Teuvan Lukio Etelä-Pohjanmaan alueen ykkönen STT:n vertailussa

Nyt on lukiovertailussa mitattu oikeita asioita eli otettu huomioon opiskelijan lähtötaso. Teuvan lukio oli maakunnan paras. Onnittelut nykyiselle rehtorille Ilpo Nybackalle ja kaikille opettajille sekä avustavalle henkilökunnalle. Niinä 10 vuotena, kun olin rehtorina, huomasin kuinka korkea työmoraali opettajilla on. Kaikista opiskelijoista välitetään ja heille luodaan hyvä ja kannustava opiskeluilmapiiri. Lisäksi on syytä muistaa, että tulokset tehdään koko ketjussa eli alakoulusta lukioon. Hienoa nähdä kuinka hyvää työtä opetustoimen väki kokonaisuudessaan tekee nuortemme parhaaksi. Tästä on hyvä jatkaa.

TOISEN ASTEEN SELVITYSRAPORTTI ON VALMISTUNUT: VAIHTOEHTOISET MALLIT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ ETELÄ-POHJANMAALLA(koko teksti osoitteessa: http://www.epliitto.fi/upload/files/Toisen_asteen_selvitysraportti.pdf)

Kesäkuussa 2011 Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti teettää selvityksen, jonka tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Etelä-Pohjanmaalla. Selvityshenkilöksi nimettiin FT, sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä Teuvalta. Maakuntahallitus perusti laaja-alaisen työryhmän selvitystyön tueksi, työryhmässä on yli 30 henkilöä. Maakuntahallitus edellytti, että po. selvitys jätetään maakuntahallitukselle 30.06.2012 mennessä. Selvitysraportti esiteltiin maakuntahallitukselle maanantaina 18.6.2012. Raportti lähtee kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin lausunnolle. Selvityshenkilön tukena on ollut Teuvan kunnasta yksi toimistosihteeri ja Etelä-Pohjanmaan liitosta kolme henkilöä. Nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden kartoittamiseksi selvittäjä laati yhdessä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa laajan rehtorikyselyn, joka lähetettiin kaikille lukioiden, lukiopisteiden sekä ammatillisen koulutuksen rehtoreille syksyllä 2011. Selvityshenkilö on vieraillut syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana kaikissa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnissa sekä koulutuskuntayhtymissä. Keskusteluissa olivat mukana kaupungin-/kunnanjohtajat, sivistysjohtajat, lukioiden rehtorit ja kunnanhallituksen ja/tai valtuuston puheenjohtajat. Ammatillisen koulutuksen osalta keskusteluissa olivat rehtorit, hallituksen/johtokunnan puheenjohtajat sekä osittain myös toimialajohtajat. Laadittu selvitysraportti on liitteineen 116-sivuinen. Etelä-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen uudistamisessa huomioon otettavia asioita: Pienenevät lukiot tarvitsevat yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat lukiot ovat suhteellisen pieniä. Lukioista seitsemän on alle 100 opiskelijan lukiota ja yli 200 opiskelijan lukioita on ainoastaan neljä. Pienten lukioiden toimintamahdollisuudet tulevat väestökehityksen ja kiristyvien valtion- ja kuntatalouden myötä heikkenemään. OKM:n noin 52 miljoonan euron säästöt vuosina 2014-2015 kohdistuvat lukiokoulutukseen. Yhteistyön rakentamista voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: asiakas, toiminta ja hallinto. Koulutuksen tärkein asiakas on eteläpohjalainen nuori tai aikuinen, joka haluaa kouluttautua. Myös alueen elinkeino- ja työelämä ovat koulutuksen asiakkaita. Koulutuksen laatu, sen parantaminen, saatavuus ja saavutettavuus nousevat tärkeimmiksi kriteereiksi yhteistyömalleja rakennettaessa. Alueittain pitäisi pyrkiä mahdollisimman selkeään ja mahdollisimman yksinkertaiseen toimintamalliin, joka käytännössä on myös toimivin ja tehokkain ratkaisu. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö on yksi tärkeä näkökohta. Erityisesti pienten lukioiden opettajat käytännössä kaikki työskentelevät myös perusopetuksen 7-9 luokilla. Yhteyden purkaminen ei ole järkevää eikä perusteltua. Lukiokoulutuksen järjestämisen kannalta on keskeistä, mikä painoarvo annetaan yhtenäisen toisen asteen alueelliselle koulutukselle. Opiskelijan yksilölliset opintopolut ovat tärkeitä. Koulutuksen arviointineuvosto pitää lukiossa tärkeänä muun muassa työelämävalmiuksien vahvistamista ja opinto-ohjauksen uudistamista. Pienten lukioiden yksikköhinnan korotuksella on suuri merkitys tulevaisuudessa (180 000 – 230 000 euroa/lukio/vuosi). Tällaisia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla muun muassa Evijärvi, Lappajärvi, Teuva, Jalasjärvi ja Ähtäri. Tavoitteena Etelä-Pohjanmaalla tulisi olla pääseminen tiheästä lukioverkosta tiheään toimipisteverkostoon. Aluehallintovirasto (AVI) käyttää saavutettavuuden kriteereinä 10-30 kilometrin etäisyyksiä. Etelä-Pohjanmaan alueella on useita isompia ja pienempiä lukioita 30 kilometrin etäisyyden sisällä toisistaan. Opetushallitus suosittaa, että seudullisessa päätöksenteossa selkeästi tartuttaisiin lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Opetushallituksen mukaan opiskelijoiden tarpeet ja odotukset nyt ja tulevaisuudessa sekä alueiden elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset tulisi järjestelmällisesti ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaisuutta. Selvittäjä esittää seuraavia toimenpide-ehdotuksia toisen asteen koulutuksen uudistamiseksi seutukunnittain: Suupohjan alueella selvityshenkilö esittää vaihtoehtoisesti kolmea erilaista vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kauhajoen ja Teuvan lukiot liittyvät Suupohjan koulutuskuntayhtymään (SAI). Lukiot muodostavat koulutuskuntayhtymässä oman lukiokoulutuksen tulosalueen, jonka johtavana rehtorina toimii Kauhajoen lukion rehtori. Kauhajoen ja Teuvan kunnat luopuvat omista lukiokoulutuksen järjestämisluvistaan ja kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä, lupa haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vaihtoehdossa kaksi lukiokoulutus järjestetään Suupohjassa alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjämallilla sisältäen Kauhajoen ja Teuvan lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kolme mukaan tulevat myös Kurikan ja Jalasjärven lukiot. Kaikissa em. vaihtoehtoisissa malleissa vahva lukiopiste säilyy edelleen Teuvalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hallintona toimii Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus ja valtuusto, jossa on molemmissa vahva edustus Teuvalta, muiden muassa yhtymävaltuuston puheenjohtaja on teuvalainen. Toisessa ja kolmannessa vaihtoehdossa hallinnon hoitaa alueellinen yhteislautakunta, johon valitaan demokraattisesti myös Teuvan edustajat. Yhteisesti laadittavassa yhteistoimintasopimuksessa määritellään tarkasti hallinnon rajaehdot, voidaan päättää muun muassa siitä, että isäntäkunnan hallituksella ei ole ottosoikeutta lautakunnan päätöksiin. Vastaava malli toimii Alajärven kaupungin ja Vimpeli - Soinin kuntien alueella, tulokset ovat olleet hyvät ja kaikki kunnat ovat olleet tyytyväisiä lukioiden opettajat mukaan lukien. Järviseudulla (Järviseutu I) Lappajärven ja Evijärven lukiot liittyvät Järviseudun ammatilliseen koulutuskuntayhtymään (JAMI). Vaihtoehdossa kaksi muodostetaan alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Kauhavan, Härmän, Lappajärven ja Evijärven lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kolme mukaan tulee edellisten lisäksi Lapuan lukio. Kuusiokunnissa muodostetaan Kuusiokuntien alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Alavuden ja Ähtärin lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kaksi mukaan tulee edellisten lisäksi Kuortaneen lukio. Järviseutu II Alajärvi ja Vimpeli jatkavat nykymuotoisella alueellisen lukiokoulutuksen järjestämismallilla. Vaihtoehdossa kaksi Alajärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin lukiot liittyvät Järviseudun ammatilliseen koulutuskuntayhtymään (JAMI). JIK-alueella muodostetaan alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Kurikan, Jalasjärven ja Ilmajoen lukiot. Isäntäkunta valitaan yhdessä sopien. Seinäjoen alueella ensimmäisenä vaihtoehtona on, että Seinäjoen alueen lukiot liittyvät Seinäjoen koulutuskuntayhtymään (SEDU). Lukiot muodostavat koulutuskuntayhtymässä oman lukiokoulutuksen tulosalueen, jonka johtajavana rehtorina toimii Seinäjoen lukion rehtori. Nurmon lukion yksikössä on oma rehtori, Ylistaron sekä Etelä-Seinäjoen yksikköjen johtajina toimivat apulaisrehtorit (tai yhdyshenkilöt). Kaupunki luopuu omasta lukiokoulutuksen järjestämisluvastaan ja kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä. Vaihtoehdossa kaksi muodostetaan lukiokoulutuksen alueellinen järjestäjä siten, jossa ovat Seinäjoki, Lapua ja Ilmajoki. Isäntäkuntana toimii Seinäjoki. Perusteet koulutuskuntayhtymään siirtymisvaihtoehdoissa (Suupohja, Järviseutu ja Seinäjoki): - Kuntakeskusten etäisyydet suhteellisen lyhyet (saavutettavuusraja 30 kilometriä huomioon ottaen). - Lukioiden opiskelijamäärien merkittävä väheneminen vuodesta 2005 vuoteen 2010, sekä 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys Suupohjassa ja Järviseudulla. - Seinäjoella opiskelijakehitys on nouseva, mutta Sedun Seinäjoen toimipisteiden opiskelijoista n. 55 % on Seinäjoen kaupungista ja lukiokoulutuksessa peräti n. 80%. - Opiskelijamäärien vähennyksestä seuraa kustannusten raju kasvu tulevaisuudessa (puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen). Lukioverkko suhteellisen tiheä edellä mainituilla alueilla. - Ratkaisu turvaa pienen lukion lisän säilymisen Suupohjassa ja Järviseudulla (220 000-230 000 €/ lukio/ vuosi), mikäli päätökset tehdään nopeasti. - Yhteinen toisen asteen lukiokoulutuksen järjestäjä mahdollistaa yhteiset opettajan virat/muun henkilökunnan toimet Suupohjassa, Järviseudulla ja Seinäjoella eläköityminen runsasta vuoteen 2016 mennessä. - Esimerkiksi Suupohjan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa 16-vuotiaiden ikäluokka putoaa rajusti viidessä vuodessa eli lähes 150 opiskelijalla, mikä tarkoittaa noin 1,2-1,7 milj. euron menetystä valtionosuusperusteissa/vuosi; useissa jäsenkunnissa on myös lukio eli tulorahoitus putoaa rajusti myös niillä, se aiheuttaa kunnille yhä enemmän rahoituspaineita ja saattaa aiheuttaa muun muassa toisen asteen koulutuksen henkilökunnan irtisanomisia. - Hanketoiminta ja kansainvälisyys voidaan hoitaa yhteisesti ja tehokkaasti, samoin opinto-ohjaus ja tukipalvelut, yhteinen kurssitarjotin jne. - Yksilölliset opintopolut koulutus- ja yhteiskuntatakuu huomioon ottaen. - Yhteistyö Maakuntakorkeakoulun ja aikuiskoulutuksen kanssa tiivistyy. - Yhdistelmätutkintojen määrää voidaan lisätä ja keskeyttäneiden määrää vähentää. - Opiskelijat voivat siirtyä joustavasti koulutuksesta toiseen, jolloin negatiivisesti keskeyttäneiden määrä vähenee, mikä on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. - Voidaan vähentää alle 10 opiskelijan kalliita kursseja, virtuaali- ja verkko-opetuksen sekä opettajien yhteiskäytön lisääntyessä. - Kyseinen malli sai eniten kannatusta selvitystyöryhmän ja alueen sivistystoimenjohtajien laatiessa SWOT-analyyseja kuudesta eri mallista Perusteet alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjä -vaihtoehdolle Suupohjassa, Järviseudulla (Järviseutu I/Järviseutu II), Kuusiokunnissa, JIK-alueella sekä Seinäjoen alueella: - Edistää lukiokoulutuksen saatavuutta, turvaa opetuksen laadun, monipuolistaa kurssitarjontaa sekä tehostaa tietotekniikan, verkko-, etä- ja virtuaaliopetuksen hyödyntämistä. - Mahdollistaa pienten lukioiden yksikköhinnan säilymisen vuoden 2012 jälkeen, mikäli päätökset tehdään nopeasti. - Lukiokoulutus säilyy lähipalveluna, lukion nimi säilyy, turvallinen mutta uusi malli. - Henkilöstön joustava käyttö, yhteinen opetussuunnitelma, henkilöstön osaaminen voidaan tehokkaammin hyödyntää, samoin lukioiden opettajien eläköityminen vuoteen 2016 mennessä. - Ammatillisen koulutuksen yhteistyössä on vähemmän sopimuskumppaneita (itsenäisten lukioiden määrä vähenisi, koska lukion järjestäjiä tulisi seutukunnittain pääsääntöisesti yksi). - Mahdollistaa koulutustakuun toteutumisen ja antaa mahdollisuuden syrjäytymisen ehkäisytyöhön. - Valintamahdollisuudet turvataan paremmin, hankeyhteistyö sekä kansainvälisyys hoidetaan yhdessä. - Poistaa päällekkäisyyksiä hallinnossa ja tukipalveluissa, mistä seuraa kustannustehokkuutta. - Kyseinen malli sai toiseksi eniten kannatusta selvitystyöryhmän ja alueen sivistystoimenjohtajien laatiessa SWOT-analyyseja kuudesta eri mallista. Selvitysmies esittää, että Etelä-pohjanmaan kunnat ja kaupungit käynnistävät välittömästi toisen asteen koulutuksen kokoamisen alueittain esitettyjen vaihtoehtomallien pohjalta. Toteutukseen pitäisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti. Päätökset pitää tehdä syksyllä 2012 huomioon ottaen rajut säästöt lukiokoulutuksen rahoituksessa 2014-2015. Toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä myös siksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö on rajusti vähentämässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja myös Etelä-Pohjanmaalla (vaikutus voi olla jopa yli 1000 aloituspaikkaa). Selvitysmiehen mielestä olisi todella tärkeätä, että erityisesti päättäjät sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen henkilökunta tutustuisi tarkasti raporttiin, koska raportista löytyy vahvoja perusteita sille, että seutukunnissa on nyt korkea aika tehdä todella radikaalit muutokset koulutuksen järjestelyissä. Selvitysmiehen mielestä esim. Järviseudulla ja Suupohjassa ei olla vielä siinä tilanteessa, että pitäisi keskittää kaikki ammatillinen koulutus maakuntakeskukseen. Sellaisiakin mielipiteitä on toki tullut kuntakierroksella erityisesti mitä lähemmäksi tullaan maakuntakeskusta. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen tiiviillä yhteistyöllä voidaan saada vielä todella paljon aikaan ottamalla myös alueen elinkeinoelämä vahvasti mukaan yhtiötyöhön. Myös laajeneva maakuntakorkeakouluyhteistyö on todella tärkeä asia seutukuntien kehityksen kannalta. Tästä on saatu muiden muassa Järviseudulla ja Kauhavan alueella todella hyviä kokemuksia. Päättäjät tekevät viime kädessä päätökset, millä mallilla jatketaan eteenpäin. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla lähes kauttaaltaan voimakasta, ja kuntien voimavarat ja veronmaksajien kantokyky ovat todella koetuksella. Jos päätös on nykymallilla jatkaminen, ottavat päättäjät todella suuren vastuun koulutuksen alueellisesta kehittämisestä yhä vähenevien opiskelijamäärien ja siitä johtuvien valtionosuuksien väheneminen huomioon ottaen. Mikäli toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja resurssit jäävät alueellamme jälkeen yleistä kehityksestä, opiskelijat kyllä äänestävät ”jaloillaan”, siitä on jo nyt merkkejä Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa, Etelä-Suomesta puhumattakaan.

Toisen asteen koulutuksen selvitystyö menossa Etelä-Pohjanmaalla

Kunnanjohtaja Veli Nummela otti kesäkuussa esille blogissaan minun nimittämiseni EP-liiton selvitysmieheksi. Nimittämistä on yleisesti pidetty Teuvan kunnalle positiivisena asiana. Kunnanjohtajan asialliseen tekstiin tuli kesäkuun lopussa minuun kohdistuva negatiivinen kommentti anonyyminä. Ilkeämielinen nimetön kommentti jääköön kuitenkin omaan arvoonsa.

Selvitystyö on jatkoa EP-liiton tekemille osaselvityksille, joita ovat tehneet ennen minua Antti Niemi-Aro Suupohjan alueelta kymmenisen vuotta aikaisemmin ja Pekka Rasku Kauhava-Evijärvi- Lappajärvi- alueelta noin vuosi sitten. Olen näin ollen kolmas selvitysmies, toki ensimmäinen, jonka alueena on koko E-P:n alue käsittäen myös ammatillisen koulutuksen. Selvitystyön tavoite ja konteksti on luoda erilaisia vaihtotehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä E-P:n alueella. Sanomattakin on selvää, että työ on erittäin haastava ja raskaskin. Toisaalta koen tämän mielenkiintoisena, olenhan ollut yli 20 vuotta sivistystoimen päävastuualueen johtavana viranhaltijana ja siitä lähes 10 vuotta hoitanut myös lukion rehtorin tehtävää. Suupohjan Ammatti-Instituutin hallituksessa olin kaksi valtuustokautta eli 8 vuotta. Sinä aikana ammatillinen koulutus kunnallistettiin koko Suupohjan alueella ja luotiin nykyinen organisaatio, joka on hyvin toimiva ja taloudellinen kokonaisuus Suupohjassa. Suupohjan pääsy Seinäjoen ammattikorkeakouluun turvattiin myös sinä aikana. EP:n virtuaalilukiohankkeen vetäjänä ja yhtenä kehittäjänä minulla on ollut näköalapaikka virtuaali- ja verkko-opetuksen kehittämisessä E-P:n alueella ja valtakunnallisesti.

Selvitystyö on nyt erittäin haastava kuntien kannalta siksi, että koko Euroopassa vallitsee nyt talouden epävarmuus, joka vaikuttaa myös Suomeen ja Suupohjan alueelle halusimmepa sitä tai ei. Valtiolla on noin seitsemän miljardin vaje rahoituksessa ja kyseessä olevaa toisen asteen koulutuksen rahoitusta ollaan supistamassa hallitusohjelman mukaan lukiokoulutuksen osalta noin 30 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa sitä, että pienet lukiot ovat todella suuressa vaaravyöhykkeessä lähitulevaisuudessa. Mikäli pienen lukion etu poistuu, merkitsee se lähes 200000 euron vähennystä Teuvan lukion valtionosuuteen, joka on jo nyt vähentynyt opiskelijamäärän rajun laskun vuoksi 350-400 tuhatta euroa. Kustannuksia ei tietenkään voida samaa tahtia pudottaa, eikä ole järkevääkään. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen osalta on päätetty viime hallituskaudella (29.12.2009 100766/29), että pienen lukion (alle 200 opiskelijaa) valtionosuus säilyy vuoden 2012 jälkeen, mikäli lukiokoulutus kuntien yhdistymisellä tai koulutuksen järjestämisluvan muutoksella siirtyy osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta. Asetuksen henki on myös, että korotus säilyy isäntäkunta- alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjämallilla, ns. filiaalimallilla, mutta ei silloin jos koulutus järjestetään nykymuotoisena tai isäntäkuntamalli- alueellinen lukiokoulutuksen hallintomallilla (lukiokoulutuksen järjestäjälupa ja valtionosuudet säilyy osalliskunnalla). Teuvan lukio ei toki ole suurimmassa vaarassa, koska meillä on vielä lähes 80 opiskelijaa (vuoden 2009 keväällä noin 140), ja lukumäärä näyttää säilyvän tässä tasossa pitkään. Mikäli valtiovalta ei muuta asetusta, ja yksikköhinta muuttuu edellä kerrotulla tavalla, aiheuttaa se merkittävän lukiokoulutuksen lisärahoitustarpeen Teuvan kunnalta ja muilta pieniltä kunnilta. Tiedossa on, että Suupohjan LLKY:n menot kasvavat tänä vuonna Teuvan osalta noin 2 milj. euroa yli budjetin ja tulevat vuodet näyttävät samaa, onko kunnalla varaa silloin budjetoida satoja tuhansia euroja lisäeuroja omaan lukiokoulutukseen. Siinä haaste päättäjille. Vertailuna mainittakoon, että Evijärven kunnan menetys on noin 230 tuhatta euroa ja Lappajärven noin 220 tuhatta euroa (opiskelijoita alle 60). Eli haasteet lukioilla ovat erittäin suuret tulevaisuudessa, jos tämä hallitusohjelman säästötavoite toteutuu. Toki pienen lukion yksikköhinnan lisäkorotusta ei ole vielä päätetty poistaa, ja toivottavasti ei poistetakaan, mutta mistä hallitus ottaa sen 30 miljoonaa euroa, mikä on päätetty kohdistaa lukioverkon supistamiseen ja uudelleen järjestelyyn.

Korostan vielä, että tarkoitukseni on puolustaa Teuvan ja muiden pienten kuntien lukiokoulutusta ja alueellista toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta realiteetit täytyy tiedostaa. Nyt ovat hyvät neuvot todella tarpeen, kun meillä on vielä omissa käsissä tämä kehittäminen ja rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehillä on selvä tavoite keskittää kaikki ammatillinen koulutus maakuntakeskuksiin (ammatillisen koulutuksen kokoamishankkeen raportti Dnro 1/500/2011 s. 13). Ehkä tulevaisuudessa meidän on pakko mennä tähän, mutta mielestäni esim. Suupohjassa yhtenäisin kehittämistavoittein voimme vielä pitkään turvata toisen asteen koulutuksen (yli 1000 opiskelijaa) tekemmällä järkeviä koko ikäluokkaa koskevia päätöksiä, huomioon ottaen opinto-ohjaus, oppilashuollolliset- ja tukitoimenpiteet, yhteisten opettajien käyttö, etä- virtuaali- ja verkko-opetuksen käytön merkittävä lisääminen jne. Opetusministeri Jukka Gustafssonin ensimmäinen linjapuhe korosti hyvin ansiokkaasti tämän alueellisen yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa sekä etä- ja verkko-opetuksen merkittävää lisäämistä. Nyt meiltä alueellisesti vaaditaan kaukonäköisyyttä, miten turvaisimme nuorten koulutuksen Suupohjassa ja koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Tämä ei tarkoita maakuntakeskusvastaisuutta, vaan merkittävää yhteistyötä keskusalueen kanssa, mikä on sanomattakin selvää.

Olen tehnyt jo merkittävän osatyön selvitystyössä käymällä mm. kuntakeskustelut (kunnan-/kaupunginjohtaja, lukion rehtori, sivistysjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja) puolessa tusinassa kunnassa ja kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla. Keskustelujen yhteydessä käydään läpi mm. erilaiset isäntäkunta- ja muut yhteistyö- ja verkostomallit alueittain ja kunnittain. Kuntien kannanotot kirjataan tulevaan raporttiin. Laaja poliittinen selvitystyöryhmä, jonka puheenjohtajana on maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapio Liinamaa Kauhavalta, on kokoontunut kerran Seinäjoella. Teetän myös laajan kyselyn lukioiden ja ammatillisten koulujen opiskelijakehityksestä, opiskelijavirroista EP:n alueen sisällä ja alueen ulkopuolle, resursseista, opettajatilanteesta, opettajien eläköitymisestä, investoinneista, sosiaalisen median sekä verkko- ja virtuaaliopetuksen mahdollisuuksista, yhdistelmäopinnoista, ym. Kysely tulee EP:n aueen kaikkien lukioiden ja ammatillisten koulujen rehtoreille vastattavaksi. Minulla on selvitystyössä tukena edellä mainitsemani laaja eri puolueiden poliitikoista, asiantuntijoista ja rehtoreista koostuva selvitystyöryhmä.

Kuntakierrokset teen kaikkiin itsenäisiin kuntiin syys-lokakuun aikana, ja kysely puretaan yhteistyössä EP:n liiton osaavan henkilöstön kanssa loppuvuodesta 2011, väliraportin teemme tammi- helmikuussa 2012 ja raportti pitää olla valmiina 30.6.2012mennessä. Työhön joudun tietenkin käyttämään myös Teuvan kunnan työaikaa omalta ja yhden toimistosihteerin osalta, toki on sovittu, että E-P-liitto korvaa työstä Teuvan kunnalle aiheutuvan lisäkustannuksen. Toivon saavani tukea ja ideoita tässä toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden ehkä tärkeimmässä lähiajan haasteessa oman kunnan, Suupohjan ja koko E-P:n alueen osalta. Linnoittautuminen ja "omaan napaan" katsominen ei nyt auta tässä tilanteessa.

Terveisin Erkki Nevanperä, EP-liiton hallituksen yksimielisesti valitsema selvitysmies

TEUVALAISTA HIGHTEKKIÄ –seminaari 20.8.2011 Teuvalla

Parra-Akatemia järjestää Teuvalaista hightekkiä Telluksella – kuinka globaali talous kohtaa paikallisen yritystoiminnan –seminaarin Teakin High Tech Chamberissa lauantaina 20.8.2011 klo 10-12. Tapahtuman puuhamiehenä on toiminut professori Markku Suksi Åbo Akademista. Sparraajien johtoryhmän tehtäväksi on annettu tapahtuman käytännön järjestelyt.

Alustava tieto on, että Parra-Akatemian rehtori Jorma Mattinen avaa tilaisuuden ja toimii paneelikeskustelun vetäjänä. Tilaisuuteen on tulossa alustajiksi kolme tasokasta elinkeinoelämän ammattilaista eli toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisasta, toimitusjohtaja Jukka Kohtala FinOpticsista ja laatupäällikkö Marianne Kittilä Cibo-Printistä.

Alustusten jälkeen on paneelikeskustelu, jossa ovat mukana alustajien lisäksi Johanna Peltoniemi Suupohjan toimialaytimet-hankkeesta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki, SEK:n uusi toimitusjohtaja Sakari Varala ja Teuvan yrittäjien puheenjohtaja, kunnanhallituksen jäsen Ari Ollikkala. Paneelin kesto noin puoli tuntia ja päätössanat lausuu Esko Lehtimäki.

Parra-Akatemian ja Teuvan sparraajien puolesta toivon runsasta osanottoa. Tilaisuuteen kutsutaan Teuvan kunnan päättäjät, alueen yrittäjät ja Suupohjan elinkeinoelämän vaikuttajat. Tilaisuus on tietenkin avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Teuva ja koko Suupohjan alue tarvitsee kasvuyrittäjyyttä ja uusia innovatiivisia yrittäjiä, palveluorganisaatio meillä on hyvässä kunnossa. Tule mukaan kuuntelemaan asiantuntijoita ja antamaan oma ideasi alueen elinkeinoelämän kehittämiseen.

Teuvan lukio hyvää keskitasoa lukiovertailussa, äidinkielessä erinomainen 17. sija

MTV 3 on jälleen julkaissut valtakunnallisen ylioppilastuloksien vertailun keväältä 2011. Kaikkien tutkinnon suorittaneiden yhteispisteistä eli puoltoäänistä on laskettu lukiokohtainen keskiarvo. Arvosanoista tulee pisteitä seuraavasti: laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3 ja approbaturista 2.

MTV3 Uutiset vertailee kaikkia tutkintoon kuuluvia aineita ja niiden pistemäärän yhteissummaa, ei ainoastaan neljää pakollista ainetta. Tämän johdosta yli 400 lukion vertailun loppupäässä on monia suuria lukioita, joissa on useita kahden tutkinnon suorittajia (ammatillisen tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto) muiden muassa Vaasan lyseon lukio (250 ylioppilasta) ja Seinäjoen lukio (187 ylioppilasta). Kahden tutkinnon suorittajat kirjoittavat olosuhteiden pakosta pääasiassa neljä pakollista ainetta eli käytännössä alentavat näiden hyvien lukioiden pistemääriä. Syksyisin monissa lukioissa muutama hyvä opiskelija kirjoittaa tutkinnon jo valmiiksi eli kaikki neljä pakollista ainetta. Nämä eivät tule vertailuun, koska he ovat YTL:n listalla jo valmiita ylioppilaita. Todellisuudessa heillä ei ole kurssit (75) vielä syksyllä täynnä, joten he saavat todistuksen vasta keväällä muiden opiskelutovereidensa kanssa. Yli kymmenen vuoden rehtoriaikanani tällaisia opiskelijoita on ollut useita.

Mielestäni tällaiset vertailut pitäisikin lopettaa. Ne eivät anna oikeaa kuvaa tuloksista. Pitäisi ilmoittaa opiskelijoiden lähtötaso eli keskiarvo, jolloin nähtäisiin todella onko koulu pystynyt pitämään esim. yli 9 keskiarvon omaavien opiskelijoiden tason entisenä. Maaseutulukioissa, kuten esim. Teuvalla, on monia alle 7 keskiarvolla tulleita opiskelijoita. Tällaisten opiskelijoiden saaminen ylioppilaiksi jopa keskimääräisillä tuloksilla on todellinen voimannäyte lukion henkilökunnalta. Nämä lukiot ja opettajat pitäisi nostaa parrasvaloihin.

Teuvan lukio oli viime vuonna aivan kärkipäässä, tänä vuonna tulokset olivat hyvää keskitasoa. Taakse jäi yli 170 lukiota, joukossa monia hyviä ja tasokkaista perinteisen Pohjanmaan lukiota. Lämpimät onnittelut Teuvan lukion henkilökunnalle, Teuva pitää pintansa yli 50 vuoden kokemuksen ja hyvien käytänteiden ansiosta. Äidinkielessä Teuva oli jälleen todella korkealla 17. sijalla. Pohjalaisista lukioista Jalasjärvi oli sijalla 16. Onnittelut Teuvan ja Jalasjärven lukion äidinkielen opettajalle ja koko perusopetuksen opettajaväelle. Hyvien tuloksien takana on aina hyvä perustus, mikä pitää muistaa. Koulunkäynti on maratonjuoksua, kuten velipoikani erityisopetuksen pitkäaikainen rehtori usein vanhempainilloissa toteaa.
Onnittelut kaikille ylioppilaille, olette tulevaisuuden tekijöitä ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjiä ja kehittäjiä. Kansa katsoo Teihin.

Koululaiset viihtyvät hyvin aamu- ja iltapäivätoiminnassa Teuvalla

Vanhemmilla on vuosittain mahdollisuus arvioida kunnan järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa. Helmi-maaliskuussa opetushallitus toteutti valtakunnallisen seurantakyselyn huoltajille. Kysely lähetettiin kaikille perusopetuslain mukaista toimintaa järjestäville kunnille. Teuvalta kyselyyn vastasi yhteensä 21 huoltajaa. Tuloksissa ei ollut suuria eroja valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna. Kokonaisuudessaan vanhemmat ovat tyytyväisiä. Kyselyn tuloksia käytiin kohdittain läpi varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa, ja käsittelyä jatketaan kesäkuun kokouksessa.

Vanhemmat kokevat aamu- ja iltapäivätoiminnan turvalliseksi paikaksi lapselle heidän työpäivänsä aikana, ja lapset viihtyvät siellä hyvin. Tulevana syksynä toiminta siirtyy aivan koulun läheisyyteen, joten siirtyminen koulusta iltapäivätoimintaan on entistä turvallisempaa. Uusi sijainti mahdollistaa myös lasten ulkoilun turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä.

Osa lapsista on kokenut kiusaamista. Keinoja kiusaamistilanteiden ehkäisemiseksi on aktiivisesti toiminnassa kehitelty, ja jokaiseen esille tulleeseen kiusaamistilanteiseen on puututtu. Toimenpiteet eivät kuitenkaan tulosten perusteella ole olleet riittäviä. Tämän vuoksi järjestäjät pohtivat uusia keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi uutta toimintasuunnitelmaa tehdessään. Kiusaamisen ehkäisemisessä onkin tärkeää yhteistyö iltapäivätoiminnan, kotien ja koulun kesken.

Asiakasmaksut ovat Teuvalla suhteellisen alhaisia. Aamupäivätoiminnan maksu on 25 euroa ja iltapäivätoiminnan 50 euroa kuukaudessa. Suurin osa vanhemmista kokee asiakasmaksut kohtuullisiksi. Tarkempaa tietoa asiakasmaksuista ja toiminnasta löytyy koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmasta, joka on luettavissa Teuvan kunnan sivuilta.

Toiminnan järjestämisessä Teuva on ollut alueella etulinjassa, ja sitä järjestettiin aluksi vapaa-aikatoimen ohjauksessa keskustan alueella ja muutamilla kyläkouluilla. Toimintaa organisoitiin eri järjestöjen kanssa ja vapaa-aikatoimi hoiti asiaankuuluvan päätöksenteon ja taloudellisen puolen. Varhaiskasvatuksen tultua kunnan sivistystoimen piiriin toimintaa on organisoitu varhaiskasvatusjohtajan ohjauksessa. Pari vuotta siten aloitettiin Teuvalla myös erityislasten iltapäivätoiminta LLKY:n kanssa yhteistyössä, toiminta jatkuu ja lapset ja huoltajat ovat olleet tyytyväisiä. Tästä on hyvä jatkaa.

Teuvan lukio tiivistää koulutusyhteistyötä Suupohjan Ammatti-instituutin kanssa

Teuvan lukio ja Suupohjan ammatti-instituutti laajentavat koulutusyhteistyötä. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi sopimuksen osaltaan eilen. Yhteistyö koskee Suupohjan ammatti-instituutin eri yksiköissä opiskelevia ns. kahden tutkinnon opiskelijoita, jotka suorittavat ammatillisen tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon koulutusaikanaan. Koulutusyhteistyön alkuvaiheessa yhteistyö koskee äidinkielen opetusta siten, että Teuvan lukion äidinkielen opettaja opettaa tuntiopettajana ensi syksystä alkaen Suupohjan ammatti-instituutissa kahden tutkinnon suorittajille äidinkieltä tähtäimenä ylioppilastutkinnon suorittaminen. Jatkossa on tarkoitus laajentaa koulutusyhteistyötä myös muihin aineisiin.

Sopimuksen mukaan kaikilla ammatti-instituutin linjoilla opiskelijat voivat suorittaa koulutusaikanaan ammatillisen tutkinnon lisäksi myös lukiopainotteisia opintoja tavoitteena koko lukion suorittaminen ja/tai osallistua ylioppilaskirjoituksiin tai suorittaa yksittäisiä lukion kursseja. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon lisäksi koko lukion ja osallistuu ylioppilaskirjoituksiin, on hänen opiskeluaikansa neljä (4) vuotta. Kolmen vuoden kuluttua hän saa ammatti-instituutin päättötodistuksen ja hänen opiskelunsa ammatti-instituutissa päättyy. Neljänneksi vuodeksi hän siirtyy lukion opiskelijaksi ja tänä aikana hän täydentää lukio-opintonsa ja osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. Lukio lukee osan ammatti-instituutin kursseista hyväksi lukiotutkintoon.

Perusopetuksen päättävästä ikäluokasta keskimäärin puolet jatkaa opintojaan Suupohjan Ammatti-instituutin yksiköissä. Teuvalaisista opiskelijoista kahden tutkinnon suorittajia on 2 – 4 opiskelijaa ikäluokastaan.

Yhteistyökuvion oikeellisuuden olen tarkistanut opetushallituksen lukiokoulutuksen johtajalta. Lukiolain N:o 629/1998 5 § 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Lukiolain 23§:ssä annetaan ohjeistus ns. osaamisen tunnustamisesta eli osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja.

Tämä on se tapa, jota minä olen korostanut toisen asteen koulutuksen kehittämisessä ja yhteistyössä. Toivotan menestystä asialle. Instituutti saa heti alkuvaiheessa erinomaisen opettajan Teuvalta, olihan Outi Koivun äidinkielen ryhmän ylioppilastulos keväällä 2010 SEITSEMÄNNEKSI paras Suomessa.