Lukion aktiiviset nuoret äidinkielen lehtori Outi Koivun ohjaamana ovat kehitelleet lukion verkkolehden nimeltään Teuvo Sipiläntien Kuningas. Lehti alkaa piakkoin ilmestyä ja toimitusryhmänä on laaja opiskelijajoukko. Verkkolehti on jatkumoa Teuvan lukion kehittämistyölle. Meillä on nykyaikainen oppimispesä virtuaalilaitteineen ja Teuvan lukio on panostanut hyvän perusopetuksen lisäksi kansainväliseen opiskelijavaihtoon, teknologiaopintoihin ja yrittäjyyteen. Ilmaisutaito ja siihen sisältyvät näytelmäprojektit ovat vahvasti mukana lukion tarjonnassa. Lukiodiplomeja voi Teuvalla suorittaa kuvataiteessa, ilmaisutaidossa ja liikunnassa. Teuvan lukio on keskeisesti mukana virtuaali- ja verkko-opetuksen alueellisessa kehittämistyössä.
Teuvan kunnassa on aloitettu aktiivinen panostus sosiaalisen median käyttöön, mikä perustuu kunnassa pari vuotta sitten päätettyyn markkinointiviestinnän strategiaan. Teakissa on käynnistynyt strategian pohjalta hanke, jossa koulutetaan paikallisia toimijoita sosiaalisen median hyödyntämiseen. Koulutus sisältää Facebookin, Twitterin, Flickerin, blogien ym. opastuksen. On hienoa, että myös lukiosta pari aktiivista nuorta osallistuu koulutukseen. Koulutuksen hyväksytysti suorittamisesta on luvassa kurssi rehtorin päätöksellä.
Kauhajoella parhaillaan käynnistyvässä sosiaalisen median Somettaja-hankeessa aloittaa myös pari teuvalaista opettajaa. Hanke kouluttaa opettajia muun muassa kannettavien tietokoneiden ja netin hyödyntämiseen opetuksessa. Teuvan lukion markkinointiin tullaan kiinnittämään jatkossa entistä enemmän huomiota ja sosiaalisen median hyödyntäinen on tärkeä tekijä markkinoinnissa. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on esityksestäni varannut vuoden 2011 budjettiin rahoitusta lukion markkinointia varten. Opettajakunnan valitsema toimikunta on pohtinut jo hyvän aikaa erilaisia markkinointikeinoja. Oppilaskunnan aktiivinen puheenjohtaja on yksi työryhmän jäsen, lukio haluaa tällä osoittaa, että oppilaskuntaa kuullaan tärkeissä asioissa. Verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.teuva.fi/palvelut/koulutus/Teuvan lukio.
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
perjantai 10. joulukuuta 2010
Kelpo-työryhmä tehnyt Teuvalla hyvää valmistelevaa työtä erityisen tuen ja oppilashuollon eteen
Erityistä tukea koskevat sääntömuutokset astuvat voimaan perusopetuksessa 1.1.2011 lukien. Kuntien on tehtävä asianmukaiset opetussuunnitelmat ja päätettävä ne lautakunnissa niin, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2011 lukien. Kelpo-työryhmä on tehnyt Teuvalla valmistavaa työtä opetushallitukselta saadulla kelporahoituksella. Työryhmässä on ollut mukana erityisopettajia, luokanopettajia ja lehtoreita kaikilta perusopetuksen tasoilta. Työryhmä on saanut työnsä päätökseen joulukuun alussa 2010. Työryhmän ehdotukset on käyty läpi yhdessä rehtoreiden kanssa ja ne tulevat ensi vuonna perustettavan opetussuunnitelmatyöryhmän käsittelyyn. Tukitoimenpiteet jakautuvat oppilaan tuen tarpeen mukaan seuraaviin osa-alueisiin:
Yleinen tuki, joka sisältää tukiopetuksen, kodin ja koulun yhteistyön ja poissaolojen seurannan. Työryhmän mukaan tukiopetuksen hyvä toteutus edellyttää mm. lukujärjestyksen antamaa mahdollisuutta jatkuvalle tukiopetukselle, oppilaiden vaihtumista tarpeen mukaan. Läksykerhot ym. uudetkin keinot otetaan käyttöön. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, ”vartit”, tapaamiset, puhelut, reissuvihot, sähköiset reissuvihot, joissa olisi hyvä päästä yhden ohjelman käyttöön esim. Wilma, joka olisi käytössä sivukouluillakin. Muita yhteistyömuotoja ovat retket, myyjäiset, kirppikset, VaSu – keskustelut, lauantaityöpäivänä vanhemmat koululla (avoimet ovet), juhlat. Vanhemmat toimivat huoltajina, toimitsijoina ja kuljettajina. Työryhmä ehdottaa vanhempainyhdistyksiä johtokuntien tilalle.
Poissaolojen seurannassa ehdotetaan palattavaksi askel taaksepäin. Luokanopettaja tai -valvoja kerää poissaolon esim. päiväkirjaansa ja siirtää tiedon lukukauden lopuksi oppilaskorttiin. Wilmaa tai Helmeä käyttävät koulut saavat raportin suoraan ohjelmasta. Kunnassa pitäisi olla yhteiset toimintaohjeet ongelmatilanteissa (esim. oppilaalla paljon luvattomia poissaoloja).
Tehostettu tuki on seuraava tuen muoto. Opettaja tekee pedagogisen arvion, kun yleinen tuki ei riitä eli kun oppilaalla on oppimisessaan tai koulunkäynnissään selviä ongelmia. Yhteistyö erityisopettajan kanssa on tärkeää. Oppimissuunnitelman tekevät opettaja ja vanhemmat yhdessä. Mukana voivat olla oppilas sekä erityisopettaja. Oppilashuollon palveluja varten kunnan on tehtävä oma oppilashuollonsuunnitelma, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tehostettuun tukeen kuuluu myös koulukuraattori ja hänen palveluidensa järjestely. Kuraattori kuuluu oppilashuoltotyöryhmään ja on mukana kokouksissa. Kuraattoritoiminnan johdosta työryhmä esittää pohdittavaksi: Miten jalkautetaan kuraattorin palveluja myös alakouluille, joustava käyttö tarpeen mukaan, esittelykierros tärkeä, akuuttitilanteisiin aika, joka varataan tarvittaessa.
Tehostettuun tukeen kuuluu myös osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit sekä avustajien sijoittuminen jaetaan toukokuussa rehtorien kokouksessa. Ennen kokousta kuullaan erityisopettajia. Resurssi jakaantuu niin oppilasmäärän kuin tarpeenkin mukaan (kuinka paljon on oppilaita esim. tehostetussa tuessa ja erityisessä tuessa)? Esikareista tiedon saa erityisopettajalta, joka on tehnyt testit ja koonnut tulokset. Avustajan saamiseen vaikuttaa keskeisesti esim. ryhmäkoko, lausunnot ja se onko ryhmässä mukana esikareita.
Laajin tuen muoto on ns. erityinen tuki. Ensin tehdään pedagoginen selvitys, jonka tekee oppilashuoltoryhmä. Selvityksen tekoa varten rehtori määrää henkilön, joka kerää tarvittavat tiedot luokan- tai aineenopettajalta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta sekä psykologilta ym. Asiantuntijalausunto suositellaan hankittavaksi, vanhempien luvalla. Vanhempia ja oppilasta kuullaan pedagogisessa selvityksessä. Jos on toisistaan poikkeavia näkemyksiä, voidaan pyytää toinen asiantuntijalausunto. Jos pedagogisessa selvityksessä suositellaan erityisen tuen päätöstä, tulee vanhempien allekirjoittaa anomus.
Erityisen tuen päätös jaetaan kahteen osaan: a) Suora erityisen tuen päätös eli pidennetty oppivelvolli-suus ja/tai oppilaalla vamma/sairaus/toiminnanvajaus. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Vaaditaan asiantuntijalausunto, koska tarvitaan tieto, millä perusteella siirretään. b) yksilöllistäminen yhdessä tai useamassa aineessa. Päätöksen tekee rehtori 1-2 oppiaineessa, sivistystoimenjohtaja useammissa. Jos tuen tarve loppuu tai siihen tulee jokin muutos, tehdään uusi kirjallinen päätös, jossa oppilas siirretään tehostettuun tukee tai yleiseen tukeen. Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 7. siirtyessä tai kun tulee jokin muutos tilanteeseen. Erityisen tuen päätösten kiistatilanteissa lautakunta päättää.
Opetuksen järjestämispaikka erityisessä tuessa on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden (entinen EHA) osalta erityisluokalla, mutta tarvittaessa integrointia. Erityisen tuen oppilaiden (esim. kaikki lukuaineet yksilöllistetty) opetus järjestetään joko yleisopetuksessa tai pienluokalla ja tarvittaessa integrointia. Lähikoulussa (esim. omassa kyläkoulussaan) opiskelevan erityisen tuen oppilaan tarvitsema tuki muodostuu avustajasta, erityisopettajan tuesta, suunnatuista resursseista.
Työryhmä on tehnyt hyvät suunnitelmat siitä, miten edetään pidennetyn oppivelvollisuuden määrittelyprosessissa ja päätöksenteossa. Eri asiantuntijoiden käyttö monniammatillisen yhteistyön puitteissa on myös mietitty huolella. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (HOJKS) laadintaan on työryhmä tarkasti paneutunut. Kaikista materiaaleista on laadittu kouluille tarkat eriväriset oheistukset mappeja myöten. Työryhmä on toiminut todella esimerkillisesti ja tehokkaasti. Hienoa, että meillä on tällaista ammattitaitoista väkeä työskentelemässä teuvalaisten lasten parhaaksi. Työryhmän materiaali löytyy kunnan nettisivulta www.Teuva.fi/palvelut/koulutus/oppilashuoltokansio
Yleinen tuki, joka sisältää tukiopetuksen, kodin ja koulun yhteistyön ja poissaolojen seurannan. Työryhmän mukaan tukiopetuksen hyvä toteutus edellyttää mm. lukujärjestyksen antamaa mahdollisuutta jatkuvalle tukiopetukselle, oppilaiden vaihtumista tarpeen mukaan. Läksykerhot ym. uudetkin keinot otetaan käyttöön. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, ”vartit”, tapaamiset, puhelut, reissuvihot, sähköiset reissuvihot, joissa olisi hyvä päästä yhden ohjelman käyttöön esim. Wilma, joka olisi käytössä sivukouluillakin. Muita yhteistyömuotoja ovat retket, myyjäiset, kirppikset, VaSu – keskustelut, lauantaityöpäivänä vanhemmat koululla (avoimet ovet), juhlat. Vanhemmat toimivat huoltajina, toimitsijoina ja kuljettajina. Työryhmä ehdottaa vanhempainyhdistyksiä johtokuntien tilalle.
Poissaolojen seurannassa ehdotetaan palattavaksi askel taaksepäin. Luokanopettaja tai -valvoja kerää poissaolon esim. päiväkirjaansa ja siirtää tiedon lukukauden lopuksi oppilaskorttiin. Wilmaa tai Helmeä käyttävät koulut saavat raportin suoraan ohjelmasta. Kunnassa pitäisi olla yhteiset toimintaohjeet ongelmatilanteissa (esim. oppilaalla paljon luvattomia poissaoloja).
Tehostettu tuki on seuraava tuen muoto. Opettaja tekee pedagogisen arvion, kun yleinen tuki ei riitä eli kun oppilaalla on oppimisessaan tai koulunkäynnissään selviä ongelmia. Yhteistyö erityisopettajan kanssa on tärkeää. Oppimissuunnitelman tekevät opettaja ja vanhemmat yhdessä. Mukana voivat olla oppilas sekä erityisopettaja. Oppilashuollon palveluja varten kunnan on tehtävä oma oppilashuollonsuunnitelma, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tehostettuun tukeen kuuluu myös koulukuraattori ja hänen palveluidensa järjestely. Kuraattori kuuluu oppilashuoltotyöryhmään ja on mukana kokouksissa. Kuraattoritoiminnan johdosta työryhmä esittää pohdittavaksi: Miten jalkautetaan kuraattorin palveluja myös alakouluille, joustava käyttö tarpeen mukaan, esittelykierros tärkeä, akuuttitilanteisiin aika, joka varataan tarvittaessa.
Tehostettuun tukeen kuuluu myös osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit sekä avustajien sijoittuminen jaetaan toukokuussa rehtorien kokouksessa. Ennen kokousta kuullaan erityisopettajia. Resurssi jakaantuu niin oppilasmäärän kuin tarpeenkin mukaan (kuinka paljon on oppilaita esim. tehostetussa tuessa ja erityisessä tuessa)? Esikareista tiedon saa erityisopettajalta, joka on tehnyt testit ja koonnut tulokset. Avustajan saamiseen vaikuttaa keskeisesti esim. ryhmäkoko, lausunnot ja se onko ryhmässä mukana esikareita.
Laajin tuen muoto on ns. erityinen tuki. Ensin tehdään pedagoginen selvitys, jonka tekee oppilashuoltoryhmä. Selvityksen tekoa varten rehtori määrää henkilön, joka kerää tarvittavat tiedot luokan- tai aineenopettajalta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta sekä psykologilta ym. Asiantuntijalausunto suositellaan hankittavaksi, vanhempien luvalla. Vanhempia ja oppilasta kuullaan pedagogisessa selvityksessä. Jos on toisistaan poikkeavia näkemyksiä, voidaan pyytää toinen asiantuntijalausunto. Jos pedagogisessa selvityksessä suositellaan erityisen tuen päätöstä, tulee vanhempien allekirjoittaa anomus.
Erityisen tuen päätös jaetaan kahteen osaan: a) Suora erityisen tuen päätös eli pidennetty oppivelvolli-suus ja/tai oppilaalla vamma/sairaus/toiminnanvajaus. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Vaaditaan asiantuntijalausunto, koska tarvitaan tieto, millä perusteella siirretään. b) yksilöllistäminen yhdessä tai useamassa aineessa. Päätöksen tekee rehtori 1-2 oppiaineessa, sivistystoimenjohtaja useammissa. Jos tuen tarve loppuu tai siihen tulee jokin muutos, tehdään uusi kirjallinen päätös, jossa oppilas siirretään tehostettuun tukee tai yleiseen tukeen. Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 7. siirtyessä tai kun tulee jokin muutos tilanteeseen. Erityisen tuen päätösten kiistatilanteissa lautakunta päättää.
Opetuksen järjestämispaikka erityisessä tuessa on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden (entinen EHA) osalta erityisluokalla, mutta tarvittaessa integrointia. Erityisen tuen oppilaiden (esim. kaikki lukuaineet yksilöllistetty) opetus järjestetään joko yleisopetuksessa tai pienluokalla ja tarvittaessa integrointia. Lähikoulussa (esim. omassa kyläkoulussaan) opiskelevan erityisen tuen oppilaan tarvitsema tuki muodostuu avustajasta, erityisopettajan tuesta, suunnatuista resursseista.
Työryhmä on tehnyt hyvät suunnitelmat siitä, miten edetään pidennetyn oppivelvollisuuden määrittelyprosessissa ja päätöksenteossa. Eri asiantuntijoiden käyttö monniammatillisen yhteistyön puitteissa on myös mietitty huolella. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (HOJKS) laadintaan on työryhmä tarkasti paneutunut. Kaikista materiaaleista on laadittu kouluille tarkat eriväriset oheistukset mappeja myöten. Työryhmä on toiminut todella esimerkillisesti ja tehokkaasti. Hienoa, että meillä on tällaista ammattitaitoista väkeä työskentelemässä teuvalaisten lasten parhaaksi. Työryhmän materiaali löytyy kunnan nettisivulta www.Teuva.fi/palvelut/koulutus/oppilashuoltokansio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)