodessa.
Keskeinen rooli tulevan, modernin, uuden koulukeskuksen saneerauksessa on tulevalla Yhteiskoulun rehtorilla, jota haetaan parhaillaan laajalla, avoimella haulla. Aloitteellisella, joustavalla ja yhteistyökykyisellä rehtorilla tulee olemaan merkittävä rooli uudistettaessa ja kehitettäessä yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti teuvalaista koulujärjestelmää. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa on alustavasti keskusteltu siitä, että tulevan rehtorin tehtäviin sisällytetään mahdollisesti myöskin lukion rehtorin tehtävät vuoden 2010 syksystä alkaen.
Yhteistä virkaa puoltavia seikkoja ovat seuraavat: Yhteiskoulun ja lukion oppilaat ja opettajat tulevat hankkeen kakkosvaiheen jälkeen työskentelemään yhdessä nykyisissä lukiotiloissa, opettajat ovat jo nyt lähes kaikki yhteisiä, Yhteiskoululla ja lukiolla ja koko kouluhallinnolla on yhteinen Starsoft –hallinto-ohjelmisto. Toimistosihteerit työskentelevät tiimimäisesti toistensa vahvuuksia hyödyntäen. Yhteiskoulu ja lukio ovat vireitä, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä sekä ilmaisutaitoa painottavia oppilaitoksia. Virtuaali- ja verkko-opetuksessa on Teuvan lukiolla merkittävä rooli eteläpohjalaisten lukioiden ja Opin Lakeuden ryhmässä.
Teuvalla on nyt avoimena opetuksen ja oppimisen kehittäjän ja visionäärin virka. Toivon, että tehtävä kiinnostaa useita. Lauri Tähkän synnyinpitäjä kutsuu kehittäjää, tervetuloa!
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
tiistai 1. syyskuuta 2009
Teuvan valtuusto teki järkevän ja kauaskantoisen päätöksen
Valtuusto päätti eilen yksimielisesti jatkaa koulukeskuksen noin 10 milj. euron saneeraushankkeen suunnittelua laatimalla tarvittavat rahoitus- ym. suunnitelmat lääniin. Samalla valtuusto päätti myös kouluverkosta, joka on Teuvalla viimeistään 2015, kun remontti on päätöksessä. Keskustan alueen viiden kilometrin säteellä olevat koulut keskitetään uudistettuun koulukeskukseen. Norille ja Horolle annetaan mahdollisuus jatkaa 2-opettajaisina kouluina, kunnes oppilasmäärä alittaa ilman esioppilaita 16, jonka jälkeen ne lakkaavat. Perälä ja Äystö saavat jatkaa 3-opettajaisina, kunnes oppilasmäärä alittaa ilman esioppilaita 36, jonka jälkeen ne lakkaavat. Päätös on suhteellisen tiukka, mutta antaa mahdollisuuden muutaman kyläkoulun jatkolle. Erittäin tärkeätä päätöksessä on, että valtionosuus hankkeelle saadaan nyt mahdollisimman suurena. Tämän hetken arvio on, että valtionosuus hankkeelle on jopa 4,3 milj. euroa. Tänään läänistä saamani tiedon mukaan, mikäli valtio päättää ns. elvytysrahoista vuodelle 2010, Teuvalla voisi olla mahdollisuus aloittaa rakentaminen jo 2010, valtionosuus olisi kuitenkin todennäköisesti 75 % koko hankkeen valtionosuudesta eli menettäisimme silloin noin yhden miljoonan valtionosuuden, toisaalta käyttötaloudessa säästöt aikaistuisivat esim. kahdessa vuodessa saman miljoonan euron verran. Joka tapauksessa olemme läänin listalla vuonna 2013, ja jos elvytysrahat tulevat kunnille, kuten on ennakoitu, saattaa meidän hanke käynnistyä ns. normaalilla valtionosuudella jo 2012, koska kiireellisiä hankkeita poistuu edestä. Meillä on aikaa pohtia eri vaihtoehtoja, päättäjät ratkaisevat etenemmekö nopeutetulla aikataululla. Joka tapauksessa tulossa on 3,2-4,3 milj. euroa, joka on todella suuri rahamäärä Teuvan mittakaavassa. Kouluverkkoratkaisulla mahdollistettiin se, että suurelle lainan lisäykselle saadaan käyttötalouspuolelta liikkumavaraa noin 550000-600000 euroa/vuosi. Säästöjen avulla voimme saada lainat nopeahkolla aikataululla hoidetuksi. Talouden liikkumavara on myös tärkeätä siksi, että Teuvan vanhusten määrä kasvaa tulevaisuudessa, samalla tarvitaan todennäköisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin lisäeuroja. Yksimielisellä päätöksellä Teuva osoitti, että meillä kyetään tekemään suuria päätöksiä, kun on todellinen tarve. Kouluverkkoasiaa käsiteltiin nyt kolmatta kertaa eli asiassa ei ole hoppuiltu. Keskustan esittämä ponsi, jonka mukaan suunnittelussa pitää ottaa huomioon koko varhaiskasvatuksen tilatarpeet sekä yhteistyö 1-2 luokkien oppilaiden hoidon ja kuljetusten ym. järjestelyissä sai taakseen myös koko valtuuston tuen.
Nyt teemme yhdessä teuvalaisen koulumallin ottamalla kaikki asiantuntijatahot koulutilojen ym. suunnitteluun mukaan. Tietenkin otamme huomioon suunnittelussa myös muiden kuntien hyvät käytänteet ja tilaratkaisut. Valtuuston eilinen päätös takaa teuvalaisille ja muista kunnista Teuvalla koulua käyville lapsille ja nuorille hyvän opettamisen ja oppimisen edellytykset jäljelle jääviä kyläkouluja kuitenkaan unohtamatta. Kiitos kaikille valmistelussa mukana olleille hyvästä ja perusteellisesta työstä.
Nyt teemme yhdessä teuvalaisen koulumallin ottamalla kaikki asiantuntijatahot koulutilojen ym. suunnitteluun mukaan. Tietenkin otamme huomioon suunnittelussa myös muiden kuntien hyvät käytänteet ja tilaratkaisut. Valtuuston eilinen päätös takaa teuvalaisille ja muista kunnista Teuvalla koulua käyville lapsille ja nuorille hyvän opettamisen ja oppimisen edellytykset jäljelle jääviä kyläkouluja kuitenkaan unohtamatta. Kiitos kaikille valmistelussa mukana olleille hyvästä ja perusteellisesta työstä.
tiistai 25. elokuuta 2009
Koulukeskuksen saneeraushanke ja kouluverkon kehittäminen etenevät Teuvalla
Kunnanhallitus päätti eilen esittää valtuustolle, että Teuvan Koulukeskuksen perusparannus- ja saneeraushanketta viedään eteenpäin. Maksimaalisen valtionosuuden saamiseksi Teuvan on tehtävä päätös myös kouluverkosta ja siitä, miten paljon oppilaita sijoitetaan peruskorjattuun koulukeskukseen remontin jälkeen vuonna 2015.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Teuvan keskusta-alueen koulut (Kauppila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin Yhteiskoulun tiloihin. Horon ja Norin koulut jatkavat kunnes oppilasmäärä alittaa 16 oppilasta ja esioppilaat mukaan lukien 20 oppilasta. Vuodesta 2015 alkaen on voimassa, että Äystön ja Perälän koulut jatkavat kolmiopettajaisina kunnes oppilasmäärä alittaa 36 oppilasta ja esioppilaat mukaan lukien 43. Yhteiskoulun sekä lukion oppilaat siirtyvät saneerattuihin lukiorakennuksen tiloihin.
Ennen kunnanhallituksen kokousta pidettiin Kulttuuritalo Orrelassa kuntalain edellyttämä kuulemistilaisuus, jossa oppilaiden vanhemmilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Tilaisuus oli hyvin asiallinen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan johdolla käydyssä keskustelussa käytettiin runsaasti harkittuja puheenvuoroja. Olin hyvin ilahtunut teuvalaisten fiksusta käytöksestä, yhtäkään epäasiallista puheenvuoroa ei käytetty, kukaan ei keskeyttänyt tai puhunut toisen päälle. Lautakuntien, hallituksen ja valtuuston jäsenten sekä henkilöstön puheenvuorot olivat perusteltuja, mutta myös kriittisiä. Kunnan tulevasta talouden tilasta oltiin asiallisen huolestuneita ja tulevaisuuden näkymiin kiinnitettiin huomiota.
Itse korostin puheenvuoroissani sitä, että olemme tekemässä nyt teuvalaista koulumallia, jossa pyritään ottamaan kaikki pedagogiset ja taloudelliset seikat huomioon. Teuvalaisten ja Teuvalla käyvien naapurikuntien lasten ja nuorten kokonaisetu sekä opetuksen ja oppimisen korkea laatu asuinpaikasta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta ym. riippumatta ovat keskeisiä asioita suunnittelussa. Eri henkilöstöryhmät ja oppilaat tulevat olemaan keskeisesti suunnittelussa mukana.
Uskon, että Teuvan asiantunteva ja vastuullinen valtuusto tekee asiassa hyvän, kauaskantoisen ja kunnan kokonaisetua ajavan päätöksen.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Teuvan keskusta-alueen koulut (Kauppila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin Yhteiskoulun tiloihin. Horon ja Norin koulut jatkavat kunnes oppilasmäärä alittaa 16 oppilasta ja esioppilaat mukaan lukien 20 oppilasta. Vuodesta 2015 alkaen on voimassa, että Äystön ja Perälän koulut jatkavat kolmiopettajaisina kunnes oppilasmäärä alittaa 36 oppilasta ja esioppilaat mukaan lukien 43. Yhteiskoulun sekä lukion oppilaat siirtyvät saneerattuihin lukiorakennuksen tiloihin.
Ennen kunnanhallituksen kokousta pidettiin Kulttuuritalo Orrelassa kuntalain edellyttämä kuulemistilaisuus, jossa oppilaiden vanhemmilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Tilaisuus oli hyvin asiallinen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan johdolla käydyssä keskustelussa käytettiin runsaasti harkittuja puheenvuoroja. Olin hyvin ilahtunut teuvalaisten fiksusta käytöksestä, yhtäkään epäasiallista puheenvuoroa ei käytetty, kukaan ei keskeyttänyt tai puhunut toisen päälle. Lautakuntien, hallituksen ja valtuuston jäsenten sekä henkilöstön puheenvuorot olivat perusteltuja, mutta myös kriittisiä. Kunnan tulevasta talouden tilasta oltiin asiallisen huolestuneita ja tulevaisuuden näkymiin kiinnitettiin huomiota.
Itse korostin puheenvuoroissani sitä, että olemme tekemässä nyt teuvalaista koulumallia, jossa pyritään ottamaan kaikki pedagogiset ja taloudelliset seikat huomioon. Teuvalaisten ja Teuvalla käyvien naapurikuntien lasten ja nuorten kokonaisetu sekä opetuksen ja oppimisen korkea laatu asuinpaikasta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta ym. riippumatta ovat keskeisiä asioita suunnittelussa. Eri henkilöstöryhmät ja oppilaat tulevat olemaan keskeisesti suunnittelussa mukana.
Uskon, että Teuvan asiantunteva ja vastuullinen valtuusto tekee asiassa hyvän, kauaskantoisen ja kunnan kokonaisetua ajavan päätöksen.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Teuvan talouden tulevaisuuden haasteita
Teuvan taloudenhoito tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Vuoden 2009 verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisövero) perustuessaan pitkälti vuoden 2008 verotuloihin heikkenevät noin 3 - 5 prosenttia muun muassa sen johdosta, että maataloustulo on vähentynyt 15 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Yhteisövero vähenee noin kolmanneksen, valtionosuudet nousevat 5 - 7 prosenttia, mutta vastaavasti nettomenolisäykset lienevät noin 1,9 milj. euroa. Valtionosuus ja verotulot siis pysyvät ennallaan, mutta nettomenot kasvavat lähes 2 milj. euroa. Seurauksena on, että vuoden 2008 yhden miljoonan ylijäämä saattaa muuttua vuoden 2009 tilinpäätöksessä jopa 500 000 euron alijäämäksi. Mikäli aiomme säilyttää kulut ja verotulokertymätulot nykytasolla vuonna 2010, edellyttää se nyt tiedossa olevien ennusteiden pohjalta, että veroprosentin pitäisi olla nykyisen 19,25 prosentin sijaan 20. Vuoden 2010 osalta on lisäksi ennakoitu, että Teuvan työttömyysprosentti nousee tänä vuonna lähes 12 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli noin 5,7 prosenttia. Merkittävin syy on tietenkin Metsä-Botnian sulkeminen sekä Finnforestin sahan lopettaminen, joiden yhteinen työttömyysvaikutus arvioitiin Teuvalla yli 100 työntekijäksi. Tehtaiden lopettamisen vaikutus on arvioitu olevan rahassa noin -500 000 euroa vuonna 2010. Toisaalta on todettava ehkä yllätyksenäkin, että verrattaessa huhtikuun ja kesäkuun lopun työttömyystilastoja Teuvan työttömyysprosentti on kesäkuun lopussa 8,1 prosenttia, eli toiseksi alhaisin koko seutukunnassa. Työttömyys väheni vajaalla prosenttiyksiköllä kahdessa kuukaudessa. Näyttääkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä olisi todella hieno asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.
Kuntatalouden kannalta olisi myös hyvä, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB-hanke etenee tällä hetkellä ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä alueelle. Toivonkin hartaasti, että yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat nyt aktiivisia, nyt on aika toimia ja näyttää, mihin me eteläpohjalaiset yrittäjähenkiset kansalaiset pystymme.
Positiivisia odotuksia työllisyyden ja verotulojen kannalta näen myöskin olevan Suupohjan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutumisella Teuvalla ja yhteistyökunnissamme. Ohjelma käsittää logistiset järjestelmät/metallin, bio- ja elintarvikealan, living business - kalusteet ja asumisen, digitaalisen osaamisen soveltamisen (koulutus- ja liiketoiminta) sekä uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. On huomattava, että kyseiset alat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteistyöalueellamme yli 4500 henkeä.
Verotulojen kasvu tai nykytasollakin säilyminen on tärkeätä, koska Teuvan kunnan tulee varautua noin 15 - 20 milj. euron investointeihin tulevaisuudessa. Näitä ovat koulukeskuksen peruskorjaus, hammashuollon ja neuvolan tilojen sekä dementiakodin investointi sekä mahdollinen uimahallin saneeraus kuntosalitoimintoineen ym. Runsaan puoli vuotta toiminut valtuustomme saa nyt elokuun loppupuolella päätettäväkseen koulukeskuksen peruskorjaus- ja saneerausinvestointiin liittyvän kouluverkkouudistuksen. Viranhaltijoiden ja luottamusmiesten hyvän yhteistyön tuloksena olemme saaneet saneeraushankkeen ykkösvaiheen Länsi-Suomen lääninhallituksen listalle vuosille 2013 - 2014. Lähes kymmenen miljoonan hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ongelmallista hankkeessa on se, että nykyiset yhteiskoulun ja lukion tilat on aikoinaan suunniteltu noin 600 oppilaalle, ja arvioitu oppilasmäärä rakennuskompleksissa vuonna 2015 ilman rakenteellisia uudistuksia olisi vain runsas kolmasosa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja peruskorjaushankkeen valtionosuus saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan pois tai pienenee merkittävästi. On syytä muistaa, että Teuvan kunta on saanut taloutensa kuntoon osittain siten, että suuria julkisia investointeja ei ole viime vuosina tehty.
Yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti suunniteltuja ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: viiden kilometrin säteellä sijaitsevat koulut tai kaikki koulut koulukeskukseen. Esi-, erityis-, 1-6 luokkien opetus sekä yhteiskoulun ja lukion toiminnat olisivat kaikki samassa rakennuskompleksissa siten, että mm. opettajien yhteiskäyttö kaikilla asteilla olisi mahdollisimman saumatonta ja toimivaa. Luokat olisivat pääsääntöisesti 15-20 oppilaan ryhmiä, kaikilla kouluasteilla olisi omat piha-alueet ja opettajainhuone olisi yhteinen. Lukion ja yhteiskoulun oppilaat opiskelisivat remontin jälkeen nykyisessä lukiorakennuksessa. Oppilaat siirtyisivät uusiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2015 eli tänä vuonna aloittaneet ykköset siirtyisivät 2015 peruskorjattuun koulukeskukseen. Kyseisen investoinnin joudumme joka tapauksessa toteuttamaan, päättäjät ratkaisevat, maksammeko lainaa vielä vuonna 2030, vai voidaanko se toiminnallisilla ratkaisuilla ja säästöillä saada hyvinkin nopeasti kunnan kannalta tasapainoon. Päättäjiltä vaaditaan nyt todella ennakkoluulotonta ja tulevaisuuteen tähtäävää ratkaisukykyä, asian valmistelu on ollut erittäin perusteellista, ja kaikki pedagogiset ja taloudelliset näkökulmat on otettu huomioon.
Kuntatalouden kannalta olisi myös hyvä, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB-hanke etenee tällä hetkellä ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä alueelle. Toivonkin hartaasti, että yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat nyt aktiivisia, nyt on aika toimia ja näyttää, mihin me eteläpohjalaiset yrittäjähenkiset kansalaiset pystymme.
Positiivisia odotuksia työllisyyden ja verotulojen kannalta näen myöskin olevan Suupohjan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutumisella Teuvalla ja yhteistyökunnissamme. Ohjelma käsittää logistiset järjestelmät/metallin, bio- ja elintarvikealan, living business - kalusteet ja asumisen, digitaalisen osaamisen soveltamisen (koulutus- ja liiketoiminta) sekä uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. On huomattava, että kyseiset alat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteistyöalueellamme yli 4500 henkeä.
Verotulojen kasvu tai nykytasollakin säilyminen on tärkeätä, koska Teuvan kunnan tulee varautua noin 15 - 20 milj. euron investointeihin tulevaisuudessa. Näitä ovat koulukeskuksen peruskorjaus, hammashuollon ja neuvolan tilojen sekä dementiakodin investointi sekä mahdollinen uimahallin saneeraus kuntosalitoimintoineen ym. Runsaan puoli vuotta toiminut valtuustomme saa nyt elokuun loppupuolella päätettäväkseen koulukeskuksen peruskorjaus- ja saneerausinvestointiin liittyvän kouluverkkouudistuksen. Viranhaltijoiden ja luottamusmiesten hyvän yhteistyön tuloksena olemme saaneet saneeraushankkeen ykkösvaiheen Länsi-Suomen lääninhallituksen listalle vuosille 2013 - 2014. Lähes kymmenen miljoonan hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ongelmallista hankkeessa on se, että nykyiset yhteiskoulun ja lukion tilat on aikoinaan suunniteltu noin 600 oppilaalle, ja arvioitu oppilasmäärä rakennuskompleksissa vuonna 2015 ilman rakenteellisia uudistuksia olisi vain runsas kolmasosa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja peruskorjaushankkeen valtionosuus saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan pois tai pienenee merkittävästi. On syytä muistaa, että Teuvan kunta on saanut taloutensa kuntoon osittain siten, että suuria julkisia investointeja ei ole viime vuosina tehty.
Yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti suunniteltuja ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: viiden kilometrin säteellä sijaitsevat koulut tai kaikki koulut koulukeskukseen. Esi-, erityis-, 1-6 luokkien opetus sekä yhteiskoulun ja lukion toiminnat olisivat kaikki samassa rakennuskompleksissa siten, että mm. opettajien yhteiskäyttö kaikilla asteilla olisi mahdollisimman saumatonta ja toimivaa. Luokat olisivat pääsääntöisesti 15-20 oppilaan ryhmiä, kaikilla kouluasteilla olisi omat piha-alueet ja opettajainhuone olisi yhteinen. Lukion ja yhteiskoulun oppilaat opiskelisivat remontin jälkeen nykyisessä lukiorakennuksessa. Oppilaat siirtyisivät uusiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2015 eli tänä vuonna aloittaneet ykköset siirtyisivät 2015 peruskorjattuun koulukeskukseen. Kyseisen investoinnin joudumme joka tapauksessa toteuttamaan, päättäjät ratkaisevat, maksammeko lainaa vielä vuonna 2030, vai voidaanko se toiminnallisilla ratkaisuilla ja säästöillä saada hyvinkin nopeasti kunnan kannalta tasapainoon. Päättäjiltä vaaditaan nyt todella ennakkoluulotonta ja tulevaisuuteen tähtäävää ratkaisukykyä, asian valmistelu on ollut erittäin perusteellista, ja kaikki pedagogiset ja taloudelliset näkökulmat on otettu huomioon.
torstai 13. elokuuta 2009
Uudet kuntalaiset tutustuivat Teuvaan
Uusien kuntalaisten Teuva-ilta pidettiin 12.8.2009 Kulttuuritalo Orrelassa. Kaikille viimeisen vuoden sisällä Teuvalle muuttaneille ja edelleen Teuvalla asuville noin 140 henkilölle lähetettiin henkilökohtaiset kutsut. Lisäksi iltaan toivotettiin tervetulleiksi Tejukassa ja nettisivuilla julkaistulla ilmoituksella muutkin kuin uudet kuntalaiset.
Tutustumisiltaan osallistui noin kaksikymmentä henkilöä. Joukossa oli iäkkäämpää väkeä, mutta myös vauva-, esikoulu- ja kouluikäisiä. Ohjelman aluksi tehtiin pienbussilla kiertoajelu Teuvalla, ja paikallinen opas kertoi seikkaperäisesti ja hauskasti Teuvan historiasta, kulttuurista, elinkeinoelämästä ja nähtävyyskohteista. Kiertoajelun yksi kohokohdista oli pysähtyminen Teuvan Risteyksessä, jossa esiteltiin suurta taiteilija Panu Hemmingin maalaamaa kuvausta teuvalaisesta maisemasta ja yrityksistä. Matkan aikana minulla oli mahdollisuus keskustella usean henkilön kanssa. Eräässä Etelä-Suomesta Teuvalle muuttaneessa perheessä on kolmea eri sukupolvea, ja mamma kertoi käyneensä koulua Kulttuuritalo Orrelan silloisessa kansalaiskoulussa. Tyttökaverien kanssa oli käyty myös ”possuostoksilla” läheisyydessä olleessa leipomossa. Hauskasti hän kertoi, kuinka silloinen rehtori Pekka Mattila oli odottamassa pihamaalla kädet puuskassa toruen tyttöjen ostosmatkaa. Iäkkäämmillä teuvalaisilla kansalaiskoulun käyneillä on varmaan samoja muistoja kyseisistä ostosmatkoista tien toiselle puolelle.
Keskustelin myös saman perhekunnan esikaripojan sekä Riipin koulun ensimmäisellä luokalla olevan pojan kanssa. Poikien kokemukset Teuvasta olivat hyviä ja positiivisia. Kiertoajelun jälkeen palattiin Orrelaan, jossa kunta, seurakunta sekä yrittäjät käyttivät puheenvuoron. Kunta esitteli tiiviisti lapsiperheiden etuudet, yritystuet, opiskelijaetuudet, tonttitarjonnan ym. Tilaisuuden jälkeen kansalaisopiston rehtorin/museovastaavan johdolla uudet kuntalaiset saivat tietoa kansalaisopiston kursseista, Lauri Ingmanin, Simo Korpelan sekä koulu- ja pyörämuseosta.
Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja alustajat korostivat Teuvalla vallitsevaa hyvää ja tiivistä keskinäistä yhteistyötä seurakunnan, kunnan ja yrityselämän kesken.
Toivoisin jatkossa, että yhä useammat uudet kuntalaiset voisivat osallistua informaatioiltaan. Tilaisuudessa saa läpileikkauksen teuvalaisesta elämänmuodosta ja täältä saatavista hyvistä ja tasokkaista kunnan, seurakunnan ja yrityselämän palveluista. Kuten kaikki ovat viime viikon Tejukasta nähneet, Teuvan väkiluku on jälleen vähentynyt noin 40 henkilöllä eli meidän on syytä hyvin lämpimästi ottaa vastaan uudet teuvalaiset ja saada heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi ja viihtyisäksi. Toivotan kaikille uusille kuntalaisille korkeimman siunausta ja menestystä niin työ- kuin perhe-elämässäkin.
Tutustumisiltaan osallistui noin kaksikymmentä henkilöä. Joukossa oli iäkkäämpää väkeä, mutta myös vauva-, esikoulu- ja kouluikäisiä. Ohjelman aluksi tehtiin pienbussilla kiertoajelu Teuvalla, ja paikallinen opas kertoi seikkaperäisesti ja hauskasti Teuvan historiasta, kulttuurista, elinkeinoelämästä ja nähtävyyskohteista. Kiertoajelun yksi kohokohdista oli pysähtyminen Teuvan Risteyksessä, jossa esiteltiin suurta taiteilija Panu Hemmingin maalaamaa kuvausta teuvalaisesta maisemasta ja yrityksistä. Matkan aikana minulla oli mahdollisuus keskustella usean henkilön kanssa. Eräässä Etelä-Suomesta Teuvalle muuttaneessa perheessä on kolmea eri sukupolvea, ja mamma kertoi käyneensä koulua Kulttuuritalo Orrelan silloisessa kansalaiskoulussa. Tyttökaverien kanssa oli käyty myös ”possuostoksilla” läheisyydessä olleessa leipomossa. Hauskasti hän kertoi, kuinka silloinen rehtori Pekka Mattila oli odottamassa pihamaalla kädet puuskassa toruen tyttöjen ostosmatkaa. Iäkkäämmillä teuvalaisilla kansalaiskoulun käyneillä on varmaan samoja muistoja kyseisistä ostosmatkoista tien toiselle puolelle.
Keskustelin myös saman perhekunnan esikaripojan sekä Riipin koulun ensimmäisellä luokalla olevan pojan kanssa. Poikien kokemukset Teuvasta olivat hyviä ja positiivisia. Kiertoajelun jälkeen palattiin Orrelaan, jossa kunta, seurakunta sekä yrittäjät käyttivät puheenvuoron. Kunta esitteli tiiviisti lapsiperheiden etuudet, yritystuet, opiskelijaetuudet, tonttitarjonnan ym. Tilaisuuden jälkeen kansalaisopiston rehtorin/museovastaavan johdolla uudet kuntalaiset saivat tietoa kansalaisopiston kursseista, Lauri Ingmanin, Simo Korpelan sekä koulu- ja pyörämuseosta.
Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja alustajat korostivat Teuvalla vallitsevaa hyvää ja tiivistä keskinäistä yhteistyötä seurakunnan, kunnan ja yrityselämän kesken.
Toivoisin jatkossa, että yhä useammat uudet kuntalaiset voisivat osallistua informaatioiltaan. Tilaisuudessa saa läpileikkauksen teuvalaisesta elämänmuodosta ja täältä saatavista hyvistä ja tasokkaista kunnan, seurakunnan ja yrityselämän palveluista. Kuten kaikki ovat viime viikon Tejukasta nähneet, Teuvan väkiluku on jälleen vähentynyt noin 40 henkilöllä eli meidän on syytä hyvin lämpimästi ottaa vastaan uudet teuvalaiset ja saada heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi ja viihtyisäksi. Toivotan kaikille uusille kuntalaisille korkeimman siunausta ja menestystä niin työ- kuin perhe-elämässäkin.
tiistai 28. heinäkuuta 2009
Teuvan ja Suupohjan työttömyysluvut rohkaisevat, mutta miten käy jatkossa
Työttömien työnhakijoiden määrät kohosivat Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan kesäkuun aikana kaikissa Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa. Kasvua oli yli 700 henkilöä. Myös vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyys on selvästi kasvanut.
Suupohjassa työttömiä oli kesäkuun lopussa 1084 eli hivenen vähemmän kuin huhtikuun lopussa. Teuvalla työttömiä oli kesäkuun lopussa 214, kun niitä oli huhtikuun lopussa 236. Viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna Teuvalla oli nyt 81 työtöntä enemmän. Toisaalta on todettava, että työttömyysaste oli kesäkuussa Teuvalla toiseksi alhaisin seutukunnassa eli 8,1 prosenttia, alhaisin se oli Isojoella 6,3 prosenttia ja korkein Kauhajoella 11,1 prosenttia. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että huhtikuun lopussa työttömyysaste oli Teuvalla 8,9 prosenttia eli työttömyys on Teuvalla vähentynyt 0,8 prosenttiyksiköllä parissa kuukaudessa. Vertailuna todettakoon, että esim. Kurikassa työttömien määrä kohosi 96,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teuvan luvuissa eivät vielä todennäköisesti näy kaikki Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset. Näyttää kuitenkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä on todella hienoa asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.
Avoimia työpaikkoja oli Teuvalla huhtikuun lopussa 9 ja kesäkuun lopussa 6. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on pysynyt vakiona ollen 10 henkilöä (4,7%). Naisten ja alle 25-vuotisten työnhakijoiden määrä on ollut kasvussa. Nuorten työttömyysluvun kasvu johtunee oppilaitoksista valmistuneiden tulosta työmarkkinoille.
Toivotaan, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB (Nova Business Botnica) -hanke etenee myös ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä Teuvalle. Yrittäjät ja yrittäjähenkiset olkaa nyt aktiivisia, nyt aika toimia.
Suupohjassa työttömiä oli kesäkuun lopussa 1084 eli hivenen vähemmän kuin huhtikuun lopussa. Teuvalla työttömiä oli kesäkuun lopussa 214, kun niitä oli huhtikuun lopussa 236. Viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna Teuvalla oli nyt 81 työtöntä enemmän. Toisaalta on todettava, että työttömyysaste oli kesäkuussa Teuvalla toiseksi alhaisin seutukunnassa eli 8,1 prosenttia, alhaisin se oli Isojoella 6,3 prosenttia ja korkein Kauhajoella 11,1 prosenttia. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että huhtikuun lopussa työttömyysaste oli Teuvalla 8,9 prosenttia eli työttömyys on Teuvalla vähentynyt 0,8 prosenttiyksiköllä parissa kuukaudessa. Vertailuna todettakoon, että esim. Kurikassa työttömien määrä kohosi 96,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teuvan luvuissa eivät vielä todennäköisesti näy kaikki Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset. Näyttää kuitenkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä on todella hienoa asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.
Avoimia työpaikkoja oli Teuvalla huhtikuun lopussa 9 ja kesäkuun lopussa 6. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on pysynyt vakiona ollen 10 henkilöä (4,7%). Naisten ja alle 25-vuotisten työnhakijoiden määrä on ollut kasvussa. Nuorten työttömyysluvun kasvu johtunee oppilaitoksista valmistuneiden tulosta työmarkkinoille.
Toivotaan, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB (Nova Business Botnica) -hanke etenee myös ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä Teuvalle. Yrittäjät ja yrittäjähenkiset olkaa nyt aktiivisia, nyt aika toimia.
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Jälleen merkittävä kulttuuriteko Teuvalla
Teuvalainen opettaja, valokuvaaja Heikki Mahlamäki on tehnyt merkittävän kulttuuriteon. Teuva-kuvateos Kuvia luonnosta ja kylistä ilmestyi äskettäin. Kuvateos on omakustanteinen, ja se sisältää kaikkiaan lähes 200 kuvaa. Teos on luontopainotteinen sisältäen mm. luontokuvia eläimistä, linnuista ja kasveista. Lisäksi teoksessa on esitelty Teuvan kylät tyypillisine rakennuksineen ja maisemineen. Ilmeikkäitä tapahtumakuvia Teuvalta sisältyy myös teokseen. Kuvateos osoittaa, että Heikki on alueellisesti ja valtakunnallisesti eturivin valokuvaaja, joka hallitsee myös kirjan ulkoasun suunnittelun ja taiton. Teos tuo hienosti esille Teuvan luonnon ja kylät, tekstiä ei ole paljon, mutta kuvat puhuvat puolestaan.
Lämpimät onnittelut Heikille ja hänen avustajilleen teoksesta. Heikki on laittanut runsaasti omia varojaan kirjaan. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastokaan ei avannut ”rahasäkin nyörejään”, joten toivon, että teuvalaiset runsaslukuisasti ostavat kirjaa ja esittelevät sitä myös tuttavilleen ja sukulaisille, jotka asuvat kuntamme ulkopuolella ja ulkomailla. Näin toimien markkinoimme samalla Teuvaa kuntana, jossa on osaavia ja ahkeria kansalaisia sekä hieno asua ja yrittää.
Lämpimät onnittelut Heikille ja hänen avustajilleen teoksesta. Heikki on laittanut runsaasti omia varojaan kirjaan. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastokaan ei avannut ”rahasäkin nyörejään”, joten toivon, että teuvalaiset runsaslukuisasti ostavat kirjaa ja esittelevät sitä myös tuttavilleen ja sukulaisille, jotka asuvat kuntamme ulkopuolella ja ulkomailla. Näin toimien markkinoimme samalla Teuvaa kuntana, jossa on osaavia ja ahkeria kansalaisia sekä hieno asua ja yrittää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)