Erityistä tukea koskevat sääntömuutokset astuvat voimaan perusopetuksessa 1.1.2011 lukien. Kuntien on tehtävä asianmukaiset opetussuunnitelmat ja päätettävä ne lautakunnissa niin, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2011 lukien. Kelpo-työryhmä on tehnyt Teuvalla valmistavaa työtä opetushallitukselta saadulla kelporahoituksella. Työryhmässä on ollut mukana erityisopettajia, luokanopettajia ja lehtoreita kaikilta perusopetuksen tasoilta. Työryhmä on saanut työnsä päätökseen joulukuun alussa 2010. Työryhmän ehdotukset on käyty läpi yhdessä rehtoreiden kanssa ja ne tulevat ensi vuonna perustettavan opetussuunnitelmatyöryhmän käsittelyyn. Tukitoimenpiteet jakautuvat oppilaan tuen tarpeen mukaan seuraaviin osa-alueisiin:
Yleinen tuki, joka sisältää tukiopetuksen, kodin ja koulun yhteistyön ja poissaolojen seurannan. Työryhmän mukaan tukiopetuksen hyvä toteutus edellyttää mm. lukujärjestyksen antamaa mahdollisuutta jatkuvalle tukiopetukselle, oppilaiden vaihtumista tarpeen mukaan. Läksykerhot ym. uudetkin keinot otetaan käyttöön. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, ”vartit”, tapaamiset, puhelut, reissuvihot, sähköiset reissuvihot, joissa olisi hyvä päästä yhden ohjelman käyttöön esim. Wilma, joka olisi käytössä sivukouluillakin. Muita yhteistyömuotoja ovat retket, myyjäiset, kirppikset, VaSu – keskustelut, lauantaityöpäivänä vanhemmat koululla (avoimet ovet), juhlat. Vanhemmat toimivat huoltajina, toimitsijoina ja kuljettajina. Työryhmä ehdottaa vanhempainyhdistyksiä johtokuntien tilalle.
Poissaolojen seurannassa ehdotetaan palattavaksi askel taaksepäin. Luokanopettaja tai -valvoja kerää poissaolon esim. päiväkirjaansa ja siirtää tiedon lukukauden lopuksi oppilaskorttiin. Wilmaa tai Helmeä käyttävät koulut saavat raportin suoraan ohjelmasta. Kunnassa pitäisi olla yhteiset toimintaohjeet ongelmatilanteissa (esim. oppilaalla paljon luvattomia poissaoloja).
Tehostettu tuki on seuraava tuen muoto. Opettaja tekee pedagogisen arvion, kun yleinen tuki ei riitä eli kun oppilaalla on oppimisessaan tai koulunkäynnissään selviä ongelmia. Yhteistyö erityisopettajan kanssa on tärkeää. Oppimissuunnitelman tekevät opettaja ja vanhemmat yhdessä. Mukana voivat olla oppilas sekä erityisopettaja. Oppilashuollon palveluja varten kunnan on tehtävä oma oppilashuollonsuunnitelma, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tehostettuun tukeen kuuluu myös koulukuraattori ja hänen palveluidensa järjestely. Kuraattori kuuluu oppilashuoltotyöryhmään ja on mukana kokouksissa. Kuraattoritoiminnan johdosta työryhmä esittää pohdittavaksi: Miten jalkautetaan kuraattorin palveluja myös alakouluille, joustava käyttö tarpeen mukaan, esittelykierros tärkeä, akuuttitilanteisiin aika, joka varataan tarvittaessa.
Tehostettuun tukeen kuuluu myös osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit sekä avustajien sijoittuminen jaetaan toukokuussa rehtorien kokouksessa. Ennen kokousta kuullaan erityisopettajia. Resurssi jakaantuu niin oppilasmäärän kuin tarpeenkin mukaan (kuinka paljon on oppilaita esim. tehostetussa tuessa ja erityisessä tuessa)? Esikareista tiedon saa erityisopettajalta, joka on tehnyt testit ja koonnut tulokset. Avustajan saamiseen vaikuttaa keskeisesti esim. ryhmäkoko, lausunnot ja se onko ryhmässä mukana esikareita.
Laajin tuen muoto on ns. erityinen tuki. Ensin tehdään pedagoginen selvitys, jonka tekee oppilashuoltoryhmä. Selvityksen tekoa varten rehtori määrää henkilön, joka kerää tarvittavat tiedot luokan- tai aineenopettajalta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta sekä psykologilta ym. Asiantuntijalausunto suositellaan hankittavaksi, vanhempien luvalla. Vanhempia ja oppilasta kuullaan pedagogisessa selvityksessä. Jos on toisistaan poikkeavia näkemyksiä, voidaan pyytää toinen asiantuntijalausunto. Jos pedagogisessa selvityksessä suositellaan erityisen tuen päätöstä, tulee vanhempien allekirjoittaa anomus.
Erityisen tuen päätös jaetaan kahteen osaan: a) Suora erityisen tuen päätös eli pidennetty oppivelvolli-suus ja/tai oppilaalla vamma/sairaus/toiminnanvajaus. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Vaaditaan asiantuntijalausunto, koska tarvitaan tieto, millä perusteella siirretään. b) yksilöllistäminen yhdessä tai useamassa aineessa. Päätöksen tekee rehtori 1-2 oppiaineessa, sivistystoimenjohtaja useammissa. Jos tuen tarve loppuu tai siihen tulee jokin muutos, tehdään uusi kirjallinen päätös, jossa oppilas siirretään tehostettuun tukee tai yleiseen tukeen. Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 7. siirtyessä tai kun tulee jokin muutos tilanteeseen. Erityisen tuen päätösten kiistatilanteissa lautakunta päättää.
Opetuksen järjestämispaikka erityisessä tuessa on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden (entinen EHA) osalta erityisluokalla, mutta tarvittaessa integrointia. Erityisen tuen oppilaiden (esim. kaikki lukuaineet yksilöllistetty) opetus järjestetään joko yleisopetuksessa tai pienluokalla ja tarvittaessa integrointia. Lähikoulussa (esim. omassa kyläkoulussaan) opiskelevan erityisen tuen oppilaan tarvitsema tuki muodostuu avustajasta, erityisopettajan tuesta, suunnatuista resursseista.
Työryhmä on tehnyt hyvät suunnitelmat siitä, miten edetään pidennetyn oppivelvollisuuden määrittelyprosessissa ja päätöksenteossa. Eri asiantuntijoiden käyttö monniammatillisen yhteistyön puitteissa on myös mietitty huolella. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (HOJKS) laadintaan on työryhmä tarkasti paneutunut. Kaikista materiaaleista on laadittu kouluille tarkat eriväriset oheistukset mappeja myöten. Työryhmä on toiminut todella esimerkillisesti ja tehokkaasti. Hienoa, että meillä on tällaista ammattitaitoista väkeä työskentelemässä teuvalaisten lasten parhaaksi. Työryhmän materiaali löytyy kunnan nettisivulta www.Teuva.fi/palvelut/koulutus/oppilashuoltokansio
perjantai 10. joulukuuta 2010
perjantai 29. lokakuuta 2010
Teuvan lukio liittyi Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan
Teuvan lukio liittyi Nuori Yrittäjyys -ohjelmaan. Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan oman toiminnan kautta tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista sekä vastuunottamista omasta työstä. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä, harjaannuttavat elämässä tarvittavia taitoja sekä kannustavat aktiiviseen ja oma-aloitteiseen työotteeseen läpi elämän.
Lukio toimii aluksi Patukka-kioskitoimintaa järjestäen, tavoitteena on hankkia muun muassa Abi-risteilyn rahoitus. Nuoret valitsivat keskuudestaan toimitusjohtajan, talouspäällikön, markkinointipäällikön jne. Hankkeeseen tuli myös mukaan teuvalainen mentoriyritys, joka mentoroi, avustaa ja ohjaa nuorten yritystoimintaa koko sen toiminnan ajan. Myöhemmin yritystoimintaan sisällytetään mahdollisesti vanhusten avustamispalveluita, nettilehti (on parhaillaan kehitteillä), messut ja muotinäytökset, joiden kautta kerätään varoja muun muassa kansainvälisyytoimintaan.
Nuori Yrittäjyys- toiminta on jatkoa Teuvan lukion yrittäjyyskasvatuksen ja -opetuksen kehittämistoimille. Pari vuotta sitten lukio pääsi mukaan opetushallituksen tukemaan yrittäjyyslukioverkostohankkeeseen. Hankkeessa on mukana vain muutamia lukiota Etelä-Pohjanmaalta. Toivon menestystä nuorille näiden hankkeiden osalta. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ym. tutkinnon jälkeen opiskelijat siirtyvät työelämään, mutta moni miettii varmaan jo muutaman työvuoden jälkeen oman yrityksen perustamista. Siinä vaiheessa näiden hankkeiden kautta saadut tiedot ja opit ovat todella tärkeitä.
Lukio toimii aluksi Patukka-kioskitoimintaa järjestäen, tavoitteena on hankkia muun muassa Abi-risteilyn rahoitus. Nuoret valitsivat keskuudestaan toimitusjohtajan, talouspäällikön, markkinointipäällikön jne. Hankkeeseen tuli myös mukaan teuvalainen mentoriyritys, joka mentoroi, avustaa ja ohjaa nuorten yritystoimintaa koko sen toiminnan ajan. Myöhemmin yritystoimintaan sisällytetään mahdollisesti vanhusten avustamispalveluita, nettilehti (on parhaillaan kehitteillä), messut ja muotinäytökset, joiden kautta kerätään varoja muun muassa kansainvälisyytoimintaan.
Nuori Yrittäjyys- toiminta on jatkoa Teuvan lukion yrittäjyyskasvatuksen ja -opetuksen kehittämistoimille. Pari vuotta sitten lukio pääsi mukaan opetushallituksen tukemaan yrittäjyyslukioverkostohankkeeseen. Hankkeessa on mukana vain muutamia lukiota Etelä-Pohjanmaalta. Toivon menestystä nuorille näiden hankkeiden osalta. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ym. tutkinnon jälkeen opiskelijat siirtyvät työelämään, mutta moni miettii varmaan jo muutaman työvuoden jälkeen oman yrityksen perustamista. Siinä vaiheessa näiden hankkeiden kautta saadut tiedot ja opit ovat todella tärkeitä.
torstai 14. lokakuuta 2010
Teuvan kunnan työpaikat savuttomia marraskuun alusta lukien
Vuonna 2007 Pauli Nevala teki esityksen kunnan työntekijöiden työajalla tupakoimisesta. Pauli esitti, että työaikana saa tupakoida, mutta se vähennetään työajasta. Yhteistoimintaryhmä päätti joulukuussa 2007, että esitys sellaisenaan ei liene toteuttamiskelpoinen, mutta tupakoinnin vähentämisen tukeminen on merkityksellistä työntekijöiden terveyden kannalta. Henkilöstöjaosto päätti kesäkuussa 2008 tukea työntekijöiden tupakoinnin vähentämistä tarjoamalla muun muassa tupakasta vieroitukseen tarkoitettuja tuotteita ja lääkkeitä.
Johtoryhmän valmistelun pohjalta yhteistoimintaryhmä päätti toukokuussa 2010 suositella savuttomuuden esiin nostamista. Uusi tupakkalaki 1.10. alkaen kieltää tupakoinnin yhä laajemmin sisätilojen lisäksi myös ulkoalueilla. Tupakointi kielletään muiden muassa päivähoidon, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukio-opetuksen, oppilasasuntoloiden, sairaaloiden, terveyskeskusten ja alaikäisten käytössä olevien leirikeskusten ulkoalueilla.
Kunnanhallitus päätti pitkän ja perusteellisen valmisteluprosessin päätteeksi 11.10.2010 yhteistoimintaryhmän suosituksen mukaisesti, että Teuvan kunnan työpaikat muuttuvat savuttomiksi 1.11.2010 lukien. Lisäksi päätettiin laatia yhdessä työterveyshuollon kanssa toimenpideohjelma ja ohjelman toteutukseen liittyvä tukipaketti.
Tukiohjelman tarkoitus tulee olemaan tupakoinnin lopettamiseen kannustava, ei valvova ja kyttäävä. Tupakoinnista irtipääsy on pitkä ja vaikea prosessi etenkin niille, jotka ovat tupakoineet jopa kymmeniä vuosia. Tupakoinnin terveydelliset vaikutukset ovat kiistattomat, ja lopettamisen myötä kunnan terveydenhoitomenot vähenevät tutkimusten mukaan merkittävästi. Päätös ja tukiohjelma ovat johdonmukaista jatkoa myös päihdeohjelmalle, jonka kunta päätti muutama vuosi sitten. Toivon, että mahdollisimman moni kunnan työntekijä tunnistaa ensi kesänä pitkästä aikaa luonnon puhtaan ja raikkaan tuoksun.
Johtoryhmän valmistelun pohjalta yhteistoimintaryhmä päätti toukokuussa 2010 suositella savuttomuuden esiin nostamista. Uusi tupakkalaki 1.10. alkaen kieltää tupakoinnin yhä laajemmin sisätilojen lisäksi myös ulkoalueilla. Tupakointi kielletään muiden muassa päivähoidon, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukio-opetuksen, oppilasasuntoloiden, sairaaloiden, terveyskeskusten ja alaikäisten käytössä olevien leirikeskusten ulkoalueilla.
Kunnanhallitus päätti pitkän ja perusteellisen valmisteluprosessin päätteeksi 11.10.2010 yhteistoimintaryhmän suosituksen mukaisesti, että Teuvan kunnan työpaikat muuttuvat savuttomiksi 1.11.2010 lukien. Lisäksi päätettiin laatia yhdessä työterveyshuollon kanssa toimenpideohjelma ja ohjelman toteutukseen liittyvä tukipaketti.
Tukiohjelman tarkoitus tulee olemaan tupakoinnin lopettamiseen kannustava, ei valvova ja kyttäävä. Tupakoinnista irtipääsy on pitkä ja vaikea prosessi etenkin niille, jotka ovat tupakoineet jopa kymmeniä vuosia. Tupakoinnin terveydelliset vaikutukset ovat kiistattomat, ja lopettamisen myötä kunnan terveydenhoitomenot vähenevät tutkimusten mukaan merkittävästi. Päätös ja tukiohjelma ovat johdonmukaista jatkoa myös päihdeohjelmalle, jonka kunta päätti muutama vuosi sitten. Toivon, että mahdollisimman moni kunnan työntekijä tunnistaa ensi kesänä pitkästä aikaa luonnon puhtaan ja raikkaan tuoksun.
tiistai 5. lokakuuta 2010
ESBL-bakteeri aiheuttaa lisäpaineita budjettiin Teuvalla
Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on ESBL-entsyymiä tuottava bakteeri, joka on vastustuskykyinen avohoidossa ja sairaaloissa yleisimmin käytetyille antibiooteille. Bakteerit kuuluvat suoliston normaaliin bakteerikantaan ja ne ovat mm. yleisimpiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia. ESBL-kantajuutta esiintyy Suomessa tällä hetkellä monella paikkakunnalla. Etelä-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri koordinoi toimintaa ja antaa ohjeita. Teuvalla on ilmennyt merkittävä ESBL-kantajien määrä. Seulontatutkimuksia on tehty ja neuvotteluja toimenpiteistä pidetty sairaanhoitopiirin ja Teuvan kunnan kanssa. Kantajuutta esiintyy muuallakin LLKY:n alueella.
ESBL-kantajia on Teuvalla vuodeosasto 1:llä, Henriikkakodissa ja palvelukodeissa. Tässä vaiheessa on tärkeätä tehdä toimenpiteitä, joilla kantajien määrän lisääntyminen voidaan estää. ESBL-kanta leviää kosketuksen kautta. Tärkein toimenpide on vuodeosasto 1:n saniteetti- ja suihkutilojen rakentaminen asiakaskohtaisiksi, työyksiköiden työrutiinien läpikäyminen ja siivouksen tason nostaminen. Epidemiatilanteessa, kun yksikössä on useita kantajia, muodostetaan kohortteja (eristysyksiköitä).
Potilasturvallisuus edellyttää myös riittävää henkilöstömäärää, asianmukaisia tiloja ja henkilöstön koulutusta. LLKY:ään on palkattu oma hygieniahoitaja, joka hoitaa nyt Teuvalla käytännön järjestelyjä, asiakkaiden ja omaisten ohjausta, seulontojen järjestämistä, henkilökunnan opastusta, tiedottamista ym.
Toimenpiteitä on käsitelty Teuvan kunnanhallituksen iltakoulussa 27.9.2010, minkä jälkeen asiasta on tiedotettu potilaiden huoltajille ja omaisille. LLKY:n johtokunta käsitteli asiaa 4.10. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 11.10. kokouksessaan. Tavoitteena on vuodeosasto 1:n remontin aloittaminen viivytyksettä suunnittelun jälkeen. Investointi maksaa kunnalle alustavien selvitysten mukaan 0,2 –2 miljoonaa euroa. Eli kyseessä on mittava investointi, johon ei ole voitu varautua budjetissa. Remontin ajaksi on osaston toiminnat siirrettävä toisaalle. Siitä aiheutuvat kustannukset Teuvan tunnisteelle ovat vähintään 137000 € riippuen valitusta toimintavaihtoehdosta, joten kunnan LLKY:lle antama 2 %:n budjettikasvutavoite on lähes mahdoton saavuttaa. Olen ollut asiasta yhteydessä SSHP:n ylilääkäriin Hannu Puolijokeen. Puolijoen mukaan sairaanhoitopiirillä ei ole mahdollisuutta antaa rahallista tukea asian hoitamiseen normaalin virka-avun lisäksi. Valtakunnallista tukeakaan tuskin saadaan, asiaa toki selvitetään.
Väliaikaisia toimitiloja suunnitellaan määräajaksi mm. Selkämeren sairaalasta, jossa pidetään asiaa koskeva virkamiespalaveri 6.10. klo 14.30. LLKY:n asiantunteva johto ja henkilökunta on työskennellyt asiassa nopeasti ja tehokkaasti. Pyydän kuntalaisia olemaan rauhallisia. Teuvan kunnalle asia on nyt tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen ja kiireellisin.
ESBL-kantajia on Teuvalla vuodeosasto 1:llä, Henriikkakodissa ja palvelukodeissa. Tässä vaiheessa on tärkeätä tehdä toimenpiteitä, joilla kantajien määrän lisääntyminen voidaan estää. ESBL-kanta leviää kosketuksen kautta. Tärkein toimenpide on vuodeosasto 1:n saniteetti- ja suihkutilojen rakentaminen asiakaskohtaisiksi, työyksiköiden työrutiinien läpikäyminen ja siivouksen tason nostaminen. Epidemiatilanteessa, kun yksikössä on useita kantajia, muodostetaan kohortteja (eristysyksiköitä).
Potilasturvallisuus edellyttää myös riittävää henkilöstömäärää, asianmukaisia tiloja ja henkilöstön koulutusta. LLKY:ään on palkattu oma hygieniahoitaja, joka hoitaa nyt Teuvalla käytännön järjestelyjä, asiakkaiden ja omaisten ohjausta, seulontojen järjestämistä, henkilökunnan opastusta, tiedottamista ym.
Toimenpiteitä on käsitelty Teuvan kunnanhallituksen iltakoulussa 27.9.2010, minkä jälkeen asiasta on tiedotettu potilaiden huoltajille ja omaisille. LLKY:n johtokunta käsitteli asiaa 4.10. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 11.10. kokouksessaan. Tavoitteena on vuodeosasto 1:n remontin aloittaminen viivytyksettä suunnittelun jälkeen. Investointi maksaa kunnalle alustavien selvitysten mukaan 0,2 –2 miljoonaa euroa. Eli kyseessä on mittava investointi, johon ei ole voitu varautua budjetissa. Remontin ajaksi on osaston toiminnat siirrettävä toisaalle. Siitä aiheutuvat kustannukset Teuvan tunnisteelle ovat vähintään 137000 € riippuen valitusta toimintavaihtoehdosta, joten kunnan LLKY:lle antama 2 %:n budjettikasvutavoite on lähes mahdoton saavuttaa. Olen ollut asiasta yhteydessä SSHP:n ylilääkäriin Hannu Puolijokeen. Puolijoen mukaan sairaanhoitopiirillä ei ole mahdollisuutta antaa rahallista tukea asian hoitamiseen normaalin virka-avun lisäksi. Valtakunnallista tukeakaan tuskin saadaan, asiaa toki selvitetään.
Väliaikaisia toimitiloja suunnitellaan määräajaksi mm. Selkämeren sairaalasta, jossa pidetään asiaa koskeva virkamiespalaveri 6.10. klo 14.30. LLKY:n asiantunteva johto ja henkilökunta on työskennellyt asiassa nopeasti ja tehokkaasti. Pyydän kuntalaisia olemaan rauhallisia. Teuvan kunnalle asia on nyt tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen ja kiireellisin.
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Työllisyys paranee Teuvalla, toimeentulotukimenot rajussa kasvussa
Työttömyysprosentti näyttää olevan Teuvalla edelleen laskusuunnassa, mikä on todella hieno asia. Työttömiä oli elokuun 2010 lopussa lomautetut mukaan lukien 213 (vuodenvaihteessa 334). Työvoimatoimistossa saadun alustavan tiedon mukaan syyskuun puolessa välissä luku on jo alle 200. Ilman lomautettuja työttömiä oli 183 (vuodenvaihteessa 208). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun lopussa 8,0 % (joulukuussa 12,6 %). Yli vuoden on ollut työttömänä 28 henkilöä. Nuorten (alle 25-vuotiaiden) osuus työttömistä oli elokuussa 29 (vuodenvaihteessa 30) henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli elokuun lopussa 7 (vuodenvaihteessa 5).
Budjetin valmistelu vuodelle 2011 on käynnissä. Kunnanhallitus on iltakouluissaan antanut evästystä valmistelijoille. Myös valtuustolle on ennakkotietoa asiasta annettu. Budjetin laadinnassa on kunnanhallitus antanut valmistelijoille tavoitteeksi enintään 2 %:n kasvun, joka sisältää jo ennakoidut palkkausmenojen kasvut peruskunnassa sekä LLKY:ssä. Eilen kunnanhallitus sai viranhaltijoilta lisätietoa, jonka mukaan budjettin kasvuprosentti näyttää meistä riippumattomista syistä nousevan moninkertaisesti tavoitteeseen nähden. Lienee varmaan taantumavaiheen oiretta, että mm. sosiaalipalvelualueen menot ovat nousemassa Teuvalla ja naapurikunnissa kovasti tänä vuonna aiheuttaen paineita myös ensi vuodelle.
Teuvan osalta erityisen hälyttävää on, että toimeentuloa saavien talouksien määrä on rajussa kasvussa. Kasvu on Teuvalla aivan toista luokkaa kuin muissa LLKY:n kunnissa. Kuten aikaisemmissa blogeissani olen todennut, paineita maksujen ja veroprosentin nostoon näyttää meillä olevan. Toimeentulomenojen suuri kasvu taas osoittaa, että monilla talouksilla on jo nyt vaikeaa eli päättäjillä on pohdittavaa, mistä rahat kasvaviin menoihin.
Budjetin valmistelu vuodelle 2011 on käynnissä. Kunnanhallitus on iltakouluissaan antanut evästystä valmistelijoille. Myös valtuustolle on ennakkotietoa asiasta annettu. Budjetin laadinnassa on kunnanhallitus antanut valmistelijoille tavoitteeksi enintään 2 %:n kasvun, joka sisältää jo ennakoidut palkkausmenojen kasvut peruskunnassa sekä LLKY:ssä. Eilen kunnanhallitus sai viranhaltijoilta lisätietoa, jonka mukaan budjettin kasvuprosentti näyttää meistä riippumattomista syistä nousevan moninkertaisesti tavoitteeseen nähden. Lienee varmaan taantumavaiheen oiretta, että mm. sosiaalipalvelualueen menot ovat nousemassa Teuvalla ja naapurikunnissa kovasti tänä vuonna aiheuttaen paineita myös ensi vuodelle.
Teuvan osalta erityisen hälyttävää on, että toimeentuloa saavien talouksien määrä on rajussa kasvussa. Kasvu on Teuvalla aivan toista luokkaa kuin muissa LLKY:n kunnissa. Kuten aikaisemmissa blogeissani olen todennut, paineita maksujen ja veroprosentin nostoon näyttää meillä olevan. Toimeentulomenojen suuri kasvu taas osoittaa, että monilla talouksilla on jo nyt vaikeaa eli päättäjillä on pohdittavaa, mistä rahat kasvaviin menoihin.
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Teuvan koulukeskuksen saneerausta esitetään aloitettavaksi
Kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessa esittää valtuustolle, että se hyväksyy 1-vaiheen A-osan toimenpideohjelman ja siihen liittyvän kustannusarvion, jonka loppusumma on 4 062 000 euroa. Kunnanhallitus päätti myös esittää valtuustolle, että koulukeskuksen saneeraukseen vuodelle 2010 myönnetty Ely-keskuksen avustus 1,22 milj. euroa otetaan vastaan ja remontointi aloitetaan 31.12.2010 mennessä. Suunnitteluryhmän tarkennetun aikataulun mukaan urakkalaskelma-asiakirjat ovat valmiit koko 1-vaiheen osalta viimeistään 30.10.2010.
I-vaiheen kokonaiskustannukset ovat 8 043 000 euroa, ja I-vaiheen B-osan noin 4 milj. euron kustannuksiin anotaan valtionosuutta lähettämällä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle anomus vuoden 2010 loppuun mennessä. Ely-keskuksesta saadun alustavan tiedon mukaan B-osan rahoitukseen ollaan saamassa noin 1,6 milj. valtionosuutta vuonna 2013. Varsinaiset päätökset siitä tehdään tietenkin vasta viimeistään 2012, toki Teuva yrittää kaikin keinoin saada rahoitusta aikaistettua vuodelle 2012. Koko koulukeskuksen saneeraus on noin 10,5 milj. euroa, joten II-vaihe on noin 2,5 milj. euron suuruinen.
Kyseessä oleva investointi on erittäin merkittävä Teuvan kokoiselle kunnalle. Tästä ja mahdollisesta tulevasta terveystalohankkeesta johtuen kunta velkaantuu paljon lähivuosien aikana, siksi mm. veroprosentin korotus näyttää lähitulevaisuudessa välttämättömältä, vaikka päätös ei veronmaksajia varmaan miellytä. Tulevien vuosien talouslaskelmat kuitenkin osoittavat, että kunta selviää tarkalla taloudenpidolla ja tiukkojen vuosien 2011–2013 jälkeen tilanne helpottuu, jos vielä ennusmerkit talouden noususuhdanteesta toteutuvat kuten ennakoidaan. Taloustilannetta helpottaa tietenkin myös se, että yksimielisen kouluverkkopäätöksen myötä oppilaat siirtyvät kuntakeskuksen lähialueelta uuteen koulukeskukseen ajanmukaisiin tiloihin, ja kustannussäästöjä saadaan mm. mitoittamalla henkilöstö tehokkaalla tavalla. Kiinteistömenot laskevat myös merkittävästi koulukiinteistöjen vähenemisen ja koulukeskuksen saneerauksen myötä. Rakennuksen saamien kosteusvaurioiden takia oppilaiden ja henkilöstön terveydelliset näkökohdat vaikuttavat myös merkittävästi päätökseen. Rakennushan on jo rakenteeltaan ja varustukseltaan lähes 35 vuotta vanha. Valtuutetut päättävät Teuvan kunnan kannalta merkittävästä asiasta tulevana maanantaina.
I-vaiheen kokonaiskustannukset ovat 8 043 000 euroa, ja I-vaiheen B-osan noin 4 milj. euron kustannuksiin anotaan valtionosuutta lähettämällä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle anomus vuoden 2010 loppuun mennessä. Ely-keskuksesta saadun alustavan tiedon mukaan B-osan rahoitukseen ollaan saamassa noin 1,6 milj. valtionosuutta vuonna 2013. Varsinaiset päätökset siitä tehdään tietenkin vasta viimeistään 2012, toki Teuva yrittää kaikin keinoin saada rahoitusta aikaistettua vuodelle 2012. Koko koulukeskuksen saneeraus on noin 10,5 milj. euroa, joten II-vaihe on noin 2,5 milj. euron suuruinen.
Kyseessä oleva investointi on erittäin merkittävä Teuvan kokoiselle kunnalle. Tästä ja mahdollisesta tulevasta terveystalohankkeesta johtuen kunta velkaantuu paljon lähivuosien aikana, siksi mm. veroprosentin korotus näyttää lähitulevaisuudessa välttämättömältä, vaikka päätös ei veronmaksajia varmaan miellytä. Tulevien vuosien talouslaskelmat kuitenkin osoittavat, että kunta selviää tarkalla taloudenpidolla ja tiukkojen vuosien 2011–2013 jälkeen tilanne helpottuu, jos vielä ennusmerkit talouden noususuhdanteesta toteutuvat kuten ennakoidaan. Taloustilannetta helpottaa tietenkin myös se, että yksimielisen kouluverkkopäätöksen myötä oppilaat siirtyvät kuntakeskuksen lähialueelta uuteen koulukeskukseen ajanmukaisiin tiloihin, ja kustannussäästöjä saadaan mm. mitoittamalla henkilöstö tehokkaalla tavalla. Kiinteistömenot laskevat myös merkittävästi koulukiinteistöjen vähenemisen ja koulukeskuksen saneerauksen myötä. Rakennuksen saamien kosteusvaurioiden takia oppilaiden ja henkilöstön terveydelliset näkökohdat vaikuttavat myös merkittävästi päätökseen. Rakennushan on jo rakenteeltaan ja varustukseltaan lähes 35 vuotta vanha. Valtuutetut päättävät Teuvan kunnan kannalta merkittävästä asiasta tulevana maanantaina.
perjantai 3. syyskuuta 2010
Teuvan kuntastrategian 2015 valmistelu etenee
Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä.
Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää päävastuualueiden ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi.
Teuvan kuntastrategian päivitys käynnistyi alkuvuodesta 2009. Valmistelua on tehty johtoryhmätyöskentelynä sekä käsitelty yhteisesti kunnanhallituksen iltakouluissa. Strategian päivityksessä ovat olleet pohjana kunnan nykyiset sektorikohtaiset tuloskortit. Työskentely on pohjautunut vallitsevaan todelliseen tilanteeseen. Tältä pohjalta on mietitty myös tulevaa tilannetta 2015 eli millainen on kunnan positiivinen ja toisaalta negatiivinen kehityskuva. Johtoryhmä on kerännyt materiaalin väestökehityksestä, elinkeinorakenteesta, yrityksistä, työllisyydestä sekä yhteistyötahoista ja – kumppaneista. Taloudelliset resurssit on myös kartoitettu ja organisaatiota pohdittu. Johtajuutta on mietitty sekä virkamies-, että luottamusmiesnäkökulmasta.
Valtuustoryhmät ja johtoryhmä ovat laatineet vision siitä, millainen Teuva on vuonna 2015 uhkakuvineen ja mahdollisuuksineen. Valtuuston kokouksen jälkeen 23.8. pidettiin yhteinen seminaari, jonka aluksi esittelin päättäjille mm. kuntajohtajapäiviltä Jyväskylästä saamaani materiaalia kuntien uhkakuvista, väestö-, ja työntekijäkehityksestä ym. globaaliin tilanteeseen myös tulevaisuutta peilaten. Valtuustoryhmät esittelivät ansiokkaasti laaditut tulevaisuutuuden kuvat ja mahdollisuudet, johtoryhmä esitteli myös omansa. Esittelyn jälkeen käytiin vilkas keskustelu kuntastrategiasta ja Teuvan kunnan mahdollisuuksista ylipäätään tulevaisuuden uhkakuvista ja taloudellista raameista katsoen. Kokonaisuudessaan ryhmät näkivät Teuvan kunnan tulevaisuuden kohtalaisen valoisana ja uudistumishalu oli ilmeinen kaikilla ryhmillä.
Työskentely jatkuu nyt valtuustoseminaarin puitteissa syyskuun lopulla. Mukaan otetaan myös mahdollisimman paljon keskeisiä kumppaneita, yrittäjät, liikunta- ja kulttuuritahot, vanhat ja nuoret, kylien edustus, seurakunta jne. Toivon, että yhteistyötahot ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan strategiatyöskentelyyn. Yhteistyöllä me saamme aikaan paljon ja ennen kaikkea valamme positiivista mielikuvaa asukkaille kuntamme elinvoimamaisuudesta ja kehittymishalusta.
Kuntien yhdistämiskeskustelu saa liikaa tilaa ja aikaa tänä päivänä julkisissa keskusteluissa. Pienten kuntien yhdistämisellä ei mielestäni saada lisäarvoa. Suurten kaupunkiseutujen mm. Helsingin ja Vaasan alue ovat ne kohteet, joihin valtiovallan on syytä erityisesti panostaa. Pienille ja keskisuurille taloudellisesti vahvoille kunnille kuten Teuva pitää antaa mahdollisuus elää ja kukoistaa. Tulee vielä aika, jolloin tänne maaseudulle hyvien palveluiden lähteille tulee ”tunkua” mm. etätyöskentelyn vallatessa alaa Suupohjassa jo olevien kiinteiden nopeiden verkkoyhteyksien tultua arkipäiväksi koko Suomessa.
Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää päävastuualueiden ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi.
Teuvan kuntastrategian päivitys käynnistyi alkuvuodesta 2009. Valmistelua on tehty johtoryhmätyöskentelynä sekä käsitelty yhteisesti kunnanhallituksen iltakouluissa. Strategian päivityksessä ovat olleet pohjana kunnan nykyiset sektorikohtaiset tuloskortit. Työskentely on pohjautunut vallitsevaan todelliseen tilanteeseen. Tältä pohjalta on mietitty myös tulevaa tilannetta 2015 eli millainen on kunnan positiivinen ja toisaalta negatiivinen kehityskuva. Johtoryhmä on kerännyt materiaalin väestökehityksestä, elinkeinorakenteesta, yrityksistä, työllisyydestä sekä yhteistyötahoista ja – kumppaneista. Taloudelliset resurssit on myös kartoitettu ja organisaatiota pohdittu. Johtajuutta on mietitty sekä virkamies-, että luottamusmiesnäkökulmasta.
Valtuustoryhmät ja johtoryhmä ovat laatineet vision siitä, millainen Teuva on vuonna 2015 uhkakuvineen ja mahdollisuuksineen. Valtuuston kokouksen jälkeen 23.8. pidettiin yhteinen seminaari, jonka aluksi esittelin päättäjille mm. kuntajohtajapäiviltä Jyväskylästä saamaani materiaalia kuntien uhkakuvista, väestö-, ja työntekijäkehityksestä ym. globaaliin tilanteeseen myös tulevaisuutta peilaten. Valtuustoryhmät esittelivät ansiokkaasti laaditut tulevaisuutuuden kuvat ja mahdollisuudet, johtoryhmä esitteli myös omansa. Esittelyn jälkeen käytiin vilkas keskustelu kuntastrategiasta ja Teuvan kunnan mahdollisuuksista ylipäätään tulevaisuuden uhkakuvista ja taloudellista raameista katsoen. Kokonaisuudessaan ryhmät näkivät Teuvan kunnan tulevaisuuden kohtalaisen valoisana ja uudistumishalu oli ilmeinen kaikilla ryhmillä.
Työskentely jatkuu nyt valtuustoseminaarin puitteissa syyskuun lopulla. Mukaan otetaan myös mahdollisimman paljon keskeisiä kumppaneita, yrittäjät, liikunta- ja kulttuuritahot, vanhat ja nuoret, kylien edustus, seurakunta jne. Toivon, että yhteistyötahot ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan strategiatyöskentelyyn. Yhteistyöllä me saamme aikaan paljon ja ennen kaikkea valamme positiivista mielikuvaa asukkaille kuntamme elinvoimamaisuudesta ja kehittymishalusta.
Kuntien yhdistämiskeskustelu saa liikaa tilaa ja aikaa tänä päivänä julkisissa keskusteluissa. Pienten kuntien yhdistämisellä ei mielestäni saada lisäarvoa. Suurten kaupunkiseutujen mm. Helsingin ja Vaasan alue ovat ne kohteet, joihin valtiovallan on syytä erityisesti panostaa. Pienille ja keskisuurille taloudellisesti vahvoille kunnille kuten Teuva pitää antaa mahdollisuus elää ja kukoistaa. Tulee vielä aika, jolloin tänne maaseudulle hyvien palveluiden lähteille tulee ”tunkua” mm. etätyöskentelyn vallatessa alaa Suupohjassa jo olevien kiinteiden nopeiden verkkoyhteyksien tultua arkipäiväksi koko Suomessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)