Koulukuraattoripalveluilla lisätarvetta Teuvalla ja lähialueella

Uusi lastensuojelulaki on tullut voimaan 1.1.2008. Kyseisen lain 9 § :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin. Palveluilla tulee myös edistää kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämistä. Koulukuraattorin työ on keskeisesti asiakastyötä, ja tehtäviin kuuluu oppilaiden psykososiaalinen tukeminen koostuen keskusteluista, ohjannasta, sosiaalisesta selvityksenteosta ja arvioinnista. Jatkotutkimuksiin ohjaaminen ja moniammatillinen yhteistyö koulun ja eri sidosryhmien kanssa kuuluvat keskeisesti myös kuraattorin toimenkuvaan.

Kristiinankaupungin sivistystoimenjohtaja oli koulukuraattoriasiassa yhteydessä minuun muistaakseni viime vuoden syksyllä kysyen mahdollisuudesta saada kuraattoripalveluja osa-aikaisesti Teuvalta. Sanoin hänelle, että Teuvalla ei ole kyseistä palvelua edes omiksi tarpeiksi saati sitten myytäväksi. Totesin myös, että koulukuraattoripalveluiden tarpeesta on toki keskusteltu sivistystoimen toimistopalavereissa ja rehtoreiden kokouksissa. Suupohjan LLKY:n sosiaalipalvelujen toimialajohtaja on ollut myös yhteydessä minuun asiassa.

Vuoden 2010 budjetin valmistelussa keväällä ja syksyllä 2009 oli vs. sivistystoimenjohtajalla yhtenä keskeisenä tavoitteena saada Teuvan koulutoimeen koulukuraattorin virka. Asian tärkeydestä keskusteltiin myös johtoryhmän kokouksessa. Yhteisesti todettiin, että viran palkkauskustannukset pitää saada budjettiin, vaikka karsintatarvetta oli edelleen sivistystoimen budjettiluonnoksessa.

Teuvan Kelpo-kehittämistiimi on kiinnittänyt asiaan myös huomiota ja lähettänyt sivistystoimenjohtajalle sekä varhais- ja koulutuslautakunnalle esityksen kuraattorin viran perustamiseksi. Kelpo-hake on valtakunnallinen Erityisen ja tehostetun tuen -hanke. Se on saanut merkittävää rahallista tukea opetusministeriöltä, ja hanketta vie Teuvalla eteenpäin kaksi kehittämiskoordinaattoria apunaan laaja ryhmä koostuen alkuopettajista, luokanopettajista ja rehtoreista. Hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian 2007 linjaukset. Tiimin mukaan Teuvalla annetaan kuraattoripalveluja neljä tuntia viikossa, kun opetushallituksen suositus Teuvan perusopetusta ja lukiota varten on yli 30 tuntia viikossa.

Koulukuraattorin lisätarve on ilmeinen sekä Teuvalla että lähialueella. Viran palkkauskustannukset on vuoden 2010 budjetissa, hallintosäännön mukaan viran perustamisesta päättää kunnanhallitus. Varhais- ja koulutuslautakunta käsittelee asian alkuvuodesta. Tiedustelen vielä alkuvuodesta Kristiinankaupungin sivistystoimenjohtajalta ovatko he vielä kiinnostuneista ostamaan esim. 30 % kuraattoripalveluista omaan tai Karijoen koulutoimen käyttöön. Tässä olisi jälleen hyvä yhteistyön paikka.

Sosiaalinen media – mahdollisuus opetuksessa

Opetushallituksen järjestämät valtakunnalliset virtuaalipäivät pidettiin Helsingissä tämän viikon alussa. Vuosittain järjestettävä koulutustapahtuma on hyvin mielenkiiltoinen, koska yleensä sinne on hankittu merkittäviä asiantuntijoita kertomaan viimeisimmistä saavutuksista verkko-opetuksen ja virtuaaliopetuksen kehittämisessä. Osallistuin päiville muutaman lähilukion rehtorin kanssa. Päiviä on pidetty useita vuosia, ja paikalla on yleensä opetuksen ja hallinnon edustajia satamäärin Suomesta. Käynnistimme oman EU:n ja Oph:n tukeman Etelä-Pohjanmaan virtuaalilukiohankkeen 2000-luvun alkupuolella, jolloin sain myös esitellä päivillä hankkeen kurssitarjontaa, teknistä toteutusta, opetuskäytänteitä ym. Mielenkiintoista oli nyt huomata, että paikalla olleista n. 400 osallistujasta puolet oli ensimmäistä kertaa paikalla eli voidaan sanoa, että olemme olleet täällä Etelä-Pohjanmaalla ja Suupohjassa todella pioneereja virtuaali- ja verkko-opetuksen kehittämisessä - opetus on ollut meillä arkipäivää jo vuosia.

Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli tällä kertaa Jari Multisillan esitys ”sosiaalinen media opetuksessa”. Jari Multisilta on Tampereen teknillisen yliopiston professori ja Visiting Fellow Nokia Research Centerissä. Hän kuvasi oppimisen ja koulutuksen keskiöön, johon liittyvät tiiviisti verkostoituen yhteiskunnan muutos, innovaatiot, tiedon tuottamisen muutos, kehittyvä teknologia, muutos työelämässä ja globalisaatio. Multisillan mukaan sosiaaliseen media on yhteisöllistä, siihen liittyvät laajat käyttäjämäärät, ja käyttäjät ovat siellä myös sisällön tuottajia. Vuorovaikutteisuus, mainejärjestelmät ja paikkatieto ovat myös keskeisiä elementtejä sosiaalisessa mediassa.

Multisilta viittasi luennossaan mm. Sarah Robbinsiin, joka mukaan ”monet koulumaailmassa opiskeltavat asiat voidaan tehdä sosiaalisen median keinoin”. Hänen mukaansa sosiaaliseen mediaan liittyy myös vaaroja. Vanhan Amerikan intiaanien sananlaskun mukaan, meidät ja maineemme tunnetaan ikuisesti jäljistä, jotka jätämme. Multisilta viittasi koululaisten You Tubessa ja "irkkailu"-palstoilla käymiin keskusteluihin, joissa saattaa tulla esiin todella intiimejä asioita. Rehtorien ja opettajien on syytä käydä silloin tällöin katselemassa palstoilla käytyjä keskusteluja. Nuoret eivät ymmärrä, että esim. vuosien päästä olevassa työhaastattelussa saattaa tulla esiin todella hankalia asioita itsestä.

Loppupäätelmänä voin todeta, että kannattaa mennä www.Oph.fi -sivustolle ja siellä olevaan virtuaalipäivien konferenssiaineistoon, jossa on Jari Multisillan kalvot ja monia muita hyviä esityksiä. Sosiaalinen media tulee mullistamaan opetuskäytänteet, ja sen käyttö on suuri mahdollisuus nimenomaan Teuvan kaltaisille maaseutukunnille, jossa oppilasmäärät ja sitä kautta resurssit pienenevät. Sosiaalinen media on Teuvalla muutenkin tällä hetkellä ajankohtainen, sen käyttöä pohditaan mm. Teuvan kuntamarkkinoinnissa ym. eli olemme Teuvalla ajan hermolla.

TEUVAN LUKIO LIITTYY VALTAKUNNALLISEEN YRITTÄJYYSLUKIOVERKOSTOON

Teuvan lukio on valittu valtakunnalliseen yrittäjyyslukioverkostoon. Opetushallituksen tukemaan kaksivuotiseen kehittämishankkeeseen kuuluu 20 muuta yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostunutta lukiota. Teuvan lukio on ainut hankkeessa oleva lukio eteläiseltä Etelä-Pohjanmaalta. Hankkeeseen valitut lukiot pyrkivät kehittämään verkostollista yhteistyötä ja jakamaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvää osaamistaan. Yrittäjyyslukioverkostoon valitut lukiot ovat sitoutuneet järjestämään vuosittain vähintään yhden kurssin laajuisen yrittäjyysopintojen kokonaisuuden sekä viemään yrittäjyyskasvatusta eteenpäin osana oppilaitoksen strategista kehittämistä.

Yrittäjyyteen liittyvät asiat on Teuvan lukion opetussuunnitelmassa sisällytetty oppiaineittain eri kurssien kokonaisuuksiin niin, että ne täydentävät opiskelijan saamaa maailmankuvaa kyseisestä kurssiaiheesta yrittäjyyden näkökulmasta katsoen.

Teuvan lukio on järjestänyt useana vuonna Teakin kanssa yhteistyössä yrittäjyyskurssin lukiolaisille. Teuvan Yrittäjät ry sekä monet Teuvan keskeiset yritykset ovat olleet myös mukana opetusjärjestelyissä. Vaihtoviikon aikana keväisin n. 15 lukio-opiskelijaa on viime vuosina tutustunut eri yrityksiin, ja osa lukion opettajista on myös työskennellyt yrityksissä vaihtoviikon aikana. Rehtori on useita kertoja esitellyt opetushallituksen ja eri yliopistojen järjestämissä yrittäjyyskasvatusseminaareissa teuvalaista yrittäjyyskasvatuksen mallia.

Teuvan lukion opiskelijoiden järjestämä kioskitoiminta toimii tällä hetkellä yrittäjämäisesti. Lukion oppilaskunnan ohjaava opettaja ja Teakin yrittäjyyskouluttaja ovat ohjanneet opiskelijoita toiminnan järjestelyissä. Tarkoituksena on jatkossa tehdä yrittäjyyslukiohankkeessa mukana olevien asiantuntijatahojen kanssa kioskitoiminnasta aito yritys, joka toimii noin vuoden – puolentoista vuoden ajan, jonka jälkeen seuraava opiskelijaryhmä käynnistää yritystoiminnan.

Teuvan lukion opiskelijat ovat myös kansainvälisyyskasvatukseen liittyen keränneet rahaa yrittäjämäisillä toiminnoilla mm. suunnittelemalla, tekemällä ja markkinoimalla joulukortteja ulkomaan matkojen omarahoituksen järjestämiseksi. Tästä toiminnasta on myös tarkoitus tehdä tulevaisuudessa entistä yrittäjämäisempää. Teakin ammattimaista yrittäjäosaamista tullaan entistä enemmän hyödyntämään yrittäjyyslukiohankkeessa.

Opettajakunta on yksimielisesti hyväksynyt hankkeeseen liittymisen ja alustavasti on keskusteltu, ketkä opettajista ovat hankkeessa mukana. Asia on informoitu myös varhais- ja koulutuslautakunnassa. Verkostoon liittyminen nostaa ilman muuta Teuvan lukion profiilia ja imagoa sekä antaa myös viestin eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämälle ja yrittäjille, että yrittäjyys on yksi keskeisistä yhteisistä tavoitteistamme pitäessämme kuntamme ja alueemme elinvoimaisena sekä kehityskykyisenä. Myös yliopistoon ja ammattikorkeakouluun lähteville ovat yrittäjyysopinnot tuki tarpeelliset. Valtakunnassa on tällä hetkellä tuhansia maistereita ja insinöörejä työttömänä, ja yrittäjyys on yksi tulevaisuuden vaihtoehto ja elämäntapa myös korkeasti koulutetuille.

Teuvalla tapahtuu jälleen viikonloppuna

Teuvan Aikuiskoulutuskeskuksessa (TEAK) pidetään lauantaina 24.10. klo 12-16 merkittävä teesi- ja keskustelutilaisuus. Järjestäjinä toimivat Teuvan kunta, Teuvan Sparraajien johtoryhmä ja Parra-Akatemia. Kari Paakkunainen Helsingin yliopistosta on koonnut merkittävän seminaarikokonaisuuden ja alustajat Teuvalle. Alustajat ovat kansallisesti ja kansainvälisesti laadukkaita ja asiansa tuntevia ammattilaisia. Paikallisia ja alueellisia vaikuttajia sekä asiantuntijoita ei ole toki unohdettu. Sparraajien johtoryhmä ja Parra-Akatemia ovat tehneet yhdessä teuvalaisten kanssa todella hyvää ja pyyteetöntä työtä Teuvan ja lähialueen kehittämiseksi, tämä tilaisuus on jälleen siitä oiva esimerkki. Teuvalaiset saavat olla todella tyytyväisiä, että tällaista ”talkoohenkeä” vielä löytyy entisistä ja nykyisistä teuvalaisista . Parra-Akatemian rehtori Jorma Mattinen ei ikävä kyllä pääse tilaisuuteen, koska hän on samaan aikaan pääministeri Vladimir Putinin isännöimässä tilaisuudessa Pietarissa.

Tilaisuus on kaikille avoin. Toivon, että alueen viranhaltijat, päättäjät sekä yritys- ja talouselämän edustajat tulevat runsaslukuisasti paikalle ideoimaan ja keskustelemaan Teuvaa ja koko Suupohjaa koskevista kehittämisasioista. Lisätietoa www.teuva.fi/ajankohtaista.

Tervetuloa TEAK:iin lauantaina.

Lehtiharjua ollaan ostamassa

Kunnanhallitus päätti maanantaina esittää kunnanvaltuustolle, että Teuvan kunta ostaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä Lehtiharjun sairaalan kiinteistön rakennuksineen 165 000 euron hinnalla. Kiinteistö tulisi kunnan haltuun ensi vuoden puolella. Kauppa on ollut vireillä useita vuosia.

Lehtiharjun sairaala on rakennettu 1956 ja laajennettu 1958. Sairaalan kauppaan sisältyvä asuinkerrostalo on rakennettu 1956. Varsinainen sairaalarakennus on peruskorjattu 1986. Rakennukset ovat kivirakenteisia. Sairaalan bruttoala on n. 3200 m2 ja asuntolan 1045 m2. Tontin koko on n 1,743 ha.

Rakennukset ovat vanhoja, mutta niihin on tehty merkittävät peruskorjaustyöt vuonna 2004 ja sen jälkeen yhteensä n. 220000 eurolla sisältäen mm. kiinteistön salaojituksen, pihojen päällystykset ja keittiötilojen remontin. Kaupan mukana tulee myös vuokralainen Mendis OY, joka on vuokrannut käyttöönsä rakennuksen asuntolasiiven (547 m2).

Kunnanhallitus oli päätöksessään yksimielinen ja katsoi, että nyt on oston aika. Hinta on todella edullinen. Mikäli Teuva ei ostaisi rakennusta, kelpaisi se ilman muuta yksityisille markkinoille. Lehtiharjun tarjoamia laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja tarvitaan myös tulevaisuudessa Suupohjassa ja sen lähialueilla. Teuva haluaa kehittää rakennuksessa olevia toimintoja yhteistyössä lähikuntien ja Suupohjan LLKY:n kanssa.

Kunnanjohtaja Veli Nummela palaa työpaikalleen huomenna 1.10.2009. Tervetuloa Veli jatkamaan tärkeätä työtäsi Teuvan kunnan johdossa. Blogikirjoitteluni taukoaa nyt ja jatkuu 1.5.2010 jälkeen näissä merkeissä. Veli jatkanee omaa kirjoitteluaan.

Kiitoksia lukijoille ja hyvää jatkoa Teille, toivottavasti olen ollut luottamuksenne arvoinen. Siteeraan lopuksi Lauri Tähkää: Teuva on paras paikka asua ja elää.

TEUVA TARTTUU VALTION ELVYTYSRAHAAN JA RAKENTAA UUDEN MODERNIN KOULUKESKUKSEN, TEHOREHTORIA HAETAAN

Lääninhallituksesta on tiedusteltu, olisiko Teuvan kunta valmis hakemaan valtionosuutta jo vuonna 2010 Yhteiskoulun ja lukion peruskorjaukseen, jos rahoitus olisi n. 75 % normaalista valtionosuudesta. Ykkösvaiheen kustannusarvio on n. 6,3 milj. ja valtionosuus siitä on n. 3,2 milj. Mikäli rakentaminen aloitetaan jo 2010 vuoden puolella, olisi valtionosuus vajaa 800 000 euroa pienempi eli n. 2,4 milj. Hankkeen nopeampaa aloitusta puoltaa se, että mikäli Teuvan kunta menee normaalilla aikataululla eli aloitus olisi vuonna 2013, meillä olisi mahdollisuus saada ykkösvaiheen rahoitussuunnitelmaan ainoastaan n. 3,3 milj., josta valtionosuus olisi 1,6 milj.euroa.

Kunnanhallitus kävi iltakoulussaan asiasta vilkkaan keskustelun. Johtopäätöksenä oli, että Teuvan kunnan maksuvalmius on hyvä, rakentamiskustannukset tulevat todennäköisesti muutaman vuoden sisällä nousemaan, lainakorot tulevat ehkä myös nousemaan ja työllisyys tulee edelleen heikkenemään. Mikäli rakentamiseen ryhdytään jo ensi vuoden syksyllä, peruskorjauksen ykkösvaiheen ja tulevan kakkosvaiheen valmistumisaikataulu aikaistuu n. 2 – 3 vuodella. Peruskorjaushankkeeseen liittyvän kouluverkkoratkaisun kustannussäästön on laskettu olevan n. 600 000 – 700 000 euroa vuodessa, jolloin hankkeen valtionosuuden väheneminen kuittautuu runsaassa vuodessa.

Keskeinen rooli tulevan, modernin, uuden koulukeskuksen saneerauksessa on tulevalla Yhteiskoulun rehtorilla, jota haetaan parhaillaan laajalla, avoimella haulla. Aloitteellisella, joustavalla ja yhteistyökykyisellä rehtorilla tulee olemaan merkittävä rooli uudistettaessa ja kehitettäessä yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti teuvalaista koulujärjestelmää. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa on alustavasti keskusteltu siitä, että tulevan rehtorin tehtäviin sisällytetään mahdollisesti myöskin lukion rehtorin tehtävät vuoden 2010 syksystä alkaen.

Yhteistä virkaa puoltavia seikkoja ovat seuraavat: Yhteiskoulun ja lukion oppilaat ja opettajat tulevat hankkeen kakkosvaiheen jälkeen työskentelemään yhdessä nykyisissä lukiotiloissa, opettajat ovat jo nyt lähes kaikki yhteisiä, Yhteiskoululla ja lukiolla ja koko kouluhallinnolla on yhteinen Starsoft –hallinto-ohjelmisto. Toimistosihteerit työskentelevät tiimimäisesti toistensa vahvuuksia hyödyntäen. Yhteiskoulu ja lukio ovat vireitä, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä sekä ilmaisutaitoa painottavia oppilaitoksia. Virtuaali- ja verkko-opetuksessa on Teuvan lukiolla merkittävä rooli eteläpohjalaisten lukioiden ja Opin Lakeuden ryhmässä.

Teuvalla on nyt avoimena opetuksen ja oppimisen kehittäjän ja visionäärin virka. Toivon, että tehtävä kiinnostaa useita. Lauri Tähkän synnyinpitäjä kutsuu kehittäjää, tervetuloa!

Teuvan valtuusto teki järkevän ja kauaskantoisen päätöksen

Valtuusto päätti eilen yksimielisesti jatkaa koulukeskuksen noin 10 milj. euron saneeraushankkeen suunnittelua laatimalla tarvittavat rahoitus- ym. suunnitelmat lääniin. Samalla valtuusto päätti myös kouluverkosta, joka on Teuvalla viimeistään 2015, kun remontti on päätöksessä. Keskustan alueen viiden kilometrin säteellä olevat koulut keskitetään uudistettuun koulukeskukseen. Norille ja Horolle annetaan mahdollisuus jatkaa 2-opettajaisina kouluina, kunnes oppilasmäärä alittaa ilman esioppilaita 16, jonka jälkeen ne lakkaavat. Perälä ja Äystö saavat jatkaa 3-opettajaisina, kunnes oppilasmäärä alittaa ilman esioppilaita 36, jonka jälkeen ne lakkaavat. Päätös on suhteellisen tiukka, mutta antaa mahdollisuuden muutaman kyläkoulun jatkolle. Erittäin tärkeätä päätöksessä on, että valtionosuus hankkeelle saadaan nyt mahdollisimman suurena. Tämän hetken arvio on, että valtionosuus hankkeelle on jopa 4,3 milj. euroa. Tänään läänistä saamani tiedon mukaan, mikäli valtio päättää ns. elvytysrahoista vuodelle 2010, Teuvalla voisi olla mahdollisuus aloittaa rakentaminen jo 2010, valtionosuus olisi kuitenkin todennäköisesti 75 % koko hankkeen valtionosuudesta eli menettäisimme silloin noin yhden miljoonan valtionosuuden, toisaalta käyttötaloudessa säästöt aikaistuisivat esim. kahdessa vuodessa saman miljoonan euron verran. Joka tapauksessa olemme läänin listalla vuonna 2013, ja jos elvytysrahat tulevat kunnille, kuten on ennakoitu, saattaa meidän hanke käynnistyä ns. normaalilla valtionosuudella jo 2012, koska kiireellisiä hankkeita poistuu edestä. Meillä on aikaa pohtia eri vaihtoehtoja, päättäjät ratkaisevat etenemmekö nopeutetulla aikataululla. Joka tapauksessa tulossa on 3,2-4,3 milj. euroa, joka on todella suuri rahamäärä Teuvan mittakaavassa. Kouluverkkoratkaisulla mahdollistettiin se, että suurelle lainan lisäykselle saadaan käyttötalouspuolelta liikkumavaraa noin 550000-600000 euroa/vuosi. Säästöjen avulla voimme saada lainat nopeahkolla aikataululla hoidetuksi. Talouden liikkumavara on myös tärkeätä siksi, että Teuvan vanhusten määrä kasvaa tulevaisuudessa, samalla tarvitaan todennäköisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin lisäeuroja. Yksimielisellä päätöksellä Teuva osoitti, että meillä kyetään tekemään suuria päätöksiä, kun on todellinen tarve. Kouluverkkoasiaa käsiteltiin nyt kolmatta kertaa eli asiassa ei ole hoppuiltu. Keskustan esittämä ponsi, jonka mukaan suunnittelussa pitää ottaa huomioon koko varhaiskasvatuksen tilatarpeet sekä yhteistyö 1-2 luokkien oppilaiden hoidon ja kuljetusten ym. järjestelyissä sai taakseen myös koko valtuuston tuen.

Nyt teemme yhdessä teuvalaisen koulumallin ottamalla kaikki asiantuntijatahot koulutilojen ym. suunnitteluun mukaan. Tietenkin otamme huomioon suunnittelussa myös muiden kuntien hyvät käytänteet ja tilaratkaisut. Valtuuston eilinen päätös takaa teuvalaisille ja muista kunnista Teuvalla koulua käyville lapsille ja nuorille hyvän opettamisen ja oppimisen edellytykset jäljelle jääviä kyläkouluja kuitenkaan unohtamatta. Kiitos kaikille valmistelussa mukana olleille hyvästä ja perusteellisesta työstä.

Koulukeskuksen saneeraushanke ja kouluverkon kehittäminen etenevät Teuvalla

Kunnanhallitus päätti eilen esittää valtuustolle, että Teuvan Koulukeskuksen perusparannus- ja saneeraushanketta viedään eteenpäin. Maksimaalisen valtionosuuden saamiseksi Teuvan on tehtävä päätös myös kouluverkosta ja siitä, miten paljon oppilaita sijoitetaan peruskorjattuun koulukeskukseen remontin jälkeen vuonna 2015.

Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Teuvan keskusta-alueen koulut (Kauppila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin Yhteiskoulun tiloihin. Horon ja Norin koulut jatkavat kunnes oppilasmäärä alittaa 16 oppilasta ja esioppilaat mukaan lukien 20 oppilasta. Vuodesta 2015 alkaen on voimassa, että Äystön ja Perälän koulut jatkavat kolmiopettajaisina kunnes oppilasmäärä alittaa 36 oppilasta ja esioppilaat mukaan lukien 43. Yhteiskoulun sekä lukion oppilaat siirtyvät saneerattuihin lukiorakennuksen tiloihin.

Ennen kunnanhallituksen kokousta pidettiin Kulttuuritalo Orrelassa kuntalain edellyttämä kuulemistilaisuus, jossa oppilaiden vanhemmilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Tilaisuus oli hyvin asiallinen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan johdolla käydyssä keskustelussa käytettiin runsaasti harkittuja puheenvuoroja. Olin hyvin ilahtunut teuvalaisten fiksusta käytöksestä, yhtäkään epäasiallista puheenvuoroa ei käytetty, kukaan ei keskeyttänyt tai puhunut toisen päälle. Lautakuntien, hallituksen ja valtuuston jäsenten sekä henkilöstön puheenvuorot olivat perusteltuja, mutta myös kriittisiä. Kunnan tulevasta talouden tilasta oltiin asiallisen huolestuneita ja tulevaisuuden näkymiin kiinnitettiin huomiota.

Itse korostin puheenvuoroissani sitä, että olemme tekemässä nyt teuvalaista koulumallia, jossa pyritään ottamaan kaikki pedagogiset ja taloudelliset seikat huomioon. Teuvalaisten ja Teuvalla käyvien naapurikuntien lasten ja nuorten kokonaisetu sekä opetuksen ja oppimisen korkea laatu asuinpaikasta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta ym. riippumatta ovat keskeisiä asioita suunnittelussa. Eri henkilöstöryhmät ja oppilaat tulevat olemaan keskeisesti suunnittelussa mukana.

Uskon, että Teuvan asiantunteva ja vastuullinen valtuusto tekee asiassa hyvän, kauaskantoisen ja kunnan kokonaisetua ajavan päätöksen.

Teuvan talouden tulevaisuuden haasteita

Teuvan taloudenhoito tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Vuoden 2009 verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisövero) perustuessaan pitkälti vuoden 2008 verotuloihin heikkenevät noin 3 - 5 prosenttia muun muassa sen johdosta, että maataloustulo on vähentynyt 15 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Yhteisövero vähenee noin kolmanneksen, valtionosuudet nousevat 5 - 7 prosenttia, mutta vastaavasti nettomenolisäykset lienevät noin 1,9 milj. euroa. Valtionosuus ja verotulot siis pysyvät ennallaan, mutta nettomenot kasvavat lähes 2 milj. euroa. Seurauksena on, että vuoden 2008 yhden miljoonan ylijäämä saattaa muuttua vuoden 2009 tilinpäätöksessä jopa 500 000 euron alijäämäksi. Mikäli aiomme säilyttää kulut ja verotulokertymätulot nykytasolla vuonna 2010, edellyttää se nyt tiedossa olevien ennusteiden pohjalta, että veroprosentin pitäisi olla nykyisen 19,25 prosentin sijaan 20. Vuoden 2010 osalta on lisäksi ennakoitu, että Teuvan työttömyysprosentti nousee tänä vuonna lähes 12 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli noin 5,7 prosenttia. Merkittävin syy on tietenkin Metsä-Botnian sulkeminen sekä Finnforestin sahan lopettaminen, joiden yhteinen työttömyysvaikutus arvioitiin Teuvalla yli 100 työntekijäksi. Tehtaiden lopettamisen vaikutus on arvioitu olevan rahassa noin -500 000 euroa vuonna 2010. Toisaalta on todettava ehkä yllätyksenäkin, että verrattaessa huhtikuun ja kesäkuun lopun työttömyystilastoja Teuvan työttömyysprosentti on kesäkuun lopussa 8,1 prosenttia, eli toiseksi alhaisin koko seutukunnassa. Työttömyys väheni vajaalla prosenttiyksiköllä kahdessa kuukaudessa. Näyttääkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä olisi todella hieno asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.

Kuntatalouden kannalta olisi myös hyvä, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB-hanke etenee tällä hetkellä ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä alueelle. Toivonkin hartaasti, että yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat nyt aktiivisia, nyt on aika toimia ja näyttää, mihin me eteläpohjalaiset yrittäjähenkiset kansalaiset pystymme.

Positiivisia odotuksia työllisyyden ja verotulojen kannalta näen myöskin olevan Suupohjan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutumisella Teuvalla ja yhteistyökunnissamme. Ohjelma käsittää logistiset järjestelmät/metallin, bio- ja elintarvikealan, living business - kalusteet ja asumisen, digitaalisen osaamisen soveltamisen (koulutus- ja liiketoiminta) sekä uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. On huomattava, että kyseiset alat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteistyöalueellamme yli 4500 henkeä.

Verotulojen kasvu tai nykytasollakin säilyminen on tärkeätä, koska Teuvan kunnan tulee varautua noin 15 - 20 milj. euron investointeihin tulevaisuudessa. Näitä ovat koulukeskuksen peruskorjaus, hammashuollon ja neuvolan tilojen sekä dementiakodin investointi sekä mahdollinen uimahallin saneeraus kuntosalitoimintoineen ym. Runsaan puoli vuotta toiminut valtuustomme saa nyt elokuun loppupuolella päätettäväkseen koulukeskuksen peruskorjaus- ja saneerausinvestointiin liittyvän kouluverkkouudistuksen. Viranhaltijoiden ja luottamusmiesten hyvän yhteistyön tuloksena olemme saaneet saneeraushankkeen ykkösvaiheen Länsi-Suomen lääninhallituksen listalle vuosille 2013 - 2014. Lähes kymmenen miljoonan hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ongelmallista hankkeessa on se, että nykyiset yhteiskoulun ja lukion tilat on aikoinaan suunniteltu noin 600 oppilaalle, ja arvioitu oppilasmäärä rakennuskompleksissa vuonna 2015 ilman rakenteellisia uudistuksia olisi vain runsas kolmasosa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja peruskorjaushankkeen valtionosuus saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan pois tai pienenee merkittävästi. On syytä muistaa, että Teuvan kunta on saanut taloutensa kuntoon osittain siten, että suuria julkisia investointeja ei ole viime vuosina tehty.

Yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti suunniteltuja ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: viiden kilometrin säteellä sijaitsevat koulut tai kaikki koulut koulukeskukseen. Esi-, erityis-, 1-6 luokkien opetus sekä yhteiskoulun ja lukion toiminnat olisivat kaikki samassa rakennuskompleksissa siten, että mm. opettajien yhteiskäyttö kaikilla asteilla olisi mahdollisimman saumatonta ja toimivaa. Luokat olisivat pääsääntöisesti 15-20 oppilaan ryhmiä, kaikilla kouluasteilla olisi omat piha-alueet ja opettajainhuone olisi yhteinen. Lukion ja yhteiskoulun oppilaat opiskelisivat remontin jälkeen nykyisessä lukiorakennuksessa. Oppilaat siirtyisivät uusiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2015 eli tänä vuonna aloittaneet ykköset siirtyisivät 2015 peruskorjattuun koulukeskukseen. Kyseisen investoinnin joudumme joka tapauksessa toteuttamaan, päättäjät ratkaisevat, maksammeko lainaa vielä vuonna 2030, vai voidaanko se toiminnallisilla ratkaisuilla ja säästöillä saada hyvinkin nopeasti kunnan kannalta tasapainoon. Päättäjiltä vaaditaan nyt todella ennakkoluulotonta ja tulevaisuuteen tähtäävää ratkaisukykyä, asian valmistelu on ollut erittäin perusteellista, ja kaikki pedagogiset ja taloudelliset näkökulmat on otettu huomioon.

Uudet kuntalaiset tutustuivat Teuvaan

Uusien kuntalaisten Teuva-ilta pidettiin 12.8.2009 Kulttuuritalo Orrelassa. Kaikille viimeisen vuoden sisällä Teuvalle muuttaneille ja edelleen Teuvalla asuville noin 140 henkilölle lähetettiin henkilökohtaiset kutsut. Lisäksi iltaan toivotettiin tervetulleiksi Tejukassa ja nettisivuilla julkaistulla ilmoituksella muutkin kuin uudet kuntalaiset.

Tutustumisiltaan osallistui noin kaksikymmentä henkilöä. Joukossa oli iäkkäämpää väkeä, mutta myös vauva-, esikoulu- ja kouluikäisiä. Ohjelman aluksi tehtiin pienbussilla kiertoajelu Teuvalla, ja paikallinen opas kertoi seikkaperäisesti ja hauskasti Teuvan historiasta, kulttuurista, elinkeinoelämästä ja nähtävyyskohteista. Kiertoajelun yksi kohokohdista oli pysähtyminen Teuvan Risteyksessä, jossa esiteltiin suurta taiteilija Panu Hemmingin maalaamaa kuvausta teuvalaisesta maisemasta ja yrityksistä. Matkan aikana minulla oli mahdollisuus keskustella usean henkilön kanssa. Eräässä Etelä-Suomesta Teuvalle muuttaneessa perheessä on kolmea eri sukupolvea, ja mamma kertoi käyneensä koulua Kulttuuritalo Orrelan silloisessa kansalaiskoulussa. Tyttökaverien kanssa oli käyty myös ”possuostoksilla” läheisyydessä olleessa leipomossa. Hauskasti hän kertoi, kuinka silloinen rehtori Pekka Mattila oli odottamassa pihamaalla kädet puuskassa toruen tyttöjen ostosmatkaa. Iäkkäämmillä teuvalaisilla kansalaiskoulun käyneillä on varmaan samoja muistoja kyseisistä ostosmatkoista tien toiselle puolelle.

Keskustelin myös saman perhekunnan esikaripojan sekä Riipin koulun ensimmäisellä luokalla olevan pojan kanssa. Poikien kokemukset Teuvasta olivat hyviä ja positiivisia. Kiertoajelun jälkeen palattiin Orrelaan, jossa kunta, seurakunta sekä yrittäjät käyttivät puheenvuoron. Kunta esitteli tiiviisti lapsiperheiden etuudet, yritystuet, opiskelijaetuudet, tonttitarjonnan ym. Tilaisuuden jälkeen kansalaisopiston rehtorin/museovastaavan johdolla uudet kuntalaiset saivat tietoa kansalaisopiston kursseista, Lauri Ingmanin, Simo Korpelan sekä koulu- ja pyörämuseosta.

Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja alustajat korostivat Teuvalla vallitsevaa hyvää ja tiivistä keskinäistä yhteistyötä seurakunnan, kunnan ja yrityselämän kesken.

Toivoisin jatkossa, että yhä useammat uudet kuntalaiset voisivat osallistua informaatioiltaan. Tilaisuudessa saa läpileikkauksen teuvalaisesta elämänmuodosta ja täältä saatavista hyvistä ja tasokkaista kunnan, seurakunnan ja yrityselämän palveluista. Kuten kaikki ovat viime viikon Tejukasta nähneet, Teuvan väkiluku on jälleen vähentynyt noin 40 henkilöllä eli meidän on syytä hyvin lämpimästi ottaa vastaan uudet teuvalaiset ja saada heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi ja viihtyisäksi. Toivotan kaikille uusille kuntalaisille korkeimman siunausta ja menestystä niin työ- kuin perhe-elämässäkin.

Teuvan ja Suupohjan työttömyysluvut rohkaisevat, mutta miten käy jatkossa

Työttömien työnhakijoiden määrät kohosivat Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan kesäkuun aikana kaikissa Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa. Kasvua oli yli 700 henkilöä. Myös vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyys on selvästi kasvanut.

Suupohjassa työttömiä oli kesäkuun lopussa 1084 eli hivenen vähemmän kuin huhtikuun lopussa. Teuvalla työttömiä oli kesäkuun lopussa 214, kun niitä oli huhtikuun lopussa 236. Viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna Teuvalla oli nyt 81 työtöntä enemmän. Toisaalta on todettava, että työttömyysaste oli kesäkuussa Teuvalla toiseksi alhaisin seutukunnassa eli 8,1 prosenttia, alhaisin se oli Isojoella 6,3 prosenttia ja korkein Kauhajoella 11,1 prosenttia. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että huhtikuun lopussa työttömyysaste oli Teuvalla 8,9 prosenttia eli työttömyys on Teuvalla vähentynyt 0,8 prosenttiyksiköllä parissa kuukaudessa. Vertailuna todettakoon, että esim. Kurikassa työttömien määrä kohosi 96,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teuvan luvuissa eivät vielä todennäköisesti näy kaikki Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset. Näyttää kuitenkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä on todella hienoa asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.

Avoimia työpaikkoja oli Teuvalla huhtikuun lopussa 9 ja kesäkuun lopussa 6. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on pysynyt vakiona ollen 10 henkilöä (4,7%). Naisten ja alle 25-vuotisten työnhakijoiden määrä on ollut kasvussa. Nuorten työttömyysluvun kasvu johtunee oppilaitoksista valmistuneiden tulosta työmarkkinoille.

Toivotaan, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB (Nova Business Botnica) -hanke etenee myös ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä Teuvalle. Yrittäjät ja yrittäjähenkiset olkaa nyt aktiivisia, nyt aika toimia.

Jälleen merkittävä kulttuuriteko Teuvalla

Teuvalainen opettaja, valokuvaaja Heikki Mahlamäki on tehnyt merkittävän kulttuuriteon. Teuva-kuvateos Kuvia luonnosta ja kylistä ilmestyi äskettäin. Kuvateos on omakustanteinen, ja se sisältää kaikkiaan lähes 200 kuvaa. Teos on luontopainotteinen sisältäen mm. luontokuvia eläimistä, linnuista ja kasveista. Lisäksi teoksessa on esitelty Teuvan kylät tyypillisine rakennuksineen ja maisemineen. Ilmeikkäitä tapahtumakuvia Teuvalta sisältyy myös teokseen. Kuvateos osoittaa, että Heikki on alueellisesti ja valtakunnallisesti eturivin valokuvaaja, joka hallitsee myös kirjan ulkoasun suunnittelun ja taiton. Teos tuo hienosti esille Teuvan luonnon ja kylät, tekstiä ei ole paljon, mutta kuvat puhuvat puolestaan.

Lämpimät onnittelut Heikille ja hänen avustajilleen teoksesta. Heikki on laittanut runsaasti omia varojaan kirjaan. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastokaan ei avannut ”rahasäkin nyörejään”, joten toivon, että teuvalaiset runsaslukuisasti ostavat kirjaa ja esittelevät sitä myös tuttavilleen ja sukulaisille, jotka asuvat kuntamme ulkopuolella ja ulkomailla. Näin toimien markkinoimme samalla Teuvaa kuntana, jossa on osaavia ja ahkeria kansalaisia sekä hieno asua ja yrittää.

Kiitokset vuosipäivääni muistaneille, Ingman- muistomerkki etenee

Haluan esittää lämpimät ja nöyrät kiitokset yhteisöille, yrityksille, yksityisille henkilöille ja sukulaisilleni siitä, että olette muistaneet minua 60-vuotispäiväni johdosta. Ingman- muistomerkkitilille on kertynyt jo n. 3500 euroa. Seurakunta on tehnyt päätöksen tukea hanketta kolmanneksella ja valtionneuvostolta tullee 3000 euroa. Teidän kaikkien yhteisellä tuella me voimme todennäköisesti suhteellisen nopealla aikataululla edetä asiassa. Kunnanhallitus käsittelee asiaa ensi viikolla, mikäli päätös on positiivinen, voimme ryhtyä työhön. Muistomerkkitiliä voi vielä kartuttaa. Varat käytetään lyhentämättöminä hankkeeseen.

Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista juhannusta, nautitaan kotimaan hienosta ja puhtaasta ympäristöstä ja vehreydestä.

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT HAASTEENA SUUPOHJASSA

Viemäriverkostojen ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee saattaa jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisiksi 1.1.2014 mennessä. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Uusien määräysten mukaan puutteellista jätevesien käsittelyä tulee tehostaa mm. vakituisesti asutuilla kiinteistöillä, loma-asunnoissa, joissa vettä käytetään runsaasti, ja karjatiloilla, joilla syntyy maitohuonevesiä sekä maaseutuelinkeinoyrityksissä.

Suupohjan kehittämisyhdistys, Kauhajoen, Karijoen ja Isojoen kuntien tekniset toimet sekä TE-keskuksen edustajat ovat kartoittaneet mahdollisuuksia järjestää Suupohjan alueella haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa hanketoiminnan avulla. Yhteisen selvitystyön ja rahoittajatahojen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta on valmisteltu Suupohjan alueen haja-asutusalueiden kiinteistön omistajille, yrityksille ja yhteisöille sekä muille yhteenliittymille suunnattu hanke, joka alustavan hankesuunnitelmaluonnoksen mukaan koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä hankkeesta: ”Haja-asutusjätevedet putkeen Suupohjassa” –kehittämishanke, ”Suupohjan jätevesi info”- tiedotushanke.

Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio koko hankeajalle 1.8.2009 – 31.7.2012 on yhteensä 380 000 euroa. Kuntarahaosuus koko hankeajalle on yhteensä 36 000 euroa (10 %), joka jakautuu Isojoen, Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan kesken asukaslukumäärien suhteessa. Teuvan osuus hankkeesta on koko hankeajalle yhteensä 8 900 euroa. Hankkeeseen haetaan julkista rahoitusta TE-keskukselta 90 %, lisäksi tarvitaan yksityistä rahoitusta 10 %. Kehittämishankkeelle palkataan päätoiminen jätevesineuvoja ja tiedotushankkeelle tiedottaja.

Teuvan kunnanhallitus päätti lähteä mukaan hankkeeseen. On hyvä asia, että Suupohjassa on lähdetty jälleen yhdessä ratkomaan lainsäätäjän meille päättämää asiaa. Uskon, että hankeen kautta saadaan kansalaisille arvokasta tietoa ja ohjeita, miten jätevesiasiat on syytä hoitaa jatkossa. On tärkeätä, että jätämme tuleville sukupolville puhtaat vedet ja alueet, kun meistä aika jättää. Puhdas ja saasteeton luonto sekä aktiivinen ympäristönhuolto olkoot meille teuvalaisille ja suupohjalaisille kunnia-asioita. Näin toimien voimme myös hyvällä omalla tunnolla houkutella uusia asukkaita tänne alueelle.

UIMAHALLIN ALUEEN ASEMAKAAVALUONNOS ASETETTIIN NÄHTÄVILLE

Kunnanhallitus päätti 11.5.2009 asettaa uimahallin alueen asemakaavan laadintaan liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen valmisteluaineistoineen julkisesti 16 päivän ajaksi 14.5. – 29.5.2009. Asiasta lähetetään kirjallinen ilmoitus arviointisuunnitelmassa mainituille viranomaistahoille sekä suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä oleville kiinteistönomistajille. Mahdolliset lausunnot tulee antaa nähtävillä oloajan kuluessa eli viimeistään 29.5.2009 mennessä.

Tekninen toimi on yhdessä Pöyry Oy:n kanssa laatinut uimahallin alueen asemakaavan laatimiseen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen. Alueelle on suunniteltu yhteensä 24 tonttia, joista pientalotontteja on 20 kpl ja rivitalotontteja 4 kpl. Pientalotonttien koko on noin 1500 - 2200 m2 ja rivitalotonttien noin 2500 – 3800 m2. Alue on jaettu kahteen eri talovyöhykkeeseen siten, että pientalotontit sijoittuvat alueen itäosalle ja rivitalotontit alueen länsiosalle.

Alue tulee olemaan hyvin tärkeä Teuvan kunnan kehittymisen kannalta, joten siitäkin syystä kunnanhallitus halusi kuulla asiassa useita asiantuntijoita kaavoittajan lisäksi. Valmistelu on edennyt hyvässä hengessä ja lainmukainen avoin valmistelu on ollut vallitsevana periaatteena. Omakotitalojen tonttien koot ovat osittain ”luksuskokokoisia” eli hieman alle ja yli 2000 m2, mikä on kaavoitusasiantuntijoiden mukaan todella suuri tonttikoko peltoalueelle ja kuntakeskuksen ytimeen sijoitettuna. Alueelle tulee kaukolämpö, mutta pakko ei ole siihen liittyä. Toki tärkeätä olisi liittyminen, että kunta saa lisää osakkaita verkostoonsa ja näin varmistettua, että kustannukset saadaan tulevaisuudessakin katettua ilman suuria taksakorotuksia. Omakotialueelle rakennettavat talot ovat joko yksi- tai puolitoista kerroksisia, joten siinäkin ollaan joustavia. Toivon, että asiassa päästään ripeästi etenemään niin, että asia saadaan valtuustoon viimeistään syys-lokakuussa. Seuratkaa kunnan ilmoittelua asian tiimoilta. Parhaat tontit varmaan menevät nopeasti kaupaksi, kaikki keskeiset palvelut ovat niin sopivalla etäisyydellä alueesta. Hintatasosta ei vielä ole päätöksiä, mutta on otettava huomioon, että alueesta maksettiin kohtalainen hinta neliömetriltä, ja ostetusta maasta menee teihin ja puistoalueisiin noin puolet.

VANHUKSILLE ASUNTOJA RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN AVUSTAMANA

Valtuusto teki 15.4.2009 yksimielisen päätöksen Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamien Hopearinteen vanhustentalojen peruskorjaushankkeesta. Hanke käynnistynee kesällä 2009. Vuokra-asuntoja on yhteensä 46 kpl sekä erillinen huoltorakennus. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1974-1976 eli peruskorjaustarve on ilmeinen. Asuntojen peruskorjaus toteutetaan teknisen toimen johdolla ns. peruskorjaustyön projektinjohtourakkana 2 281 000 euron tavoitehinnalla. Mittava hanke tehdään talo kerrallaan pääosin Teuvan kunnan rakennusmiesten toimesta vuosina 2009-2011. Pienempiä töitä, kuten maalaus- ja mattotyöt, vesikatot, toteutetaan osaurakoina yksityisillä palveluntarjoajilla. LVI- ja sähkötyöt toteutetaan saatujen urakkatarjousten perusteella. Teuvan tekninen toimi tekee hankkeesta projektinjohtourakkasopimuksen Teuvan vanhustenkotiyhdistyksen kanssa. Toteuttajana on Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ry.

Sopimuksen perusteella vastuujako eri osapuolien kesken jakautuu siten, että lopullisten kustannusten jäädessä alle tavoitehinnan kustannushyöty jää kokonaisuudessaan Teuvan Vanhustenkotiyhdistyksen hyödyksi. Kustannusten ylittyessä tavoitehinnan ja lopullisen kustannusten erotuksesta vastaa hankkeen toteuttaja eli Teuvan kunta

Hanketta on valmisteltu pitkään. Ensimmäinen avustushakemus RAY:lle on tehty jo vuonna 2006, ja jatkorahoitusanomus on tehty syyskuussa 2007. Raha-automaattiyhdistykseltä saadaan hankkeeseen avustusta noin 33 % ( 740000 euroa) eli kokonaiskustannus/asuinneliömetri on enimmäismäärä 1 500 euroa/m2. Kunnanhallitus ja valtuusto tulevat vielä ennen kesää päättämään hankkeeseen liittyvistä lainoitusasioista ennen kuin peruskorjaustoimet voivat alkaa.

Huoneistojen muutostöissä huomioidaan vanhusten ja liikuntarajoitteisten ja –vammaisten esteettömyysnäkökohdat, paloturvallisuus ja sosiaalitekniikka. Katoksin varustetuilla uudenlaisilla sisäänkäyntiratkaisuilla turvataan myös asukkaiden esteetön ja turvallinen liikkuminen sisään ja ulos asunnoista kaikkina eri vuodenaikoina.

Hankkeen toteuttaminen on erittäin tärkeätä Teuvan väestön porrastuksessa. Hanke tukee avohoitoperiaatetta laitoshoidon sijaan. Kyseiset huoneistot sijaitsevat aivan terveyskeskuksen ja Henriikkakodin läheisyydessä helpottaen näin myös Henriikkakodin ylipaikkatarvetta. Kotipalvelutiimi pitää ”tukikohtaansa” Hopearinteen tiloissa, joten hyvät palvelut ovat lähellä vanhuksia.

Vanhusten (yli 64-vuotiaat) määrä on kasvanut Teuvalla kahdeksan viime vuoden aikana lähes 5 %, ja samaan aikaan 0-14-vuotiaiden ja 15-64-vuotiaiden määrä on merkittävästi laskenut, ja suunta näyttää olevan edelleen sama. Asuntojen korjaus tulee todelliseen tarpeeseen.

TEUVALLA TAKANAAN JÄLLEEN HYVÄ VUOSI!

Vuoden 2008 tilinpäätös osoittaa noin 1 miljoonan euron ylijäämää. Se on yli miljoona euroa budjetoitua enemmän. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 8,4 %. Toisaalta myös toimintamenojen kasvu oli kohtalaisen suurta, muutosta oli 7,8 %. Kasvun selittää pääosin henkilöstömenojen kasvu, joka oli 8,2 %.

Hyvään tulokseen vaikutti verotulojen runsas kasvu (8,3 %). Kasvu johtui hyvästä taloudellisesta suhdannetilanteesta, mikä vallitsi pääosin toimintavuoden aikana. Myös teuvalaisilla yrityksellä meni loppuvuotta lukuun ottamatta kohtalaisen hyvin. Valtionosuudet kasvoivat verotuloja vieläkin enemmän eli 9,7 %. Erityisesti suureen kasvuun vaikuttivat sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet, jotka kasvoivat peräti 14,4 %. Sivistystoimen valtionosuudet sen sijaan vähenivät 5,8 % muiden muassa asukasluvun ja oppilaiden vähenemisestä johtuen.

Vuosikate oli peräti 2,6 milj. euroa, joka oli 426 euroa asukasta kohti laskettuna. Kassavarat olivat vuoden lopulla 4,6 milj. euroa (vuosi 2007 3,5 milj. euroa).Vuoden vaihteessa kunnan kassa riitti 47 päivän maksuihin eli 10 päivää edellisvuotta enemmän. Lainaa kunnalla oli vain 127 euroa/asukas (edellisvuosi 170 euroa/asukas). Kahden miljoonan investoinnit pystyttiin kattamaan vuosikatteella.

Konserniyhtiöilläkin myönteistä kehitystä

Teak Oy:n ja Teak Teknologiakeskus Oy:n yhdessä muodostaman TEAK-konsernin kehitys oli myönteistä. Teak Oy:n opiskelijamäärä kasvoi viime vuonna edelleen merkittävästi. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 15 000 opiskelijatyöpäivää eli noin 10 %. Teak-konsernin liikevaihdon kasvu on ollut kahden viimeisen vuoden aikana 3 milj. euroa / 64,7 %, vuonna 2008 kasvua oli noin 25 %.

TEAK Teknologiakeskushanke toteutettiin toimintavuonna ja uutta toimitilaa saatiin yhteensä n. 1500 m2. Rakentamisen yhteydessä vanhaan kiinteistöön tehtiin remontti. Rakennusinvestoinnin ja uusien laitteiden budjetti oli n. 5 milj. euroa. Uudistuksen jälkeen Teknologiakeskus TEAK on entistä merkittävämpi alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen koulutusorganisaatio. Erityisesti kansainvälisen huonekalualan kehittäminen ja teknologiaosaaminen ovat TEAK:n vahvuuksia.

Teuvan kuntakonsernilla on lainaa yhteensä 969 euroa/asukas (edellinen vuosi 1027 euroa/asukas).

TEUVAN TUULIPUISTON YVA-MENETTELY KÄYNNISTYI

Teuvalle suunnitteilla oleva tuulipuisto on osa laajaa kokonaisuutta Suomessa. Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden n. 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta.

Tuulipuistoa koskeva YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi) käynnistyi Teuvalla 25.3.2009. Tuulipuistoa suunnitellaan rakennettavaksi Teuvan Kinnasharjun - Paskoonharjun alueelle. Alueelle suunnitellaan n. 30 tuulimyllyn puistoaluetta. Kyseessä on n. 150 milj. euron hanke, joka on yksi suurimpia vuosikymmeniin Teuvalla. Hankkeen mahdollisesta toteutuksesta vastaa EPV Tuulivoima Oy, ja tarkoituksena on saada aikaan 90 – 150 MW:n tuulipuisto. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat kooltaan 3 – 5 MW:n voimaloita. Yhden tuulivoimalaitoksen korkeus on noin 100-120 metriä, ja korkeimmillaan roottorin lapa kohoaa yläasennossa noin 180 metriin eli kyseessä on myös merkittävä nähtävyyskohde. Mikäli rakentamiseen päästään, tulee hanke merkittävästi piristämään Teuvan ja lähialueen elinkeino- ja yritystoimintaa. Toteutuessaan tuulipuisto lisää useita satoja tuhansia euroja kiinteistöveroa Teuvan kunnan kassaan.

Kulttuuritalo Orrelassa keskiviikkona iltapäivällä pidetyssä yleisötilaisuudessa olivat EPV:n Tuulivoima Oy:n edustajien lisäksi paikalla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä YVA-menettelyä suorittavan Ramboll Finland Oy:n edustajat. Tilaisuudessa esiteltiin seikkaperäisesti, miten asia etenee ja korostettiin sitä, että tulevan tuulipuiston aiheuttamat mahdolliset haitat selvitetään mahdollisimman tarkasti. Kaikki asianosaiset pääsevät vaikuttamaan omalta osaltaan tuulipuiston suunnitteluun. Tilaisuudessa olikin runsaasti päättäjien lisäksi metsästysseurojen, Suupohjan Lintuyhdistyksen ja ampumaurheilua harrastavien ym. yhdistysten edustajia. Asiasta käytiin vilkas keskustelu hyvässä hengessä. Asiantuntijat olivat erittäin hyvin valmistautuneet asiaansa, ja keskinäinen kommunikointi oli asiallista.

Kyseessä on Teuvan, lähialueen ja koko Suomenkin energiapolitiikan kannalta merkittävä asia. Toivoisin, että teuvalaiset suhtautuisivat positiivisesti hankkeeseen. Teuvan kunnan johtavilta luottamusmiehiltä ja erityisesti teknisestä toimesta saa tietoja yhteyshenkilöistä, jotka ovat keskeisiä YVA-menettelyprosessissa. Mm. Teuvan kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat ovat hyvin tietoisia asian etenemisestä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä heihin. Myös minuun voitte olla suoraan yhteydessä.

Uusiutuvan energian lisääminen olkoon nyt meille kaikille teuvalaisille ja suupohjalaisille sydämen asia!

Kunta teki maakauppoja

Valtuusto teki 9.3. kaksi merkittävää, sanoisinko historiallista maakauppaa ostamalla aivan keskeisiltä paikoilta kirkon, kirjaston, urheilukentän ja toisaalta terveyskeskuksen läheisyydestä kunnan omistukseen yhteensä n. 14 hehtaaria tonttimaata. Tonteille on mahdollista saada 30 – 35 omakotitonttia. Pitkien neuvottelujen jälkeen kunta sai maat kohtuullisella hinnalla. Toisaalta on todettava, että myös myyjät saivat hyvän korvauksen maistaan. Päättäjille ja virkamiehille on kantautunut viestejä, että kauppojen teko vei liian paljon aikaa. On muistettava, että kunta ostaa maita veronmaksajilta kerätyillä rahoilla, joten keskeisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden on syytä käyttää harkintaa ja malttia neuvotteluissa. Kuntaa ja myyjiä koskevat maanvuokraus-, kaavoitus- ym. lait tuovat myös omat kiemuransa kaupanteolle. Lopputulos on molempien osapuolten ja kuntalaisten kannalta hyvä, ja se todettiin lähes yksimielisesti myös valtuustossa.

Säntin alueen osalta on todettava, että kaukolämpö kulkee aivan lähellä ja vieressä olevaa uimahallia suunnitellaan saneerattavaksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia kuntosaleineen ym. Tonttipolitiikka ja sitä kautta asuntojen tarjoaminen vanhoille ja uusille kuntalaisille on yksi Teuvan tulevaisuuden valteista. Varsinkin rivitaloasuntoja tullaan suuntaamaan jo vanhemmalle väestölle hyvän sijaintinsa ja palvelujen läheisyyden takia. Suksen alue on aivan radan varressa terveyskeskuksen ja vanhusten talon läheisyydessä.

Nämä maanostot mahdollisti osaltaan Teuvan kunnan kohtalaisen hyvä taloustilanne, mikä on saatu aikaan vuosien tarkalla taloudenpidolla ja seurannalla yhdessä kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Toivoisin, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät vievät sellaista positiivista viestiä eteenpäin, että Teuvan kunta panostaa tulevaisuuteen myös taloudellisen taantuman vaiheessa.

TEUVAN RIVAKKA OSAA KILPAILUJÄRJESTELYT

Järjestyksessään 38. Hopeasompa-kisa pidettiin viime viikonloppuna Teuvalla Parran maastossa. Teuvan Rivakan kokenut ja asiansa osaava organisaatio teki jälleen sen mitä siltä odotettiinkin. Tuhatkunta hiihtäjää n. 250 joukkueen voimin sivakoi viikonloppuna Vapaa-ajankeskus Parrassa. Tällä kertaa myöskin ilmojen haltija oli erinomaisena tukena kisajärjestelyissä. Hiihtojen järjestely on ollut pitkän ajan tulos, organisaatio kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa 2007 ja siitä asti on työskennelty ahkerasti. Jälleen kerran teuvalaisten tapahtumien järjestelyissä iso talkoojoukko, n. 200 henkilöä mahdollisti järjestelyt. Runsaslukuinen kisayleisö palkitsi osaltaan kisajärjestäjät tulemalla Parraan seuraamaan poikien ja tyttöjen kisailua.

Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat menestyivät myöskin hyvin kisoissa ja pitivät Teuvan Rivakan perinteitä yllä. Erityisen maininnan ansaitsevat tietenkin 15-vuotiaiden poikien Petteri Kauppila sekä 16-vuotiaiden sarjassa kisaillut Niklas Peltoniemi, joilla oli täydet mahdollisuudet päästä jopa mitalisijoille. Teuvalaiselle elinkeinoelämälle nämä kisat olivat myöskin tärkeä asia, erityisesti elintarvikkeita myyvät kaupat huomasivat asiakasmäärän selkeästi kasvaneen viikonlopun aikana. Teuvan kunta ja erityisesti meille tärkeä Vapaa-ajankeskus Parra sai mediassa merkittävän huomion, mikä ilman muuta tulee vaikuttamaan positiivisesti niihin perheisiin, jotka suunnittelevat muuttoa Teuvalle ja lähialueelle.

Lämpimät kiitokset kisajärjestäjille ja erityisesti satapäiselle talkoojoukolle Hopeasompa-kisojen onnistuneesta läpiviemisestä.

JÄLLEEN UUTTA SIMO KORPELA –AIHEESTA

Simo Korpelan tuotanto sai jälleen uutta ulottuvuutta Teuvalla. Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi Simo Korpelan nuorena opiskelijana 1880-luvulla keräämästä kansanperinneaineistosta tekemänsä kirjan. Aineisto sisältää laajan valikoiman kansanperinnettä: satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sananparsia ja lauluja. Teuvan Kalevalaiset ry sai aineistonsa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistosta. Kirjan otsikko ”Härkä on niin yrös itikka” jo sinällään kertoo kirjan mielenkiintoisesta sisällöstä. Kieliasu on säilytetty Korpelan käsin kirjoittamien alkuperäistekstien mukaisena. Myös kertojat ovat tavallisia kansanihmisiä, ja heidän sanastonsa on värikästä, rehevää ja esitystapa suorasukaista.

Teuvan Kalevalaiset ry on tehnyt merkittävän kulttuurityön Teuvan kunnalle sekä koko seutukunnalle. Simo Korpelahan tunnetaan aikansa merkittävimpänä hengellisenä runoilijana. Hänen tekstejään ovat käyttäneet kaikki merkittävimmät suomalaiset säveltäjät mukaan lukien Jean Sibelius ja Leevi Madetoja. Simo Korpela –aiheesta on ammennettu Teuvalla viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana runsaasti erilaisia aihekokonaisuuksia. Speleissä 1995 professori Jorma Panula sävelsi ja sovitti Korpela –kantaatin, jota esitti yli satapäinen teuvalainen kuoroväki koostuen kymmenestä teuvalaisesta kuorosta. Tohtori Ossi Haaramäki toimi kantaatissa asiantuntijana sekä juontajana. Kantaatti esitettiin useita kertoja Teuvan kirkossa sekä lisäksi mm. Kauhavalla ja Helsingissä. Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:n ja eri projektien toimesta on kehitelty Korpela-aiheinen sävellyskilpailu, kerätty merkittävä ja kallisarvoinen aineisto Korpela –museota varten, tehty Korpela –video. Martat entisöivät Korpela –ryijyn, joka on nähtävillä tänä päivänä Korpela –museossa. Korpela –työryhmä teki Korpelan musiikista koostuvan nuottikirjan jne.

Teuva voi olla jälleen kerran kiitollinen tästä uudesta Korpela-työstä. Lämpimät kiitokset koko työryhmälle. Nyt kun elämme virallisesti Suomessa taantuma-aikaa, on syytä muistaa, että rovasti Simo Korpela lähti koulutielle hyvin vaatimattomista olosuhteista ja silloinkin oli tietyllä tavalla vaikea aika. Turvaverkostot ovat kuitenkin täysin erilaiset nyt, kun elämme hyvinvointiyhteiskunnassa. Meidän on syytä silloin tällöin palata ns. juurillemme ja tehdä kunniaa niille, jotka ovat vaikeina aikoina jaksaneet uskoa tulevaisuuteen ja sittemmin ”miehuusiässä” tehneet merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten Simo Korpela aikoinaan teki työskennellessään hengellisenä johtajana eri paikkakunnilla.

KASKINEN PÄÄSI ERITYISALUEEKSI

Teuvan kunnan ja myös koko suomenkielisen Suupohjan kannalta oli merkittävää, että valtioneuvosto nimitti 12.2. 2009 Kaskisten kaupungin äkillisten rakennemuutosten alueeksi. Päätöstä edeltävänä päivänä oli vielä epävarmaa pääseekö Kaskinen, rannikko Suupohja tai suomenkielinen Suupohja ollenkaan erityisalueeksi. Asiaan vaikutti se, että rannikolla ja suomenkielisellä alueella joidenkin kuntien työttömyysprosentti on vielä lopettamispäätöstenkin jälkeen todella alhainen esim. Närpiö 3% ja Kristiinankaupunki 7%. Suomenkieliseltä alueelta ainoastaan Teuvan työttömyysprosentti kohosi merkittävästi eli 11%:iin. Kaskisten työttömyysprosentti nousi tietenkin korkeimmaksi eli 25%:iin, joten rakennemuutospäätös oli oikeutettu. Kaskinen sai yhteensä 2,7 milj. euroa, josta ESR -rahaa on 1,3 miljoonaa ja EAKR -rahaa 1,4 miljoonaa. EAKR on EU:n aluekehitysrahasto, ESR on Euroopan sosiaalirahasto.

Työ- ja elinkeinoministeriössä asiaa valmistelleen johtavan virkamiehen mukaan, vaikka päätös koski nyt pelkästään Kaskista, alueraja ei ole ehdoton. Näin ollen olisi tärkeää, että kehiteltäisiin muun muassa Teuvalla uusia innovoivia yrityshankkeita tai –laajennuksia. Hankkeille olisi nyt saatavissa merkittävää rahoitustukea. Alle 50 henkilön yritykset tulevat saamaan 20 % investointitukea ja yli 50 työntekijän yritykset 10 % kyseisen virkamiehen mukaan.

Lisäksi uusia yrityshankkeita voidaan tukea merkittävästi valtion omistaman Finnvera OYJ:n rahoituksella. On muistettava lisäksi, että meillä on käytettävissä Etelä-Pohjanmaan alueella normaalit aluekehitysrahat, nyt on vain löydettävä ja kehiteltävä uusia innovatiivisia kohteita. Toivon mukaan saamme niitä piakkoin aikaiseksi, koska Kaskisten rakennemuutosrahoitus on voimassa tämän ja ensi vuoden.

NOVA BUSINESS BOTNICA - hanke

Teuvan kunta päätti osallistua NOVA BUSINESS BOTNICA (NBB) - hankeeeseen. Hankkeen tarkoituksena on saada uusia yrityksiä ja uusia korvaavia työpaikkoja Suupohjan rannikkoseudulle ja Suupohjan seutukuntaan

Metsä-Botnia Ab ilmoitti 14.1.2009 päätöksestään lopettaa Kaskisissa sijaitsevan sellutehtaan. Tehtaan tuotanto lopetetaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Jos kaikki jäisivät työttömäksi nousisi Kaskisten työttömyysaste 27 %:iin (ennen lopettamista 5,6), Kristiinankaupungin noin 7 %:iin (ennen lopettamista 5,5), Närpiön noin 3 %:iin (ennen lopettamista 2,3) ja Teuvan noin 11 %:iin (ennen lopettamista 5,7).

Muita rakennemuutoksen työllisyysvaikutuksia on aiheuttanut se, että Metsäliitto-konserni ilmoitti lopettavansa Teuvan sahan toiminnan vuoden 2009 tammikuussa. Työpaikkoja vähenee 28, joista osa sijaitsee Kaskisissa, koska sahan tuotanto on jälkikäsitelty Kaskisissa.

Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisella on luonnollisesti suorat vaikutukset kuntien verotuloihin. On arvioitu, että taloudellisesti vaikeimmat vuodet tulevat olemaan vuodet 2010 ja 2011, jolloin mm. Teuvalla Metsä-Botnian tehtaan lopettaminen vähentää n. 500 000 eurolla verokertymää.

Nova Business Botnican (NBB) -hankkeen tarkoituksena on eri toimenpitein luoda perusta ja edellytykset korvaavalle yritystoiminnalle ja uusia korvaavia työpaikkoja kohdealueella (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Teuva ja Närpiö). Hankkeen tavoitteena on saada aikaan merkittävä määrä uusia työpaikkoja ja useita uusia yrityksiä. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö ajaksi 15.1.2009 - 30.6.2010. Hankkeen kustannusarvio on 150 000 euroa, josta maakunnan liitot rahoittavat 70 000 euroa, Metsä-Botnia Oy 70 000 euroa ja toteutusalueen kunnat 2 500 euroa kukin. Hankkeen tehtävänä on yhdessä Metsä-Botnian, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa laatia toimintamalli Metsä-Botnian teollisuuskiinteistöjen ja teollisuusalueen sekä Kaskisten infrastruktuurin hyödyntämiseksi, jotta aluetta voidaan markkinoida kiinnostuneille potentiaalisille toimijoille. Alueesta jalostetaan vetovoimainen yrityspuisto. Selvitetään kiinnostus saada alueelle mm. uusiutuvaan energiaan, konepajateollisuuteen ja elintarvikejalostukseen keskittyviä yrityksiä.

Hanketta valmistellut työryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä, lisäksi hanketta varten perustetaan pienempi projektiryhmä, johon tulee edustajat rannikon ja Teuvan yrityksistä, Metsäliitosta, rahoittajatahoilta, Metsä-Botniasta, AMO-ohjelmasta sekä muista mahdollisista sidosryhmistä.

Teuvan kunnan ja koko seutukunnan kannalta olisi todella tärkeätä, että hankkeen kautta saataisiin uusia yrityksiä tai yrityslaajennuksia käyntiin ja näin luotua uskoa tulevaisuuteen. Odotetaan mielenkiinnolla tuloksia.

VETOVASTUU VAIHTUI

Kuten moni on tiedotusvälineistä lukenut, on Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela siirtynyt vuorotteluvapaalle kahdeksan kuukauden ajaksi. Hän palaa työhönsä kunnan johtopaikalle lokakuun alussa 2009. Toimin tämän kahdeksan kuukauden ajan vs. kunnanjohtajana. Varsinainen tehtäväni lukion rehtorina ja sivistystoimenjohtajana hoituu siten, että vararehtori Veijo Kivislahti toimii lukion rehtorina ja sivistystoimenjohtajan tehtäviä hoitaa yhteiskoulun rehtori Sinikka Rahkonen. Sinikka delegoi osan tehtävistään vararehtori Maija-Liisa Saksalle. Kuntalaiset voivat olla luottavaisella mielellä, kyseisillä henkilöillä on pitkäaikainen kokemus sivistys- ja koulupuolen asioista ja apuna heillä on hyvä, ammattitaitoinen ja pitkäaikaisen kokemuksen omaava henkilökunta.

Samoin voin todeta myöskin kunnantalon ja eri palvelusektorien työntekijöistä. Johtoryhmässä on kokemusta sekä nuorta innokkuutta, laaja-alaista koulutusta ja kokemusta tehtävistä kunnista, yliopistoista aina ministeriötasolle saakka. Itse edustan kunnan virkamiesten vanhinta kaartia, olenhan tullut kuntaan jo 1988. Minulla on pitkäaikainen ja monipuolinen työ- ja hallintokokemus. Useimmat Teuvan kunnan valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat minulle tuttuja jo pitkältä ajalta, samoin tunnen Rannikko- ja suomenkielisen Suupohjan sekä Etelä-Pohjanmaan virkamieskunnan ja keskeiset luottamusmiehet. Opetushallituksen ja eri ministeriöiden useisiin viranhaltijoihin minulla on myös suorat kontaktit.

Otan työni vastaan nöyrällä mielellä ja haluan toimia kaikkien kuntalaisten ja alueen asukkaiden parhaaksi niin, että kaikilla olisi täällä eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla mahdollisimman hyvä elää ja asua. Todennäköisesti taloudelliset ajat tulevat nykyhetkestä vielä jonkin verran heikkenemään, mutta uskon, että yhdessä Teuvan kunnan viranhaltija- ja työntekijäorganisaation sekä luottamushenkilöstön kanssa voimme turvata kuntamme kansalaisille riittävän hyvän ja kustannuksiltaan tehokkaan palvelutason. Eteläpohjalaisella sisulla tulemme varmasti pärjäämään ja saavuttamaan hyviä tuloksia.

Pyrin kirjoittamaan Velin tapaan lyhyitä kommentteja ja kuulumisia kunnan ajankohtaisista asioista ja toivon avointa kontaktinottoa myös kansalaisilta sähköpostilla, puhelimella ja henkilökohtaisin keskusteluin täällä kunnantalolla tai kylällä.

Toivon omalta osaltani myöskin kaikille kuntalaisille ja Teuvan kunnan palveluorganisaatiolle jaksamista niin työssä kuin perhe-elämässäkin. Kansalaisten, ystävien ja perheittemme tuella jaksamme vaikeinakin aikoina viedä asioita eteenpäin, tarvitsemme siihen myöskin korkeimman siunausta ja varjelua.