Teuvan kunnan taloudellinen tilanne, YT-menettely ja mahdolliset tulevat lomautukset

Mediassa on käsitelty Teuvan osalta ainoastaan opettajien lomautukseen liittyviä asioita. Siksi on syytä käsitellä asiaa laajemmin ja tuoda esiin seikkoja, jotka ovat tähän mahdolliseen lomautusuhkaan vaikuttaneet.

Teuvan kunnan taloudellinen tilanne on heikko ja tulevaisuudennäkymät synkät. Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset ovat n. 5 milj. euroa alijäämäiset.  Kuluvan vuoden 2013 budjetti on 1,7 milj. euroa alijäämäinen. Tämän vuoksi kunnassa käynnistettiin alkuvuodesta 2013 YT-menettely. Tavoitteena on 0,7 miljoonan euron suuruisen vuotuisen henkilöstömenosäästön aikaansaaminen. Päätöksen mukaan käytettäviä keinoja voivat olla sopimukset lomarahojen leikkaamisesta, määräaikaisten palvelussuhteiden päättäminen, lomautukset, osa-aikaistamiset ja irtisanomiset. Kunnassa on laadittu kaksi säästöpakettia, joista toinen on menossa kunnanhallituksen esityksestä valtuustoon kesäkuussa 2013. YT-menettely on käyty ja mahdollisia lomautuksia valmistellaan, koska vapaaehtoisin toimin ei saada tarvittavia säästöjä aikaan.  

Varsinaisia päätöksiä lomautuksista ei ole vielä tehty, kunnanhallitus käsittelee asiaa 20.5.  Mahdollinen lomautus koskee Teuvan kunnassa kaikkia henkilöstöryhmiä. Koko kunnan vakinaisen henkilöstön lomautus kahdeksi viikoksi tuottaisi säästöä sivukuluineen 300 tuhatta euroa. Vakinaisessa virkasuhteessa olevien opettajien kahden viikon lomautuksen osuus tästä on sivukuluineen 100 tuhatta euroa. Lisäksi kunnanhallitus on esittänyt, että kaikki liikelaitoskuntayhtymän osalliskunnat, kuntien yhtymät, elinkeinotoimi ym. ryhtyvät vastaaviin säästötoimiin pikaisesti.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on 30.9.2009 dnro 12/500/2009 tehnyt selvityksen opettajien lomautuksista valtakunnallisesti. Selvityksessä todetaan muiden muassa seuraavaa:

 

Perusopetuksessa oppilaiden oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun tai oikeutta saada ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti järjestettyä opetusta ei myöskään tule loukata. Vaikka opettajien lomauttamista ei sinänsä ole kielletty, asettaa esim. perusopetuslaki tiettyjä edellytyksiä esi- ja perusopetuksen opettajien lomautuksen toteuttamiselle. Edelleen selonteossa todetaan, että opetuksen järjestäjän velvollisuus muodostaa opetusryhmät siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, sitoo järjestäjää myös lomautusten aikana.

 

Hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden lomautusasioita koskevissa päätöksissä todetaan, että opetushenkilöstön lomauttaminen ei sinänsä ole perusopetuslain tai lukiolain tai yleensäkään kuntien opetustoimintaa koskevan lainsäädännön vastaista. Lomauttamisen mahdollisuus ei kuitenkaan saa vaikuttaa kunnan velvollisuuteen huolehtia lakisääteisen opetuksen järjestämisestä.

Opettajien lomauttamisessa on huomattava, että erityisopetusryhmien koosta määrätään perusopetusasetuksella. Asetusta tulee noudattaa myös lomautuksen aikana.  Perusopetusasetuksen 2 pykälän mukaan

- oppilaille, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla enintään 10 oppilasta

- pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevien oppilaiden pienryhmässä saa olla enintään 8 oppilaasta

- jos erityisen tuen oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, saa tässä ryhmässä olla enintään 20 oppilasta

 

Teuvalla on Syreenin koulussa ja Yhteiskoulussa ns. pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmiä sekä ryhmiä, joissa opiskelee erityisen tuen oppilaita.  Lisäksi on erityisen tuen pienryhmä.  Alustavan suunnitelman mukaan erityisen tuen pienryhmien erityisopettajat (neljä erityisluokanopettajaa) jätetään lomautuksen ulkopuolelle kokonaan niinä päivinä, kun lomautus kohdistuu tavallisille koulupäiville. Lisäksi kolme ns. laaja-alaista erityisopettajaa velvoitetaan lomautuspäivinä opettamaan niitä erityisen tuen oppilaita, jotka opiskelevat yleisopetuksen ryhmässä. Näin toimien ne erityisentuen oppilaat, jotka opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä kootaan lomautuspäivinä opiskelemaan erityisen tuen vaatimat oppiaineet pienryhmiin. Näitä oppilaita on kuitenkin sen verran vähän, että laaja-alaisia erityisopettajia pystytään lomauttamaan myös tavallisina koulupäivinä jonkin verran.

Mikäli kunnan koko henkilöstö lomautetaan 14 työpäiväksi, opetuspuolen osalta kootaan lomautuspäivät ns. Veso-päivistä (3) sekä koulun alkamis- ja päätöspäivistä (2). Loput 9 lomautuspäivää olisivat tavallisia koulupäiviä.

Lukion 6-jaksojärjestelmään sisältyy 6 koeviikkoa, joiden aikana on mahdollista suorittaa opettajien lomautus niin, että se mahdollisimman vähän rasittaa ja haittaa opiskelijoiden työskentelyä. Itsenäinen työskentely kuuluu lukioon oleellisena osana.

Yhteiskoulussa voidaan lomautusajankohdaksi ottaa esimerkiksi TET-ajanjaksoon liittyvät päivät, jolloin lomautuksen haittatekijät voidaan minimoida. Kyläkoulujen, yhteiskoulun ja lukion opettajien lomautus voidaan tehdä myös perjantaista maanantaihin, jolloin neljästä lomautuspäivästä varsinaisia työpäiviä menee kaksi.

YT-menettelyssä esitetyn alustavan suunnitelman mukaan lomautuspäivät toteutettaisiin eri opettajaryhmien osalta seuraavasti: pienryhmien erityisluokanopettajat 5 vuorokautta, laaja-alaiset erityisopettajat 10 vuorokautta ja lehtorit, luokan- ja aineenopettajat 14 vuorokautta.

Mikäli lomautukset toteutuvat, tullaan ne opetustoimen osalta järjestämään lakeja ja asetuksia noudattaen. Lomautukset toteutetaan lukuvuoden 2013-14 aikana, jolloin ne pystytään jaksottamaan siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa koulutyölle. Mikäli lomautuksiin päädytään, työnantaja ohjeistaa selkeästi koulujen rehtoreille, esimiehille ym., miten koulut tekevät koulukohtaisen suunnitelman lomautuspäätöstä noudattaen. Lisäksi päätöksentekijä ohjeistaa, ketkä henkilöstöryhmät jäävät lomautuksen ulkopuolelle (erityisopetus, varhaiskasvatus, päivähoito jne.) niin, että Teuvan kunnan järjestämä palvelutuotanto noudattaa lainsäädäntöä, eivätkä perheet joudu lomautuksien takia hankaluuksiin. Lukuvuoden 2013-2014 tuntikehyspäätöksessä varataan 20 tunnin lisäresurssi tukiopetukseen oppimistavoitteiden saavuttamista varten.

 

Erkki Nevanperä

Sivistystoimenjohtaja

 

 

Teuvan kunnanvaltuusto tärkeän päätöksen edessä maanantaina

Maanantaina 22.4. valtuusto päättää lakkauttaako se kolme koulua Teuvalta 1.8.2013 alkaen.  Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta sekä kunnanhallitus esittävät yksimielisesti Komsin, Kauppilan ja Riipin koulujen lakkauttamista ja esittävät koulujen oppilaiden uudeksi lähikouluksi Syreenin koulua syksystä 2013. Koulut ovat kaikki 3- 5 kilometrin etäisyydellä keskustasta, joten oppilaiden koulumatkat eivät uuden järjestelyn kautta paljonkaan muutu, joskin kuljetukset lisääntyvät.

Komsin ja Syreenin koulun oppilaaksiottoalueet ovat tälläkin hetkellä osittain samat esim. Rasin alueella, josta matka Komsiin tai Syreeniin on lähes sama. Sama tilanne on osittain myös Kauppilan ja Riipin osalta. Keskiviikkona 17.4. käytiin tulevista oppilaskuljetuksista hyvä ja rakentava keskustelu. Sivistystoimenjohtajan kutsumana paikalla olivat lakkautettavien koulujen, Syreenin sekä Yhteiskoulun rehtorit, toimistosihteerit, johtokuntien puheenjohtajat ja lautakunnan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Tilaisuudessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi kaikkien oppilaiden koulumatkat.

Evästyksenä kuljetusvalmisteluille on, että 1-2 luokkien oppilaat, joilla on vähintään 3 km matkaa, kuljetetaan takseilla. Ne 3-luokkalaiset, joiden matka on yli 3 km, mutta alle 5 km, pääsevät kulkemaan pääsääntöisesti linja-autolla, jos auto ohi menee. Muussa tapauksessa matka tehdään taksikyydillä. Luokkien 4-6 oppilaiden kuljetukseen edellyttämä matka pitää olla lakisääteinen 5 km, kuten nytkin on tilanne kaikkien koulujen osalta.  Neuvottelussa sovittiin lisäksi, että ns. Koululiitu-ohjelma hankitaan kunnan käyttöön. Ohjelmasta nähdään heti suoraan ne tieosuudet, joissa on eri oppilasryhmien kuljetuksen kannalta vaaralliset osuudet. Näille oppilaille järjestetään kuljetus riippumatta siitä, onko matka 3 km tai lakisääteinen 5km. Terveydelliset syyt, joista on lääkärin lausunto ym., oikeuttavat myös koulukuljetukseen.

Neuvottelussa sovittiin myös, että koulut rehtorien johdolla kartoittavat, onko koulutiellä vaarallisia kohtia, joihin pitäisi saada esim. liikennemerkkejä, katoksia pysäkeille jne. Esitykset kootaan yhteen ja lähetetään tekniselle toimelle mahdollisia toimenpiteitä varten. Kaikki mahdollinen tehdään, niin että oppilaiden turvallisuus taataan. Yhteiskoulun ja Syreenin rehtori lähettävät sosiaalisen median kautta oppilaiden vanhemmille informaatiota, miten uuden koulukeskuksen rakentaminen ja pihasuunnitelmat etenevät. Lisäksi annetaan tietoa siitä, miten oppilaiden siirtyminen koulubusseilta ja takseilta turvallisesti kouluun ym. järjestetään.

Teuvan kunnan oppilaskujelutussopimukset uusitaan lukuvuoden 2013-2014 alusta. Kauhajoella pidettiin torstaina 18.4. Suupohjan alueen joukkoliikennettä koskeva suunnittelutilaisuus, jossa oli paikalla kuljetus- ja sopimusasioista vastaava Rauno Matintupa Ely-keskuksesta. Matintuvan mukaan kunta voi tarjouspyyntöä laatiessaan esittää, että taksiyrittäjät varautuisivat ottamaan autoon muutamia vanhempien kustantamia oppilaita, joiden matka ei edellytä kuljetuksen järjestämistä. Tähän saakka on ollut käytäntö, että taksit eivät ole voineet ottaa kyytiin muita kuin kuljetuslistassa olevat oppilaat. Nyt, kun tarjouspyynnössä on asia ilmaistaan, ja kuljetussopimuksissa mainitaan, kunta vastaa myös näiden omakustanteisten oppilaiden turvallisuudesta, eikä taksi kuten nyt on ollut käytäntö.

En lähde tässä luettelemaan uudelleen perusteita tälle tulevaisuuden kannalta tärkeälle lakkautuspäätökselle. Jokainen voi niihin tutustua kunnan nettisivulta. Oppilaiden kannalta päätökselle on merkittävät pedagogiset perusteet ja kunnan taloudellinen tilanne edellyttää merkittäviä säästötoimenpiteitä. Vuoden 2012 alijäämä on edellisen vuoden 2011 luokkaa eli n. 2,4 milj. euroa. Tällä ratkaisulla saavutetaan laskelmien mukaan noin 550-600 tuhannen euron säästö vuositasolla. Valtuustokaudessa se tekee n. 2-2,4  milj. euroa. Toivon, että päättäjät katsovat nyt 10-15 vuoden periodilla eteenpäin. Päätösperusteet ym. ( 130422kvalt esityslista.pdf)

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta esittää keskustan koulujen yhdistämisen aikaistamista

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti keskustelun jälkeen esittää kunnanhallitukselle, että Komsin, Kauppilan ja Riipin koulujen oppilaat, vakinaiset opettajat ja vakinaisluoteiset avustajat siirtyvät syyslukukauden 2013–2014 alussa Syreenin kouluun. Edelleen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että teknisen toimen vakinaiselle henkilökunnalle järjestettäisiin töitä teknisen toimen muissa kiinteistöissä tai muissa kunnan tehtävissä.


Asia tullee hallitukseen maaliskuun aikana. Kouluasiasta pidetään oppilaiden vanhemmille keskustelu- ja informaatiotilaisuudet seuraavasti: Kauppilan koulu ti 5.3. klo 19.00; Riipin koulu ke 6.3. klo 19.00; Komsin koulu to 7.3. klo 19.00; Syreenin koulu ti 12.3. klo 19.00.

Tiistaina Kauppilan koululla pidetyssä tilaisuudessa asiasta käytiin sivistystoimenjohtajan ja yhteiskoulun/lukion rehtorin alustuksien jälkeen vilkasta keskustelua. Eniten huolta aiheuttivat tulevat kuljetusjärjestelyt Kauppilasta Syreeniin. Jurva-tie koetaan osin vaaralliseksi, koska tien reunasta puuttuvat kevyen liikenteen väylät ja katuvalot. Lisäksi kyseltiin välituntivalvonnoista, ryhmien koosta ja muodostumisesta, tutustumistilaisuuksista, Syreenin koulun tilojen riittävyydestä ym.

Tilaisuutta pidettiin hyvänä ja rakentavana. Vanhemmat pitävät tärkeänä, että päätökset tehdään nopeasti suuntaan tai toiseen. Suunnittelulle pitää olla riittävästi aikaa ja informaation pitää kulkea kouluille, vanhemmille ja oppilaille.

Keskustan lähialueen koulujen siirtoa pyritään aikaistamaan Teuvalla - tavoitteena säästöt ja opetuksellinen sujuvuus

Vuoden 2009 elokuussa kunnanvaltuusto päätti, että keskusta-alueen koulujen eli Syreenin, Sepän Ahjon, Komsin, Kauppilan ja Riipin oppilaat siirtyvät korjattuihin yhteiskoulun tiloihin koulukeskusremontin valmistuttua viimeistään vuonna 2015. Nyt valmistellaan siirtoa aikaistettavaksi ensi syksyksi. Koulua käytäisiin Syreenin koulussa syyslukukausi eli siihen saakka, kun kouluremontti valmistuu vuoden 2014 vaihteessa. Sepän Ahjon oppilaat on jo integroitu Syreeniin ja yhteiskouluun. Jos Komsi, Kauppila ja Riippi siirrettäisiin myös, tulisi säästöä kiinteistö- ja henkilöstökustannuksiin. Myös oppilaiden opetus olisi helpompi suunnitella ja toteuttaa, kun muutto ei ajoittuisi keskelle lukukautta.

Asiasta tiedotettiin kaikkien siirtyvien koulujen henkilöstölle 22.1.2013. Henkilöstö oli täysin yksimielinen, että siirto on opetuksen ja oppilaiden edun mukaista. Huoltajille järjestetään myös asianmukaiset tiedotustilaisuudet. Muutto valmistellaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakuntaan ja edelleen kunnanhallitukseen päätettäväksi. Suunnitteluryhmää, jossa on mukana laaja edustus perusopetuksen eri luokkatasoilta ja eritysopetuksesta, kuullaan lautakunnassa ja hallituksessa. Hallintosäännön mukaan lautakunta päättää 0-6 luokkien oppilaiden perusopetuksesta ja oppilaiden sijoittamisesta kouluille. Periaatteessa tässä on kyse oppilaiden sijoittamisesta ja opetuksen järjestämisestä tulevan syyslukukauden osalta, ei koulujen lakkauttamisesta, joka kuuluu kunnanhallitukselle ja lopulta valtuustolle. Asiasta on toki käyty keskustelua myös johtoryhmässä, ja tulkinta on, että tässä olisi kysymys koulujen lakkauttamisen aikaistuksesta. Pääurakoitsijan mukaan uusien tilojen luovutus on tammikuun 2014 alussa ja investointi etenee aikataulussa.

Kunnassa on menossa talouden sopeutus, jossa säätötavoite on 700 000. LLKY:n lisälasku huomioiden karsittavana on vähintään 1,5 miljoonaa euroa. Parhaillaan kunnassa on käynnistetty koko kunnan henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Käytännössä se tarkoittaa, että virkoja ei saa täyttää ja määräaikaisten työsuhteita ei jatketa. Vuonna 2009 laskettiin, että kouluja yhdistämällä saadaan jopa 550 000- 600 000 euron vuosittaiset säästöt. Siirtyvien koulujen kiinteistökustannukset, jotka sisältyvät säästölaskelmaan, ovat noin 160 000 euroa vuodessa eli kun koulut tyhjenevät, kustannukset jäävät murto-osaan. Koulujen viidestä määräaikaisesta luokanopettajan virasta kolme-neljä jää pois ja siitä tulee noin 120 000-150 000 euron säästö sosiaalimenoineen vuodessa. Kuljetuskustannuksissakin on karsittavaa. Toisaalta koulut sijaitsevat valmiiden kuljetusreittien varrella, ettei kuljetuksiakaan tarvitse merkittävästi lisätä. Lisäksi koulunjohtajia (rehtoreita) vähenisi ja tilalle tulisi pedagogisia vastaavia, joiden korvaustaso on alhaisempi. Virkarehtoreita meillä on tällä hetkelläkin ainoastaan yksi. Opetuksen osuus on noin 80 prosenttia ja siitä 70–80 prosenttia on henkilöstökuluja. Sivistystoimen budjetti on noin 8 miljoonaa euroa.

Koulukysymystä on pohtinut yhteiskoulun rehtorin johdolla suunnittelutyöryhmä, jossa on edustettuna niin varhaiskasvatus, erityisopetus kuin perusopetuskin. Koulujen yhdistäminen parantaa huomattavasti esimerkiksi tukipalveluita kuten kuraattorin, koulupsykologin ja terveydenhoitajan palveluiden saatavuutta. Myös aineopettajien työ helpottuu, kun ei tarvitse ajaa kylältä toiselle ja heidän matkakorvauksistaan tulisi myös säästöä. Kevään aikana on suunniteltava opetusryhmät, tilattava kirjat ja tehtävä muu muuttoon liittyvä suunnittelu. Positiivista uudessa järjestelyssä on, että lukujärjestys tarvitsee tehdä vain kerran ja oppilaiden opettaja ei vaihdu kesken vuoden. Oppilaat myös tutustuvat toisiinsa syksyn aikana, ja jo keväällä on uuteen kouluun tutustuminen. Syreenin koulun rehtorin mukaan kolmen koulun 83 oppilasta mahtuu "heittämällä" nykyisen Syreenin tiloihin siksi aikaa, kun yhteiskoulu valmistuu. Enimmillään koulussa on ollut yli 280 oppilasta, nyt se kasvaisi 236:een. Erikoisluokkia, kuten atk- ja musiikkiluokat, muutetaan opetusluokiksi. Syreenin koulussa on nyt erityisopetusryhmä mukaan luettuna yhteensä 188 oppilasta. Komsista tulisi 37, Kauppilasta 21 ja Riipistä 25 oppilasta lisää.

Muutto korjattuun yhteiskouluun on helpompi hoitaa Syreenistä, kuin kesken kouluvuoden lähteä omalta kyläkoululta. Oppikirjat olisivat myös yhtenäiset kaikilla oppilailla ja vuorokurssiopetus poistuisi, koska ei ole yhdysluokkia. Eskariryhmä perustettaisiin Riipin sijasta myös Syreeniin, ja eskarit jäävät Syreeniin 1-6 luokkien siirtyessä korjattuun yhteiskouluun tammikuun 2014 alussa. Näin eskariryhmälle ei tulisi muuttoa alkuvaiheessa lainkaan. Toivon, että vanhemmat, henkilökunta ja päättäjät suhtautuvat positiivisesti tähän suunnitelmaan, joka on ennen kaikkea lasten edun mukainen. (blogi perustuu Tejuka-lehden toimittajan haastatteluun, ja haastattelutekstiin antamiini täydennyksiin ja täsmennyksiin ).

Huippuseminaari Teuvalla tammikuussa 2013

Akateemikko Oiva Ketosen 100-vuotisjuhlaseminaari pidetään Teuvalla kulttuuritalo Orrelassa maanantaina 21.1.2013 klo 18.30 alkaen. Juhlapuheen pitää professori Esa Saarinen, joka oli yksi Oiva Ketosen lukuisista oppilaista Helsingin yliopistossa. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin. Esa Saariselta saamme kuulla, mitä voimme oppia Oiva Ketoselta. Kahvitus alkaa klo 18.00; Teuvan Soitinyhtye soittaa kahvimusiikkia johtajanaan dir.mus. Mauno Rinta-Säntti http://tapahtumat.suupohja.fi/oiva-ketonen-juhlaseminaari-teuvan-kulttuuritalo-orrelassa

Teuvan Lukio Etelä-Pohjanmaan alueen ykkönen STT:n vertailussa

Nyt on lukiovertailussa mitattu oikeita asioita eli otettu huomioon opiskelijan lähtötaso. Teuvan lukio oli maakunnan paras. Onnittelut nykyiselle rehtorille Ilpo Nybackalle ja kaikille opettajille sekä avustavalle henkilökunnalle. Niinä 10 vuotena, kun olin rehtorina, huomasin kuinka korkea työmoraali opettajilla on. Kaikista opiskelijoista välitetään ja heille luodaan hyvä ja kannustava opiskeluilmapiiri. Lisäksi on syytä muistaa, että tulokset tehdään koko ketjussa eli alakoulusta lukioon. Hienoa nähdä kuinka hyvää työtä opetustoimen väki kokonaisuudessaan tekee nuortemme parhaaksi. Tästä on hyvä jatkaa.

TOISEN ASTEEN SELVITYSRAPORTTI ON VALMISTUNUT: VAIHTOEHTOISET MALLIT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ ETELÄ-POHJANMAALLA(koko teksti osoitteessa: http://www.epliitto.fi/upload/files/Toisen_asteen_selvitysraportti.pdf)

Kesäkuussa 2011 Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti teettää selvityksen, jonka tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Etelä-Pohjanmaalla. Selvityshenkilöksi nimettiin FT, sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä Teuvalta. Maakuntahallitus perusti laaja-alaisen työryhmän selvitystyön tueksi, työryhmässä on yli 30 henkilöä. Maakuntahallitus edellytti, että po. selvitys jätetään maakuntahallitukselle 30.06.2012 mennessä. Selvitysraportti esiteltiin maakuntahallitukselle maanantaina 18.6.2012. Raportti lähtee kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin lausunnolle. Selvityshenkilön tukena on ollut Teuvan kunnasta yksi toimistosihteeri ja Etelä-Pohjanmaan liitosta kolme henkilöä. Nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden kartoittamiseksi selvittäjä laati yhdessä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa laajan rehtorikyselyn, joka lähetettiin kaikille lukioiden, lukiopisteiden sekä ammatillisen koulutuksen rehtoreille syksyllä 2011. Selvityshenkilö on vieraillut syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana kaikissa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnissa sekä koulutuskuntayhtymissä. Keskusteluissa olivat mukana kaupungin-/kunnanjohtajat, sivistysjohtajat, lukioiden rehtorit ja kunnanhallituksen ja/tai valtuuston puheenjohtajat. Ammatillisen koulutuksen osalta keskusteluissa olivat rehtorit, hallituksen/johtokunnan puheenjohtajat sekä osittain myös toimialajohtajat. Laadittu selvitysraportti on liitteineen 116-sivuinen. Etelä-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen uudistamisessa huomioon otettavia asioita: Pienenevät lukiot tarvitsevat yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat lukiot ovat suhteellisen pieniä. Lukioista seitsemän on alle 100 opiskelijan lukiota ja yli 200 opiskelijan lukioita on ainoastaan neljä. Pienten lukioiden toimintamahdollisuudet tulevat väestökehityksen ja kiristyvien valtion- ja kuntatalouden myötä heikkenemään. OKM:n noin 52 miljoonan euron säästöt vuosina 2014-2015 kohdistuvat lukiokoulutukseen. Yhteistyön rakentamista voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: asiakas, toiminta ja hallinto. Koulutuksen tärkein asiakas on eteläpohjalainen nuori tai aikuinen, joka haluaa kouluttautua. Myös alueen elinkeino- ja työelämä ovat koulutuksen asiakkaita. Koulutuksen laatu, sen parantaminen, saatavuus ja saavutettavuus nousevat tärkeimmiksi kriteereiksi yhteistyömalleja rakennettaessa. Alueittain pitäisi pyrkiä mahdollisimman selkeään ja mahdollisimman yksinkertaiseen toimintamalliin, joka käytännössä on myös toimivin ja tehokkain ratkaisu. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö on yksi tärkeä näkökohta. Erityisesti pienten lukioiden opettajat käytännössä kaikki työskentelevät myös perusopetuksen 7-9 luokilla. Yhteyden purkaminen ei ole järkevää eikä perusteltua. Lukiokoulutuksen järjestämisen kannalta on keskeistä, mikä painoarvo annetaan yhtenäisen toisen asteen alueelliselle koulutukselle. Opiskelijan yksilölliset opintopolut ovat tärkeitä. Koulutuksen arviointineuvosto pitää lukiossa tärkeänä muun muassa työelämävalmiuksien vahvistamista ja opinto-ohjauksen uudistamista. Pienten lukioiden yksikköhinnan korotuksella on suuri merkitys tulevaisuudessa (180 000 – 230 000 euroa/lukio/vuosi). Tällaisia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla muun muassa Evijärvi, Lappajärvi, Teuva, Jalasjärvi ja Ähtäri. Tavoitteena Etelä-Pohjanmaalla tulisi olla pääseminen tiheästä lukioverkosta tiheään toimipisteverkostoon. Aluehallintovirasto (AVI) käyttää saavutettavuuden kriteereinä 10-30 kilometrin etäisyyksiä. Etelä-Pohjanmaan alueella on useita isompia ja pienempiä lukioita 30 kilometrin etäisyyden sisällä toisistaan. Opetushallitus suosittaa, että seudullisessa päätöksenteossa selkeästi tartuttaisiin lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Opetushallituksen mukaan opiskelijoiden tarpeet ja odotukset nyt ja tulevaisuudessa sekä alueiden elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset tulisi järjestelmällisesti ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaisuutta. Selvittäjä esittää seuraavia toimenpide-ehdotuksia toisen asteen koulutuksen uudistamiseksi seutukunnittain: Suupohjan alueella selvityshenkilö esittää vaihtoehtoisesti kolmea erilaista vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kauhajoen ja Teuvan lukiot liittyvät Suupohjan koulutuskuntayhtymään (SAI). Lukiot muodostavat koulutuskuntayhtymässä oman lukiokoulutuksen tulosalueen, jonka johtavana rehtorina toimii Kauhajoen lukion rehtori. Kauhajoen ja Teuvan kunnat luopuvat omista lukiokoulutuksen järjestämisluvistaan ja kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä, lupa haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vaihtoehdossa kaksi lukiokoulutus järjestetään Suupohjassa alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjämallilla sisältäen Kauhajoen ja Teuvan lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kolme mukaan tulevat myös Kurikan ja Jalasjärven lukiot. Kaikissa em. vaihtoehtoisissa malleissa vahva lukiopiste säilyy edelleen Teuvalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hallintona toimii Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus ja valtuusto, jossa on molemmissa vahva edustus Teuvalta, muiden muassa yhtymävaltuuston puheenjohtaja on teuvalainen. Toisessa ja kolmannessa vaihtoehdossa hallinnon hoitaa alueellinen yhteislautakunta, johon valitaan demokraattisesti myös Teuvan edustajat. Yhteisesti laadittavassa yhteistoimintasopimuksessa määritellään tarkasti hallinnon rajaehdot, voidaan päättää muun muassa siitä, että isäntäkunnan hallituksella ei ole ottosoikeutta lautakunnan päätöksiin. Vastaava malli toimii Alajärven kaupungin ja Vimpeli - Soinin kuntien alueella, tulokset ovat olleet hyvät ja kaikki kunnat ovat olleet tyytyväisiä lukioiden opettajat mukaan lukien. Järviseudulla (Järviseutu I) Lappajärven ja Evijärven lukiot liittyvät Järviseudun ammatilliseen koulutuskuntayhtymään (JAMI). Vaihtoehdossa kaksi muodostetaan alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Kauhavan, Härmän, Lappajärven ja Evijärven lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kolme mukaan tulee edellisten lisäksi Lapuan lukio. Kuusiokunnissa muodostetaan Kuusiokuntien alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Alavuden ja Ähtärin lukiot. Isäntäkunta päätetään yhdessä sopien. Vaihtoehdossa kaksi mukaan tulee edellisten lisäksi Kuortaneen lukio. Järviseutu II Alajärvi ja Vimpeli jatkavat nykymuotoisella alueellisen lukiokoulutuksen järjestämismallilla. Vaihtoehdossa kaksi Alajärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin lukiot liittyvät Järviseudun ammatilliseen koulutuskuntayhtymään (JAMI). JIK-alueella muodostetaan alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä, jossa ovat Kurikan, Jalasjärven ja Ilmajoen lukiot. Isäntäkunta valitaan yhdessä sopien. Seinäjoen alueella ensimmäisenä vaihtoehtona on, että Seinäjoen alueen lukiot liittyvät Seinäjoen koulutuskuntayhtymään (SEDU). Lukiot muodostavat koulutuskuntayhtymässä oman lukiokoulutuksen tulosalueen, jonka johtajavana rehtorina toimii Seinäjoen lukion rehtori. Nurmon lukion yksikössä on oma rehtori, Ylistaron sekä Etelä-Seinäjoen yksikköjen johtajina toimivat apulaisrehtorit (tai yhdyshenkilöt). Kaupunki luopuu omasta lukiokoulutuksen järjestämisluvastaan ja kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä. Vaihtoehdossa kaksi muodostetaan lukiokoulutuksen alueellinen järjestäjä siten, jossa ovat Seinäjoki, Lapua ja Ilmajoki. Isäntäkuntana toimii Seinäjoki. Perusteet koulutuskuntayhtymään siirtymisvaihtoehdoissa (Suupohja, Järviseutu ja Seinäjoki): - Kuntakeskusten etäisyydet suhteellisen lyhyet (saavutettavuusraja 30 kilometriä huomioon ottaen). - Lukioiden opiskelijamäärien merkittävä väheneminen vuodesta 2005 vuoteen 2010, sekä 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys Suupohjassa ja Järviseudulla. - Seinäjoella opiskelijakehitys on nouseva, mutta Sedun Seinäjoen toimipisteiden opiskelijoista n. 55 % on Seinäjoen kaupungista ja lukiokoulutuksessa peräti n. 80%. - Opiskelijamäärien vähennyksestä seuraa kustannusten raju kasvu tulevaisuudessa (puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen). Lukioverkko suhteellisen tiheä edellä mainituilla alueilla. - Ratkaisu turvaa pienen lukion lisän säilymisen Suupohjassa ja Järviseudulla (220 000-230 000 €/ lukio/ vuosi), mikäli päätökset tehdään nopeasti. - Yhteinen toisen asteen lukiokoulutuksen järjestäjä mahdollistaa yhteiset opettajan virat/muun henkilökunnan toimet Suupohjassa, Järviseudulla ja Seinäjoella eläköityminen runsasta vuoteen 2016 mennessä. - Esimerkiksi Suupohjan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa 16-vuotiaiden ikäluokka putoaa rajusti viidessä vuodessa eli lähes 150 opiskelijalla, mikä tarkoittaa noin 1,2-1,7 milj. euron menetystä valtionosuusperusteissa/vuosi; useissa jäsenkunnissa on myös lukio eli tulorahoitus putoaa rajusti myös niillä, se aiheuttaa kunnille yhä enemmän rahoituspaineita ja saattaa aiheuttaa muun muassa toisen asteen koulutuksen henkilökunnan irtisanomisia. - Hanketoiminta ja kansainvälisyys voidaan hoitaa yhteisesti ja tehokkaasti, samoin opinto-ohjaus ja tukipalvelut, yhteinen kurssitarjotin jne. - Yksilölliset opintopolut koulutus- ja yhteiskuntatakuu huomioon ottaen. - Yhteistyö Maakuntakorkeakoulun ja aikuiskoulutuksen kanssa tiivistyy. - Yhdistelmätutkintojen määrää voidaan lisätä ja keskeyttäneiden määrää vähentää. - Opiskelijat voivat siirtyä joustavasti koulutuksesta toiseen, jolloin negatiivisesti keskeyttäneiden määrä vähenee, mikä on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. - Voidaan vähentää alle 10 opiskelijan kalliita kursseja, virtuaali- ja verkko-opetuksen sekä opettajien yhteiskäytön lisääntyessä. - Kyseinen malli sai eniten kannatusta selvitystyöryhmän ja alueen sivistystoimenjohtajien laatiessa SWOT-analyyseja kuudesta eri mallista Perusteet alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjä -vaihtoehdolle Suupohjassa, Järviseudulla (Järviseutu I/Järviseutu II), Kuusiokunnissa, JIK-alueella sekä Seinäjoen alueella: - Edistää lukiokoulutuksen saatavuutta, turvaa opetuksen laadun, monipuolistaa kurssitarjontaa sekä tehostaa tietotekniikan, verkko-, etä- ja virtuaaliopetuksen hyödyntämistä. - Mahdollistaa pienten lukioiden yksikköhinnan säilymisen vuoden 2012 jälkeen, mikäli päätökset tehdään nopeasti. - Lukiokoulutus säilyy lähipalveluna, lukion nimi säilyy, turvallinen mutta uusi malli. - Henkilöstön joustava käyttö, yhteinen opetussuunnitelma, henkilöstön osaaminen voidaan tehokkaammin hyödyntää, samoin lukioiden opettajien eläköityminen vuoteen 2016 mennessä. - Ammatillisen koulutuksen yhteistyössä on vähemmän sopimuskumppaneita (itsenäisten lukioiden määrä vähenisi, koska lukion järjestäjiä tulisi seutukunnittain pääsääntöisesti yksi). - Mahdollistaa koulutustakuun toteutumisen ja antaa mahdollisuuden syrjäytymisen ehkäisytyöhön. - Valintamahdollisuudet turvataan paremmin, hankeyhteistyö sekä kansainvälisyys hoidetaan yhdessä. - Poistaa päällekkäisyyksiä hallinnossa ja tukipalveluissa, mistä seuraa kustannustehokkuutta. - Kyseinen malli sai toiseksi eniten kannatusta selvitystyöryhmän ja alueen sivistystoimenjohtajien laatiessa SWOT-analyyseja kuudesta eri mallista. Selvitysmies esittää, että Etelä-pohjanmaan kunnat ja kaupungit käynnistävät välittömästi toisen asteen koulutuksen kokoamisen alueittain esitettyjen vaihtoehtomallien pohjalta. Toteutukseen pitäisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti. Päätökset pitää tehdä syksyllä 2012 huomioon ottaen rajut säästöt lukiokoulutuksen rahoituksessa 2014-2015. Toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä myös siksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö on rajusti vähentämässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja myös Etelä-Pohjanmaalla (vaikutus voi olla jopa yli 1000 aloituspaikkaa). Selvitysmiehen mielestä olisi todella tärkeätä, että erityisesti päättäjät sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen henkilökunta tutustuisi tarkasti raporttiin, koska raportista löytyy vahvoja perusteita sille, että seutukunnissa on nyt korkea aika tehdä todella radikaalit muutokset koulutuksen järjestelyissä. Selvitysmiehen mielestä esim. Järviseudulla ja Suupohjassa ei olla vielä siinä tilanteessa, että pitäisi keskittää kaikki ammatillinen koulutus maakuntakeskukseen. Sellaisiakin mielipiteitä on toki tullut kuntakierroksella erityisesti mitä lähemmäksi tullaan maakuntakeskusta. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen tiiviillä yhteistyöllä voidaan saada vielä todella paljon aikaan ottamalla myös alueen elinkeinoelämä vahvasti mukaan yhtiötyöhön. Myös laajeneva maakuntakorkeakouluyhteistyö on todella tärkeä asia seutukuntien kehityksen kannalta. Tästä on saatu muiden muassa Järviseudulla ja Kauhavan alueella todella hyviä kokemuksia. Päättäjät tekevät viime kädessä päätökset, millä mallilla jatketaan eteenpäin. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla lähes kauttaaltaan voimakasta, ja kuntien voimavarat ja veronmaksajien kantokyky ovat todella koetuksella. Jos päätös on nykymallilla jatkaminen, ottavat päättäjät todella suuren vastuun koulutuksen alueellisesta kehittämisestä yhä vähenevien opiskelijamäärien ja siitä johtuvien valtionosuuksien väheneminen huomioon ottaen. Mikäli toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja resurssit jäävät alueellamme jälkeen yleistä kehityksestä, opiskelijat kyllä äänestävät ”jaloillaan”, siitä on jo nyt merkkejä Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa, Etelä-Suomesta puhumattakaan.