Ilpo on suorittanut kuvataiteen maisterin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa 1988 ja työskennellyt sen jälkeen perusasteella, lukiossa ja aikuisten parissa. Päätyönsä hän on tehnyt perusasteella, josta hänellä on käytännön kokemusta koulun pedagogisesta ja hallinnollisesta kehittämisestä. Ilpo on johtanut opetussuunnitelmaprosessia Tammerkosken koulussa opetussuunnitelma- ja arviointityöryhmän puheenjohtajana vuosina 1994–1995. Samassa tehtävässä hän on toiminut myös Kurikan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa tehdessä 2003–2004, joten yhtenäisen perusasteen opetussuunnitelman luomisprosessi on hänelle tuttu.
Ilpo on työskennellyt Kurikan yhteiskoulun apulaisjohtajana elokuusta 2007 alkaen. Hänen tehtäviinsä on kuulunut koulun käytännön johtaminen tehtäväkuvauksen mukaisesti. Lisäksi hän on kehittänyt ja pitänyt yllä yhteiskoulun sähköisiä tiedotuskanavia; Internet-sivuja, infotv-järjestelmää ja Helmi- reissuvihkoa. Kehittämistyöryhmän jäsenenä Ilpo on osallistunut tiiviisti Kurikan Yhteiskoulun saneerauksen suunnitteluun alusta alkaen. Projektiin on kuulunut uudisrakennuksen suunnittelun ohella vanhan osan saneeraus, jossa on otettu huomioon mahdolliset tulevaisuuden tuomat muutokset perusasteen rakenteessa. Ilpo omaa monipuoliset tietotekniset taidot, joista on apua hallinnon ja moniamatillisen yhteistyön johtamisessa.
Teuvan kunnan koulutoimi toivottaa Ilpon mielellään perheineen tervetulleeksi Teuvalle. Teuvan kunta on perinteisesti vuosien saatossa panostanut merkittävästi yleissivistävään koulutukseen. Erityisopetusta olimme aikanaan kehittämässä ensimmäisten kuntien joukossa. Kunnallisen keskikoulun ja lukion alullepanijoina toimi aikanaan Teuvalla esimerkillisesti virkamiehiä, yrittäjiä, maanviljelijöitä ja pankkialan asiantuntijoita. Tällä hetkellä meillä on alkamassa laaja koulukeskuksen investointi, jonka jälkeen koulukeskukseen siirtyy lähialueen perusopetus, esiopetus ja erityisopetus. Yhteiskoulu ja lukio tulevat jatkossa työskentelemään nykyisessä lukiorakennuksessa, joten yhteistyö koulujen ja yhä useamman yhteisen opettajan osalta entisestään tiivistyy. Ilpon taitoja ja tietoja yhtenäiskouluperiaatteen mukaisen opetussuunnitelman ja opetusjärjestelyjen osalta tarvitaan, ja hänellä tulee olemaan Teuvalla apunaan laaja, ammattitaitoinen ja energinen kehittäjäjoukko. Tervetuloa Lauri Tähkän kotipitäjään.
torstai 22. huhtikuuta 2010
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Teuvan uusi kirjastonjohtaja tulee Kestilästä
Teuvan kirjastonjohtajan virka laitettiin hakuun viime vuoden puolella. Hakuaika päättyi 2.12.2009, ja hakemuksia tuli 5 kpl. Varhais- ja koulutuslautakunta haastatteli vuoden 2010 alussa neljää hakijaa, päätyen kuitenkin siihen, että hakuaikaa jatketaan vielä 15.3. saakka. Jatkohaussa saatiin neljä hakemusta lisää. Haastatteluun kutsuttiin kolme hakijaa, jotka kaikki ovat tehtävään päteviä. Haastattelu suoritettiin kirjastossa 22.3.2010.
Varhais- ja koulutuslautakunta oli hyvin mielissään siitä, että Teuvan kunta ja sen tasokas kirjasto kiinnostaa päteviä kirjastoalan ihmisiä. Varhais- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 8.4.2010, että virkaan valitaan FM Aki Rossi Kestilästä. Aki Rossi on 36-vuotias ja pätevöitynyt kirjastoalalle vuonna 2009. Hänellä on laaja-alainen koulutustausta ja hyvä yleissivistys. Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. arkeologina työnjohtotehtävissä. Aki on perheellinen ja hänellä on eläinlääkäri vaimonsa kanssa kaksi alle kouluikäistä lasta. Aki aloittaa työnsä Teuvalla 3.5. ja on tulossa perheensä kanssa tutustumaan kuntaan lähiaikoina.
Toivotamme Akin ja perheen sydämellisesti tervetulleeksi Teuvalle. Teuvan kirjasto on merkittävä ja tasokas alueellinen kulttuurilaitos. Teuvalla osataan arvostaa kirjastoa, ja palvelututkimuksissa se saa aina hyvät arviot.
Varhais- ja koulutuslautakunta oli hyvin mielissään siitä, että Teuvan kunta ja sen tasokas kirjasto kiinnostaa päteviä kirjastoalan ihmisiä. Varhais- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 8.4.2010, että virkaan valitaan FM Aki Rossi Kestilästä. Aki Rossi on 36-vuotias ja pätevöitynyt kirjastoalalle vuonna 2009. Hänellä on laaja-alainen koulutustausta ja hyvä yleissivistys. Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. arkeologina työnjohtotehtävissä. Aki on perheellinen ja hänellä on eläinlääkäri vaimonsa kanssa kaksi alle kouluikäistä lasta. Aki aloittaa työnsä Teuvalla 3.5. ja on tulossa perheensä kanssa tutustumaan kuntaan lähiaikoina.
Toivotamme Akin ja perheen sydämellisesti tervetulleeksi Teuvalle. Teuvan kirjasto on merkittävä ja tasokas alueellinen kulttuurilaitos. Teuvalla osataan arvostaa kirjastoa, ja palvelututkimuksissa se saa aina hyvät arviot.
lauantai 27. helmikuuta 2010
Teuvan koulukeskuksen saneeraushakkeen valtionrahoitus myötätuulessa
Vuodelle 2010 tehtyjen perustamishankkeiden valtionavustusta koskevien hakemusten ja opetusministeriön vuosille 2010–2013 vahvistaman rahoitussuunnitelman perusteella Varsinais-Suomen ELY-keskus (VARELY) on lähettänyt kunnalle toissa päivänä kirjallisen tiedon siitä, että Teuvan hanketta esitetään aikaistettavaksi vuodelle 2010.
Päätöksen hankekohtaisesta valtionavustuksen enimmäismäärästä ja myöntämisestä ELY-keskus tekee erikseen hankesuunnitelman perusteella. Alustava tieto on tullut 1-vaiheen alkurahoituksesta. Varsinaisen päätöksen tultua kuntaan, käsitellään asia kunnan päättävissä elimissä.
Positiivien tieto rahoituksen saamisesta on koulukeskuksessa työskenteleville henkilöille ja oppilaille todella mieleinen. Henkilöstöllä ja oppilailla on jo pitemmän aikaa ilmennyt oireilua siitä, että hengitysilma ei ole riittävän hyvä. Toivon, että päättäjät hyväksyisivät hankkeen aikaistuksen, vaikka rahoitus ei olisikaan aivan odotetun suuruinen alkuvaiheessa. Henkilöstön ja oppilaiden terveys on nyt etusijalla.
Päätöksen hankekohtaisesta valtionavustuksen enimmäismäärästä ja myöntämisestä ELY-keskus tekee erikseen hankesuunnitelman perusteella. Alustava tieto on tullut 1-vaiheen alkurahoituksesta. Varsinaisen päätöksen tultua kuntaan, käsitellään asia kunnan päättävissä elimissä.
Positiivien tieto rahoituksen saamisesta on koulukeskuksessa työskenteleville henkilöille ja oppilaille todella mieleinen. Henkilöstöllä ja oppilailla on jo pitemmän aikaa ilmennyt oireilua siitä, että hengitysilma ei ole riittävän hyvä. Toivon, että päättäjät hyväksyisivät hankkeen aikaistuksen, vaikka rahoitus ei olisikaan aivan odotetun suuruinen alkuvaiheessa. Henkilöstön ja oppilaiden terveys on nyt etusijalla.
Teuvalla on yhteiskoulun rehtorin virka haettavana
Teuvan varhais- ja koulutuslautakunta päätti viime kokouksessaan asettaa yhteiskoulun rehtorin viran hakuun vakinaista täyttämistä varten 1.8.2010 lukien. Tällä hetkellä virka on määräaikaisesti täytettynä. Samalla lautakunta päätti, että virkaan sisällytetään lukion rehtorin tehtävät vuoden 2011 alusta lukien. Viran hakuilmoitus julkaistaan lähiaikoina.
Teuva on n. 6000 asukkaan koulumyönteinen ja yrittäjyyttä arvostava kehittyvä kunta. Teuvalla on mm. Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualan koulutus- ja teknologiakeskus (TEAK), hyvin toimivat kirjastopalvelut ja monipuoliset harrastus- ja liikuntamahdollisuudet sekä kesällä että talvella.
Kunnassa on suunnitteilla laaja koulukeskuksen peruskorjaus, jonka eteenpäin viemiseen rehtori osallistuu aktiivisesti. Yhteiskoulu ja lukio ovat vireitä, kansainvälisyyttä sekä ilmaisutaitoa painottavia oppilaitoksia. Virtuaali- ja verkko-opetuksessa Teuvan lukio on ollut maakunnallisesti ja valtakunnallisesti edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
Koulu käsittää tällä hetkellä perusopetuksen 7. – 9. luokat. Tulevaan uudistettuun koulukeskukseen keskitetään lukion lisäksi lähialueen koko perusopetus ja erityisopetus yhtenäiskouluperiaatteella (1. – 9. luokat). Koulukeskukseen suunnitellaan myös esiopetusvalmius.
Rehtorilta odotetaan aloitteellisuutta, joustavuutta ja yhteistyökykyisyyttä, perehtyneisyyttä opetusalan hallintoon sekä sujuvaa tietotekniikan käyttötaitoa. Teuvalla, Lauri Tähkän kotipitäjällä on nyt tarjota koko yleissivistävän opetuksen kehittäjälle unelmapaikka.
Teuva on n. 6000 asukkaan koulumyönteinen ja yrittäjyyttä arvostava kehittyvä kunta. Teuvalla on mm. Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualan koulutus- ja teknologiakeskus (TEAK), hyvin toimivat kirjastopalvelut ja monipuoliset harrastus- ja liikuntamahdollisuudet sekä kesällä että talvella.
Kunnassa on suunnitteilla laaja koulukeskuksen peruskorjaus, jonka eteenpäin viemiseen rehtori osallistuu aktiivisesti. Yhteiskoulu ja lukio ovat vireitä, kansainvälisyyttä sekä ilmaisutaitoa painottavia oppilaitoksia. Virtuaali- ja verkko-opetuksessa Teuvan lukio on ollut maakunnallisesti ja valtakunnallisesti edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
Koulu käsittää tällä hetkellä perusopetuksen 7. – 9. luokat. Tulevaan uudistettuun koulukeskukseen keskitetään lukion lisäksi lähialueen koko perusopetus ja erityisopetus yhtenäiskouluperiaatteella (1. – 9. luokat). Koulukeskukseen suunnitellaan myös esiopetusvalmius.
Rehtorilta odotetaan aloitteellisuutta, joustavuutta ja yhteistyökykyisyyttä, perehtyneisyyttä opetusalan hallintoon sekä sujuvaa tietotekniikan käyttötaitoa. Teuvalla, Lauri Tähkän kotipitäjällä on nyt tarjota koko yleissivistävän opetuksen kehittäjälle unelmapaikka.
tiistai 2. helmikuuta 2010
Teuva sai valtion rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen
Opetusministeri Henna Virkkunen jakoi korvamerkittyä rahaa 30 milj. euroa kunnille perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla yli 20 kuntaa sai rahaa. Teuvalle tuli jaossa n. 26 000 euroa. Raha pitää käyttää tänä vuonna. Opetuksen järjestäjä eli kunta voi käyttää rahaa henkilöstön palkkauskustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa. Jakotunneissa luokka jaetaan kahteen osaan, ja opettaja opettaa ryhmiä eri aikoina. Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa samaan aikaan luokkaa tai jakaa sen ryhmiin.
Teuvalla ryhmät ovat perusopetuksessa keskimäärin pienehköjä, mutta joitakin suuria ryhmiä on ollut pakko muodostaa. Näille suurille ryhmille varmaan tehdään nyt jakoja, ehkä samanaikaisopetukseenkin on tarvetta. Raha tulee todella tarpeeseen, ja varmasti parantaa opetusmahdollisuuksia. Näin opetussuunnitelman tavoitteisiin päästään entistä paremmin. Anomus piti tehdä nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla. Onneksi saimme anomuksen hyvissä ajoin liikkeelle ja lopputulos oli Teuvan kannalta hyvä. Kiitos kaikille, jotka olivat aktiivisia asiassa.
Teuvalla ryhmät ovat perusopetuksessa keskimäärin pienehköjä, mutta joitakin suuria ryhmiä on ollut pakko muodostaa. Näille suurille ryhmille varmaan tehdään nyt jakoja, ehkä samanaikaisopetukseenkin on tarvetta. Raha tulee todella tarpeeseen, ja varmasti parantaa opetusmahdollisuuksia. Näin opetussuunnitelman tavoitteisiin päästään entistä paremmin. Anomus piti tehdä nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla. Onneksi saimme anomuksen hyvissä ajoin liikkeelle ja lopputulos oli Teuvan kannalta hyvä. Kiitos kaikille, jotka olivat aktiivisia asiassa.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Perusopetukseen laatukriteerit
Lehdistössä on ollut viime aikoina useita kirjoituksia perusopetuksen laatukriteereistä. Varmaan moni on ihmetellyt, mistä on kyse. Perusopetuksen laatukriteerit ovat valmistuneet opetusministeriön toimesta vuoden 2009 lopulla (julkaisu 2009:19).
Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on turvata opetustoimen korkea latu ja monipuolinen tarjonta, sekä taata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä tai taloudesta riippumatta.
Lähtökohtina perusopetuksen laadun kehittämiseen ovat kunnan toiminnan kehittäminen, joka perustuu laadittuun strategiaan sekä yhteisiin arvoihin, visioon ja toiminta-ajatukseen. Näihin perustuen kehitetään myös opetuksen järjestäjän ja koulun laatua. Niiden toimivuutta arvioidaan systemaattisesti laaditun suunnitelman mukaan. Kehittämistyötä voidaan tehdä myös seutukunnallisesti.
Kunnan ja koulujen laatutyöskentelyn yhteydessä ja tuloksena muodostetaan laatukortit rakenteiden laadusta neljän laatukortin osalta: johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi.
Lisäksi laaditaan kuusi laatukorttia oppilaan kohtaaman toiminnan laadusta seuraavasti:
– opetussuunnitelman toteuttaminen;
– opetus ja opetusjärjestelyt;
– oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki;
– osallisuus ja vaikuttaminen;
– kodin ja koulun yhteistyö;
– oppimisympäristön turvallisuus.
Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat
kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Perusopetuksen laatukriteerit palvelevat niin alueellista, ylläpitäjän että koulunkin toimintaa.
Mikäli laatutyöskentelyyn lähdetään, vaatii se paljon työtä kaikilta perusopetuksen parissa työskenteleviltä sekä hallinnolta. Toisaalta monissa organisaatioissa laatutyöskentely on arkipäivää, joten asiassa ei olla koulupuolella mitenkään etuajassa. Selvitän asiaa tänään varhais- ja koulutuslautakunnan kokouksessa. Kunnan strategiatyöskentely on myös käynnissä, joten koulutuksen laatuasia on ajankohtainen myös siltä osin.
Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on turvata opetustoimen korkea latu ja monipuolinen tarjonta, sekä taata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä tai taloudesta riippumatta.
Lähtökohtina perusopetuksen laadun kehittämiseen ovat kunnan toiminnan kehittäminen, joka perustuu laadittuun strategiaan sekä yhteisiin arvoihin, visioon ja toiminta-ajatukseen. Näihin perustuen kehitetään myös opetuksen järjestäjän ja koulun laatua. Niiden toimivuutta arvioidaan systemaattisesti laaditun suunnitelman mukaan. Kehittämistyötä voidaan tehdä myös seutukunnallisesti.
Kunnan ja koulujen laatutyöskentelyn yhteydessä ja tuloksena muodostetaan laatukortit rakenteiden laadusta neljän laatukortin osalta: johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi.
Lisäksi laaditaan kuusi laatukorttia oppilaan kohtaaman toiminnan laadusta seuraavasti:
– opetussuunnitelman toteuttaminen;
– opetus ja opetusjärjestelyt;
– oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki;
– osallisuus ja vaikuttaminen;
– kodin ja koulun yhteistyö;
– oppimisympäristön turvallisuus.
Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat
kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Perusopetuksen laatukriteerit palvelevat niin alueellista, ylläpitäjän että koulunkin toimintaa.
Mikäli laatutyöskentelyyn lähdetään, vaatii se paljon työtä kaikilta perusopetuksen parissa työskenteleviltä sekä hallinnolta. Toisaalta monissa organisaatioissa laatutyöskentely on arkipäivää, joten asiassa ei olla koulupuolella mitenkään etuajassa. Selvitän asiaa tänään varhais- ja koulutuslautakunnan kokouksessa. Kunnan strategiatyöskentely on myös käynnissä, joten koulutuksen laatuasia on ajankohtainen myös siltä osin.
keskiviikko 30. joulukuuta 2009
Koulukuraattoripalveluilla lisätarvetta Teuvalla ja lähialueella
Uusi lastensuojelulaki on tullut voimaan 1.1.2008. Kyseisen lain 9 § :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin. Palveluilla tulee myös edistää kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämistä. Koulukuraattorin työ on keskeisesti asiakastyötä, ja tehtäviin kuuluu oppilaiden psykososiaalinen tukeminen koostuen keskusteluista, ohjannasta, sosiaalisesta selvityksenteosta ja arvioinnista. Jatkotutkimuksiin ohjaaminen ja moniammatillinen yhteistyö koulun ja eri sidosryhmien kanssa kuuluvat keskeisesti myös kuraattorin toimenkuvaan.
Kristiinankaupungin sivistystoimenjohtaja oli koulukuraattoriasiassa yhteydessä minuun muistaakseni viime vuoden syksyllä kysyen mahdollisuudesta saada kuraattoripalveluja osa-aikaisesti Teuvalta. Sanoin hänelle, että Teuvalla ei ole kyseistä palvelua edes omiksi tarpeiksi saati sitten myytäväksi. Totesin myös, että koulukuraattoripalveluiden tarpeesta on toki keskusteltu sivistystoimen toimistopalavereissa ja rehtoreiden kokouksissa. Suupohjan LLKY:n sosiaalipalvelujen toimialajohtaja on ollut myös yhteydessä minuun asiassa.
Vuoden 2010 budjetin valmistelussa keväällä ja syksyllä 2009 oli vs. sivistystoimenjohtajalla yhtenä keskeisenä tavoitteena saada Teuvan koulutoimeen koulukuraattorin virka. Asian tärkeydestä keskusteltiin myös johtoryhmän kokouksessa. Yhteisesti todettiin, että viran palkkauskustannukset pitää saada budjettiin, vaikka karsintatarvetta oli edelleen sivistystoimen budjettiluonnoksessa.
Teuvan Kelpo-kehittämistiimi on kiinnittänyt asiaan myös huomiota ja lähettänyt sivistystoimenjohtajalle sekä varhais- ja koulutuslautakunnalle esityksen kuraattorin viran perustamiseksi. Kelpo-hake on valtakunnallinen Erityisen ja tehostetun tuen -hanke. Se on saanut merkittävää rahallista tukea opetusministeriöltä, ja hanketta vie Teuvalla eteenpäin kaksi kehittämiskoordinaattoria apunaan laaja ryhmä koostuen alkuopettajista, luokanopettajista ja rehtoreista. Hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian 2007 linjaukset. Tiimin mukaan Teuvalla annetaan kuraattoripalveluja neljä tuntia viikossa, kun opetushallituksen suositus Teuvan perusopetusta ja lukiota varten on yli 30 tuntia viikossa.
Koulukuraattorin lisätarve on ilmeinen sekä Teuvalla että lähialueella. Viran palkkauskustannukset on vuoden 2010 budjetissa, hallintosäännön mukaan viran perustamisesta päättää kunnanhallitus. Varhais- ja koulutuslautakunta käsittelee asian alkuvuodesta. Tiedustelen vielä alkuvuodesta Kristiinankaupungin sivistystoimenjohtajalta ovatko he vielä kiinnostuneista ostamaan esim. 30 % kuraattoripalveluista omaan tai Karijoen koulutoimen käyttöön. Tässä olisi jälleen hyvä yhteistyön paikka.
Kristiinankaupungin sivistystoimenjohtaja oli koulukuraattoriasiassa yhteydessä minuun muistaakseni viime vuoden syksyllä kysyen mahdollisuudesta saada kuraattoripalveluja osa-aikaisesti Teuvalta. Sanoin hänelle, että Teuvalla ei ole kyseistä palvelua edes omiksi tarpeiksi saati sitten myytäväksi. Totesin myös, että koulukuraattoripalveluiden tarpeesta on toki keskusteltu sivistystoimen toimistopalavereissa ja rehtoreiden kokouksissa. Suupohjan LLKY:n sosiaalipalvelujen toimialajohtaja on ollut myös yhteydessä minuun asiassa.
Vuoden 2010 budjetin valmistelussa keväällä ja syksyllä 2009 oli vs. sivistystoimenjohtajalla yhtenä keskeisenä tavoitteena saada Teuvan koulutoimeen koulukuraattorin virka. Asian tärkeydestä keskusteltiin myös johtoryhmän kokouksessa. Yhteisesti todettiin, että viran palkkauskustannukset pitää saada budjettiin, vaikka karsintatarvetta oli edelleen sivistystoimen budjettiluonnoksessa.
Teuvan Kelpo-kehittämistiimi on kiinnittänyt asiaan myös huomiota ja lähettänyt sivistystoimenjohtajalle sekä varhais- ja koulutuslautakunnalle esityksen kuraattorin viran perustamiseksi. Kelpo-hake on valtakunnallinen Erityisen ja tehostetun tuen -hanke. Se on saanut merkittävää rahallista tukea opetusministeriöltä, ja hanketta vie Teuvalla eteenpäin kaksi kehittämiskoordinaattoria apunaan laaja ryhmä koostuen alkuopettajista, luokanopettajista ja rehtoreista. Hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian 2007 linjaukset. Tiimin mukaan Teuvalla annetaan kuraattoripalveluja neljä tuntia viikossa, kun opetushallituksen suositus Teuvan perusopetusta ja lukiota varten on yli 30 tuntia viikossa.
Koulukuraattorin lisätarve on ilmeinen sekä Teuvalla että lähialueella. Viran palkkauskustannukset on vuoden 2010 budjetissa, hallintosäännön mukaan viran perustamisesta päättää kunnanhallitus. Varhais- ja koulutuslautakunta käsittelee asian alkuvuodesta. Tiedustelen vielä alkuvuodesta Kristiinankaupungin sivistystoimenjohtajalta ovatko he vielä kiinnostuneista ostamaan esim. 30 % kuraattoripalveluista omaan tai Karijoen koulutoimen käyttöön. Tässä olisi jälleen hyvä yhteistyön paikka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)