Horon ja Norin lakkauttamisessa ei puhuta muutaman kymppitonnin säästöistä

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Horo lakkautettaisiin 1.8.2014 lukien. Päätös oli yksimielinen. Kahden äänestyksen jälkeen päätettiin, että Norin koulu lakkautettaisiin 1.8.2015 lukien. Tejuka informoi, että muutamat lautakunnan jäsenet saivat lakkautuksen siirtymään vuodella eteenpäin. Asia on kyllä näin, mutta jutussa ei mainittu, että esittelijä teki kyseisen ehdotuksen. Perustelin päätösehdotusta seuraavasti:

”Norin koulun 1-2 luokan yhteydessä olevien esioppilaiden määrä on lukuvuonna 2014–2015 yksi ja lukuvuonna 2015–2016 4, joten yhdysluokka 1-2 tai 1-3 sekä esioppilaat ei ole pedagogisesti järkevä. Kauhajoen Kokon koulun oppilaita ei ole enää Äystön koulussa lukuvuonna 2015–2016 ja yhteinen oppilasmäärä on 54 oppilasta. Norin oppilaiden kannalta Äystö on lähin koulu, koska oppilaiden koulumatka kestää noin 15 minuuttia suuntaansa. Luokkatilat ovat fyysisesti riittävät ja yhdysluokat pedagogisesti hyvin toimivia. Toissijaisen lähikoulun oppilaaksiottamisperusteena käytetään mm. sisarusten koulunkäyntiä yhtenäiskoulussa ja/tai Syreenin eskariryhmässä”

Kun on kyse koulun lakkauttamisesta, viranomaisen eli tässä tapauksessa lautakunnan on päätettävä peruskoululain 6 § 1 ja 2 momentin mukainen ensisijainen lähikoulu.

Koulujen lakkautuksesta tulee kunnalle yhteensä vajaan 200000 euron säästö vuodessa siinä tapauksessa, että Horon oppilaat menevät yhtenäiskouluun ja Norin oppilaat lähikouluunsa eli Äystölle.

- virkoja poistuu 4 kpl säästö: 160 000 euroa (sis.sos.menot)
- kaksi kiinteistöä poistuu: Horo/43 000 euroa ja Nori 51 000 euroa (laskelma saatu teknisestä toimistosta 26.3.2014) eli yht. 94 000 euroa
- kuljetuskustannukset kasvavat (Horo=18000 euroa ja Nori=40 000 euroa) olemassa olevat yhteydet huomioon ottamalla

Teuvan kunta tarvitsee säästöjä nyt kipeästi. Uusi YT-menettely käynnistyy piakkoin. Sivistystoimelle tulee vielä merkittävät lisäsäästövaateet, vaikka kyseiset koulut lakkautettaisiin em. päätöksen mukaisesti.
Ymmärrän toki Norin vanhempia. Ei ole mukavaa, kun koulu lakkaa. Toisaalta Äystö on todella hyvä ja toimelias kylä, siellä asuu yrittäviä ja ahkeria ihmisiä kuten Norissakin. Opinahjona Äystö on hyvä, siellä ei ole sisäilmaongelmia, pätevät ja toimeliaat opettajat, ryhmät sopivat, tilat tarkoituksenmukaiset, välineet hyvässä kunnossa, tuttu opettaja siirtyy oppilaiden mukana Äystölle jne.

Nyt ei saa muistella vanhoja, eletään 2010-lukua ja mobiilimedian ja -tekniikan aikaa.

Teuvan lukion ja Suupohjan koulutuskuntayhtymän (SAI) koulutusyhteistyö on lainmukaista

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Kauhajoen kaupungin valituksen. Hallinto-oikeus toteaa, että Teuvan lukion ja SAI:n yhteistoimintasopimus on lähtökohdiltaan ja sisällöltään oppilaitosten yhteistyötä raamittava sopimus. Sopimuksen keskeisen sisällön muodostaa hallinto-oikeuden mukaan SAI:n järjestämien ammatillisten opintojen tunnustaminen Teuvan lukiossa (lukiolaki 23§).

SAI:n järjestämistä opinnoista ja niiden sisällöstä, tunnustamisesta ja hyväksilukemisesta Teuvan lukiossa ovat osapuolet etukäteen sopineet. Menettelyä ei voida hallinto-oikeuden mukaan pitää lainvastaisena. Näin toimien on varmistettu, että SAI:n järjestämät ammatilliset opinnot vastaavat keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä. Näin Teuvan lukio voi lukea kyseiset opinnot opiskelijan hyväksi opiskelijan suorittaessa ylioppilastutkinnon lisäksi koko lukion oppimäärän tai suorittaessa yksittäisiä kursseja. Yhteistoimintasopimuksessa käytetty sana ”lukio-opinnot” on hallinto-oikeuden mukaan kuitenkin harhaanjohtava, kyse on ammatillisista opinnoista, jotka lukio hyväksi lukee opiskelijalle lukio-opintoihin.

Minun ja rehtori Matti Voutilaisen mukaan kyseessä on merkittävä ennakkopäätös Suomessa. Vastaavaa yhteistyötä on ammatillisen koulutuksen ja lukioiden välillä ollut jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Käytänteitä on todella monitahoisia ja monenmuotoisia. Oleellista on, että yhteistyö on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt toisen asteen sisällä ja koulujen kesken. Opiskelijoiden opintopolut pyritään järjestämään niin, että ne auttavat nuoria saamaan mahdollisimman monipuolisen ja jatko-opintoja silmällä pitäen hyvän ja kattavan tutkinnon.

Hallinto-oikeuden päätös osaltaan vahvistaa EP-liiton toimeksiannosta 2011-2012 tekemäni toisen asteen selvityksen johtopäätökset. Koko toisen asteen koulutusta sekä aikuiskoulutusta olisi katsottava kokonaisuutena, jossa koulutus toimisi alueellisesti saman hallinnon alla. Näin taattaisiin alueittain koko ikäluokalle samat tasavertaiset mahdollisuudet opinto-ohjaus-, tuki- ja terveydenhuoltopalveluihin sekä jatko-opintoihin ja työelämäyhteyksiin.

Mahdollisen tulevan lisäikäluokan koulutusmadollisuudet ongelmakohtineen voitaisiin myös alueellisesti toisen asteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyönä hyvin ja tuloksellisesti organisoida. Yhdistäminen toisi pitkällä aikavälillä myös merkittävät taloudelliset säästöt, joita peruskunnat nyt kipeästi tarvitsevat.

Teuvan koulutoimen oppilaskuljetukset 2011-2013 sekä arvio tulevasta

Tejuka-lehdessä oli n. kolme viikkoa sitten juttu, jossa mainittiin, että koulutoimen kustannukset maksavat 2013–2016 noin 550 000 euroa/vuosi. Toimittajan soittaessa minulle, olin juuri lähdössä kahden viikon pakkolomalle ja toimistosihteerini, joka vastaa kuljetuksien valmistelusta ja tarkistuksista oli hänkin pakkolomalla. Tarkennan vähän jutussa olleita tietoja, koska tilinpäätöksestä saatava kokonaisluku sisältää kaikki kuljetukset eli joukkoliikennekuljetukset, uimahallikuljetukset, retket, liikuntaan liittyvät matkat ym.

Ely-keskukselle ilmoitetaan kunnista vuosittain joulukuun alkupuolella kaikki kuljetuskustannukset. Teuvan koulutoimen vuoden 2012 kuljetuskustannukset olivat Ely-keskukselle lähetetyn raportin mukaan seuraavat:

Esikoulukuljetukset (vain opetustoimen) = 59 451 euroa; peruskoululaisten matkaliput vakiovuoroilla= 36 817 euroa; lukion kuljetukset nettona (lukiolle Kelalta saatu matkatuki vähentäen) = 13 145 euroa; säännöllinen tilausliikenne linja-autoilla (päivittäiset koulumatkat)= 296 081 euroa; taksikuljetukset = 167426 eli yhteensä: 572 920 euroa vuodessa.

Vastaavat kuljetukset olivat vuonna 2011 571 702 euroa eli kasvua on ollut n. 1200 euroa eli 0,2 %. Kasvu on pieni, kun ottaa huomioon, että kuljetuksiin tulee vuosittain n. 3-5 % taksakorotus.

Koulukuljetukset kilpailutetaan n. 3-4 vuoden välein, joten tarjouksia pyydettäessä ei ikävä kyllä ollut tiedossa vuoden 2012 kuljetuksien kokonaissummaa, joka nyt joulukuun alkupuolella on laskettu. Silloin arvioitiin kuljetuksien olevan n. 350–400 tuhatta euroa eli erittäin paljon alle todellisen määrän. Toki meidän olisi se pitänyt summa tarkemmin arvioida tai käyttää vuoden 2011 lukua, joka on lähes sama kuin vuonna 2012. Arvioitu summa laitettiin pyyntöön siksi, että nähdään tarjouksen ylittävän reilusti EU:n kynnysarvon 200 000 euroa. Näin ollen kilpailutus piti hoitaa Hilma- järjestelmän kautta EU-hankintana.

Vuoden 2013 kuljetuksien arvoa en tällä hetkellä tiedä, mutta oletan sen olevan n. 590000 euroa eli n. 18–20 tuhatta euroa korkeampi kuin vuoden 2012 summa. Nousu johtuu kuljetuksiin lisääntymisestä Komsin, Riipin ja Kauppilan koulujen lakkautuksien johdosta. Arvioin päätöstä tehtäessä, että kustannusnousu on noin 40000 vuodessa. Vuoden päästä eli joulukuussa 2014, kun kunnasta annetaan jälleen Ely-keskukselle kuljetuksien kokonaissumma, tiedämme asian tarkasti. Missään tapauksessa nousu ei tule olemaan 100–150 tuhatta euroa.

Oli hyvä asia, että Tejuka kirjoitti jutun, näin tuli kustannukset tarkistettua. Tarkistukset ja vertailut pitäisikin suorittaa vuosittain.

Toisen asteen koulutukseen ja erityisesti lukiokoulutukseen tulossa suuria muutoksia ja leikkauksia

Ministeriö esittää, että valtionosuusjärjestelmää uudistetaan sekä tehostetaan 2014–2017. Uudistuksella tavoitellaan 1 miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla.


OKM:n mukaan rakenteellisessa uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille.


Koulutuksen järjestäjäverkko tiivistyisi olennaisesti. Tavoitteena on vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko. Koulutuksen järjestäjiä olisi jatkossa vain sellainen määrä, joka mahdollistaa myös tulosneuvotteluihin perustuvan ohjauksen sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden. Lukioverkkoa tiivistetään huomioiden alueelliset tarpeet.


Toisen asteen rahoitus- ja sääntelyjärjestelmän kehittämistoimilla pyritään noin 250 miljoonan euron vähennykseen koulutuksen järjestäjien kokonaisrahoituksessa vuoteen 2017 mennessä. Kuntien tehtävät ja velvoitteet vähenevät kahdella tavalla: kuntien osuus yksikköhintarahoituksesta pienenee ja toisen asteen koulutusta järjestävien kuntien ja kuntayhtymien tehtävät vähenevät. Uudistusten on määrä tulla voimaan vaiheittain 2015–2017.


EP-liiton toimeksiannosta 2011–2012 tekemässäni selvitysraportissa esitin merkittäviä muutoksia kaikissa seutukunnissa ja maakuntakeskuksessa. Järviseudulla, Suupohjassa ja Seinäjoella ehdotin tehtäväksi toisen asteen kokonaisratkaisua siten, että lukiot siirtyvät koulutuskuntayhtymien hallinnon alle. Näin saataisiin merkittäviä säästöjä muiden muassa yhteisteisten virkojen ja toimien kautta. Opiskelijoiden opintopolut, tukipalvelut, kahden tutkinnon suorittaminen, yrittäjyysopinnot, kansainvälisyys ym. voitaisiin hoitaa yhteistyössä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Vieläkään muutos ei ole myöhäistä, kun kunnat vain ryhtyvät toimiin asian suhteen. Esimerkiksi Suupohjassa voidaan vielä saada aikaan tehokas toisen asteen koulutus saman yhteisen hallinnon alle. Näin turvattaisiin yritysten monipuolinen työvoiman saatavuus alueella sekä laadukas ja alueen kattava lukiokoulutus.


OKM:n säästöraportissa todetaan: Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille (toimenpide 3.2.). Nyt vain tekemään esityksiä OKM:lle alueellisista kokeilumalleista, joissa otetaan huomioon oppivelvollisuuden pidennys ym. asiat.

Teuvan lukio menestyi jälleen

Jälleen tuli todistettua, että pienehkö maaseudun lukiokin pärjää, kun on hyvät ja pätevät opettajat, pätevä avustava henkilökunta, hyvä pedagoginen johtajuus ja tietenkin ahkerat opiskelijat. Lähes 10 vuotta olin lukion rehtorina ja näin kuinka korkea työmoraali lukiossamme vallitsee. Koko perusopetuksen ketju aina esiopetuksesta alkaen toki ansaitsee ison siivun tästä Teuvan lukion menestyksestä. Toivotaan, että ministeriön virkamiehet ja –naiset noteeraavat pienten lukioiden menestyksen. Rakennepaketti 15.11.2013 ei lupaa hyvää meille ikävä kyllä. Kiitos kaikille hyvästä menestyksestä! Tulokset ovat hyvät, vaikka kunnan talous tilapäisesti yskii.

Teuvan lukio on todella tasokas peruslukio

Teuvan lukiolle 5. sija STT:n valtakunnallisessa lukiovertailussa, jossa otettiin huomioon oppilaiden lähtötaso. Olen jo vuosia puhunut asiasta. MTV3:n vertailu ei ole oikealta pohjalta lähtevä. Lähes 10 vuotta lukion rehtorina olleena voin todeta, että Teuvan lukion opettajilla on todella korkea ammatti-identiteetti, tunnit pidetään tarkasti alusta loppuun, oppimisvaikeuksiin puututaan heti alkuvaiheessa, henkilökohtaisissa ongelmissa autetaan heti jne.

 Tärkeätä on myös, että koko lukion avustava henkilökunta on tukemassa nuoria opinpolulla. Onnittelut ja kiitokset opiskelijoille, rehtorille, opettajille ja avustavalle henkilökunnalle. Teuva on ollut ja on edelleen koulutusmyönteinen kunta merkittävistä henkilökuntaankin kohdistuvista säästötoimenpiteistä huolimatta.

Teuvan kunnan taloudellinen tilanne, YT-menettely ja mahdolliset tulevat lomautukset

Mediassa on käsitelty Teuvan osalta ainoastaan opettajien lomautukseen liittyviä asioita. Siksi on syytä käsitellä asiaa laajemmin ja tuoda esiin seikkoja, jotka ovat tähän mahdolliseen lomautusuhkaan vaikuttaneet.

Teuvan kunnan taloudellinen tilanne on heikko ja tulevaisuudennäkymät synkät. Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset ovat n. 5 milj. euroa alijäämäiset.  Kuluvan vuoden 2013 budjetti on 1,7 milj. euroa alijäämäinen. Tämän vuoksi kunnassa käynnistettiin alkuvuodesta 2013 YT-menettely. Tavoitteena on 0,7 miljoonan euron suuruisen vuotuisen henkilöstömenosäästön aikaansaaminen. Päätöksen mukaan käytettäviä keinoja voivat olla sopimukset lomarahojen leikkaamisesta, määräaikaisten palvelussuhteiden päättäminen, lomautukset, osa-aikaistamiset ja irtisanomiset. Kunnassa on laadittu kaksi säästöpakettia, joista toinen on menossa kunnanhallituksen esityksestä valtuustoon kesäkuussa 2013. YT-menettely on käyty ja mahdollisia lomautuksia valmistellaan, koska vapaaehtoisin toimin ei saada tarvittavia säästöjä aikaan.  

Varsinaisia päätöksiä lomautuksista ei ole vielä tehty, kunnanhallitus käsittelee asiaa 20.5.  Mahdollinen lomautus koskee Teuvan kunnassa kaikkia henkilöstöryhmiä. Koko kunnan vakinaisen henkilöstön lomautus kahdeksi viikoksi tuottaisi säästöä sivukuluineen 300 tuhatta euroa. Vakinaisessa virkasuhteessa olevien opettajien kahden viikon lomautuksen osuus tästä on sivukuluineen 100 tuhatta euroa. Lisäksi kunnanhallitus on esittänyt, että kaikki liikelaitoskuntayhtymän osalliskunnat, kuntien yhtymät, elinkeinotoimi ym. ryhtyvät vastaaviin säästötoimiin pikaisesti.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on 30.9.2009 dnro 12/500/2009 tehnyt selvityksen opettajien lomautuksista valtakunnallisesti. Selvityksessä todetaan muiden muassa seuraavaa:

 

Perusopetuksessa oppilaiden oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun tai oikeutta saada ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti järjestettyä opetusta ei myöskään tule loukata. Vaikka opettajien lomauttamista ei sinänsä ole kielletty, asettaa esim. perusopetuslaki tiettyjä edellytyksiä esi- ja perusopetuksen opettajien lomautuksen toteuttamiselle. Edelleen selonteossa todetaan, että opetuksen järjestäjän velvollisuus muodostaa opetusryhmät siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, sitoo järjestäjää myös lomautusten aikana.

 

Hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden lomautusasioita koskevissa päätöksissä todetaan, että opetushenkilöstön lomauttaminen ei sinänsä ole perusopetuslain tai lukiolain tai yleensäkään kuntien opetustoimintaa koskevan lainsäädännön vastaista. Lomauttamisen mahdollisuus ei kuitenkaan saa vaikuttaa kunnan velvollisuuteen huolehtia lakisääteisen opetuksen järjestämisestä.

Opettajien lomauttamisessa on huomattava, että erityisopetusryhmien koosta määrätään perusopetusasetuksella. Asetusta tulee noudattaa myös lomautuksen aikana.  Perusopetusasetuksen 2 pykälän mukaan

- oppilaille, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla enintään 10 oppilasta

- pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevien oppilaiden pienryhmässä saa olla enintään 8 oppilaasta

- jos erityisen tuen oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, saa tässä ryhmässä olla enintään 20 oppilasta

 

Teuvalla on Syreenin koulussa ja Yhteiskoulussa ns. pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmiä sekä ryhmiä, joissa opiskelee erityisen tuen oppilaita.  Lisäksi on erityisen tuen pienryhmä.  Alustavan suunnitelman mukaan erityisen tuen pienryhmien erityisopettajat (neljä erityisluokanopettajaa) jätetään lomautuksen ulkopuolelle kokonaan niinä päivinä, kun lomautus kohdistuu tavallisille koulupäiville. Lisäksi kolme ns. laaja-alaista erityisopettajaa velvoitetaan lomautuspäivinä opettamaan niitä erityisen tuen oppilaita, jotka opiskelevat yleisopetuksen ryhmässä. Näin toimien ne erityisentuen oppilaat, jotka opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä kootaan lomautuspäivinä opiskelemaan erityisen tuen vaatimat oppiaineet pienryhmiin. Näitä oppilaita on kuitenkin sen verran vähän, että laaja-alaisia erityisopettajia pystytään lomauttamaan myös tavallisina koulupäivinä jonkin verran.

Mikäli kunnan koko henkilöstö lomautetaan 14 työpäiväksi, opetuspuolen osalta kootaan lomautuspäivät ns. Veso-päivistä (3) sekä koulun alkamis- ja päätöspäivistä (2). Loput 9 lomautuspäivää olisivat tavallisia koulupäiviä.

Lukion 6-jaksojärjestelmään sisältyy 6 koeviikkoa, joiden aikana on mahdollista suorittaa opettajien lomautus niin, että se mahdollisimman vähän rasittaa ja haittaa opiskelijoiden työskentelyä. Itsenäinen työskentely kuuluu lukioon oleellisena osana.

Yhteiskoulussa voidaan lomautusajankohdaksi ottaa esimerkiksi TET-ajanjaksoon liittyvät päivät, jolloin lomautuksen haittatekijät voidaan minimoida. Kyläkoulujen, yhteiskoulun ja lukion opettajien lomautus voidaan tehdä myös perjantaista maanantaihin, jolloin neljästä lomautuspäivästä varsinaisia työpäiviä menee kaksi.

YT-menettelyssä esitetyn alustavan suunnitelman mukaan lomautuspäivät toteutettaisiin eri opettajaryhmien osalta seuraavasti: pienryhmien erityisluokanopettajat 5 vuorokautta, laaja-alaiset erityisopettajat 10 vuorokautta ja lehtorit, luokan- ja aineenopettajat 14 vuorokautta.

Mikäli lomautukset toteutuvat, tullaan ne opetustoimen osalta järjestämään lakeja ja asetuksia noudattaen. Lomautukset toteutetaan lukuvuoden 2013-14 aikana, jolloin ne pystytään jaksottamaan siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa koulutyölle. Mikäli lomautuksiin päädytään, työnantaja ohjeistaa selkeästi koulujen rehtoreille, esimiehille ym., miten koulut tekevät koulukohtaisen suunnitelman lomautuspäätöstä noudattaen. Lisäksi päätöksentekijä ohjeistaa, ketkä henkilöstöryhmät jäävät lomautuksen ulkopuolelle (erityisopetus, varhaiskasvatus, päivähoito jne.) niin, että Teuvan kunnan järjestämä palvelutuotanto noudattaa lainsäädäntöä, eivätkä perheet joudu lomautuksien takia hankaluuksiin. Lukuvuoden 2013-2014 tuntikehyspäätöksessä varataan 20 tunnin lisäresurssi tukiopetukseen oppimistavoitteiden saavuttamista varten.

 

Erkki Nevanperä

Sivistystoimenjohtaja