Työttömyysprosentti näyttää olevan Teuvalla edelleen laskusuunnassa, mikä on todella hieno asia. Työttömiä oli elokuun 2010 lopussa lomautetut mukaan lukien 213 (vuodenvaihteessa 334). Työvoimatoimistossa saadun alustavan tiedon mukaan syyskuun puolessa välissä luku on jo alle 200. Ilman lomautettuja työttömiä oli 183 (vuodenvaihteessa 208). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun lopussa 8,0 % (joulukuussa 12,6 %). Yli vuoden on ollut työttömänä 28 henkilöä. Nuorten (alle 25-vuotiaiden) osuus työttömistä oli elokuussa 29 (vuodenvaihteessa 30) henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli elokuun lopussa 7 (vuodenvaihteessa 5).
Budjetin valmistelu vuodelle 2011 on käynnissä. Kunnanhallitus on iltakouluissaan antanut evästystä valmistelijoille. Myös valtuustolle on ennakkotietoa asiasta annettu. Budjetin laadinnassa on kunnanhallitus antanut valmistelijoille tavoitteeksi enintään 2 %:n kasvun, joka sisältää jo ennakoidut palkkausmenojen kasvut peruskunnassa sekä LLKY:ssä. Eilen kunnanhallitus sai viranhaltijoilta lisätietoa, jonka mukaan budjettin kasvuprosentti näyttää meistä riippumattomista syistä nousevan moninkertaisesti tavoitteeseen nähden. Lienee varmaan taantumavaiheen oiretta, että mm. sosiaalipalvelualueen menot ovat nousemassa Teuvalla ja naapurikunnissa kovasti tänä vuonna aiheuttaen paineita myös ensi vuodelle.
Teuvan osalta erityisen hälyttävää on, että toimeentuloa saavien talouksien määrä on rajussa kasvussa. Kasvu on Teuvalla aivan toista luokkaa kuin muissa LLKY:n kunnissa. Kuten aikaisemmissa blogeissani olen todennut, paineita maksujen ja veroprosentin nostoon näyttää meillä olevan. Toimeentulomenojen suuri kasvu taas osoittaa, että monilla talouksilla on jo nyt vaikeaa eli päättäjillä on pohdittavaa, mistä rahat kasvaviin menoihin.
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Teuvan koulukeskuksen saneerausta esitetään aloitettavaksi
Kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessa esittää valtuustolle, että se hyväksyy 1-vaiheen A-osan toimenpideohjelman ja siihen liittyvän kustannusarvion, jonka loppusumma on 4 062 000 euroa. Kunnanhallitus päätti myös esittää valtuustolle, että koulukeskuksen saneeraukseen vuodelle 2010 myönnetty Ely-keskuksen avustus 1,22 milj. euroa otetaan vastaan ja remontointi aloitetaan 31.12.2010 mennessä. Suunnitteluryhmän tarkennetun aikataulun mukaan urakkalaskelma-asiakirjat ovat valmiit koko 1-vaiheen osalta viimeistään 30.10.2010.
I-vaiheen kokonaiskustannukset ovat 8 043 000 euroa, ja I-vaiheen B-osan noin 4 milj. euron kustannuksiin anotaan valtionosuutta lähettämällä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle anomus vuoden 2010 loppuun mennessä. Ely-keskuksesta saadun alustavan tiedon mukaan B-osan rahoitukseen ollaan saamassa noin 1,6 milj. valtionosuutta vuonna 2013. Varsinaiset päätökset siitä tehdään tietenkin vasta viimeistään 2012, toki Teuva yrittää kaikin keinoin saada rahoitusta aikaistettua vuodelle 2012. Koko koulukeskuksen saneeraus on noin 10,5 milj. euroa, joten II-vaihe on noin 2,5 milj. euron suuruinen.
Kyseessä oleva investointi on erittäin merkittävä Teuvan kokoiselle kunnalle. Tästä ja mahdollisesta tulevasta terveystalohankkeesta johtuen kunta velkaantuu paljon lähivuosien aikana, siksi mm. veroprosentin korotus näyttää lähitulevaisuudessa välttämättömältä, vaikka päätös ei veronmaksajia varmaan miellytä. Tulevien vuosien talouslaskelmat kuitenkin osoittavat, että kunta selviää tarkalla taloudenpidolla ja tiukkojen vuosien 2011–2013 jälkeen tilanne helpottuu, jos vielä ennusmerkit talouden noususuhdanteesta toteutuvat kuten ennakoidaan. Taloustilannetta helpottaa tietenkin myös se, että yksimielisen kouluverkkopäätöksen myötä oppilaat siirtyvät kuntakeskuksen lähialueelta uuteen koulukeskukseen ajanmukaisiin tiloihin, ja kustannussäästöjä saadaan mm. mitoittamalla henkilöstö tehokkaalla tavalla. Kiinteistömenot laskevat myös merkittävästi koulukiinteistöjen vähenemisen ja koulukeskuksen saneerauksen myötä. Rakennuksen saamien kosteusvaurioiden takia oppilaiden ja henkilöstön terveydelliset näkökohdat vaikuttavat myös merkittävästi päätökseen. Rakennushan on jo rakenteeltaan ja varustukseltaan lähes 35 vuotta vanha. Valtuutetut päättävät Teuvan kunnan kannalta merkittävästä asiasta tulevana maanantaina.
I-vaiheen kokonaiskustannukset ovat 8 043 000 euroa, ja I-vaiheen B-osan noin 4 milj. euron kustannuksiin anotaan valtionosuutta lähettämällä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle anomus vuoden 2010 loppuun mennessä. Ely-keskuksesta saadun alustavan tiedon mukaan B-osan rahoitukseen ollaan saamassa noin 1,6 milj. valtionosuutta vuonna 2013. Varsinaiset päätökset siitä tehdään tietenkin vasta viimeistään 2012, toki Teuva yrittää kaikin keinoin saada rahoitusta aikaistettua vuodelle 2012. Koko koulukeskuksen saneeraus on noin 10,5 milj. euroa, joten II-vaihe on noin 2,5 milj. euron suuruinen.
Kyseessä oleva investointi on erittäin merkittävä Teuvan kokoiselle kunnalle. Tästä ja mahdollisesta tulevasta terveystalohankkeesta johtuen kunta velkaantuu paljon lähivuosien aikana, siksi mm. veroprosentin korotus näyttää lähitulevaisuudessa välttämättömältä, vaikka päätös ei veronmaksajia varmaan miellytä. Tulevien vuosien talouslaskelmat kuitenkin osoittavat, että kunta selviää tarkalla taloudenpidolla ja tiukkojen vuosien 2011–2013 jälkeen tilanne helpottuu, jos vielä ennusmerkit talouden noususuhdanteesta toteutuvat kuten ennakoidaan. Taloustilannetta helpottaa tietenkin myös se, että yksimielisen kouluverkkopäätöksen myötä oppilaat siirtyvät kuntakeskuksen lähialueelta uuteen koulukeskukseen ajanmukaisiin tiloihin, ja kustannussäästöjä saadaan mm. mitoittamalla henkilöstö tehokkaalla tavalla. Kiinteistömenot laskevat myös merkittävästi koulukiinteistöjen vähenemisen ja koulukeskuksen saneerauksen myötä. Rakennuksen saamien kosteusvaurioiden takia oppilaiden ja henkilöstön terveydelliset näkökohdat vaikuttavat myös merkittävästi päätökseen. Rakennushan on jo rakenteeltaan ja varustukseltaan lähes 35 vuotta vanha. Valtuutetut päättävät Teuvan kunnan kannalta merkittävästä asiasta tulevana maanantaina.
perjantai 3. syyskuuta 2010
Teuvan kuntastrategian 2015 valmistelu etenee
Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä.
Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää päävastuualueiden ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi.
Teuvan kuntastrategian päivitys käynnistyi alkuvuodesta 2009. Valmistelua on tehty johtoryhmätyöskentelynä sekä käsitelty yhteisesti kunnanhallituksen iltakouluissa. Strategian päivityksessä ovat olleet pohjana kunnan nykyiset sektorikohtaiset tuloskortit. Työskentely on pohjautunut vallitsevaan todelliseen tilanteeseen. Tältä pohjalta on mietitty myös tulevaa tilannetta 2015 eli millainen on kunnan positiivinen ja toisaalta negatiivinen kehityskuva. Johtoryhmä on kerännyt materiaalin väestökehityksestä, elinkeinorakenteesta, yrityksistä, työllisyydestä sekä yhteistyötahoista ja – kumppaneista. Taloudelliset resurssit on myös kartoitettu ja organisaatiota pohdittu. Johtajuutta on mietitty sekä virkamies-, että luottamusmiesnäkökulmasta.
Valtuustoryhmät ja johtoryhmä ovat laatineet vision siitä, millainen Teuva on vuonna 2015 uhkakuvineen ja mahdollisuuksineen. Valtuuston kokouksen jälkeen 23.8. pidettiin yhteinen seminaari, jonka aluksi esittelin päättäjille mm. kuntajohtajapäiviltä Jyväskylästä saamaani materiaalia kuntien uhkakuvista, väestö-, ja työntekijäkehityksestä ym. globaaliin tilanteeseen myös tulevaisuutta peilaten. Valtuustoryhmät esittelivät ansiokkaasti laaditut tulevaisuutuuden kuvat ja mahdollisuudet, johtoryhmä esitteli myös omansa. Esittelyn jälkeen käytiin vilkas keskustelu kuntastrategiasta ja Teuvan kunnan mahdollisuuksista ylipäätään tulevaisuuden uhkakuvista ja taloudellista raameista katsoen. Kokonaisuudessaan ryhmät näkivät Teuvan kunnan tulevaisuuden kohtalaisen valoisana ja uudistumishalu oli ilmeinen kaikilla ryhmillä.
Työskentely jatkuu nyt valtuustoseminaarin puitteissa syyskuun lopulla. Mukaan otetaan myös mahdollisimman paljon keskeisiä kumppaneita, yrittäjät, liikunta- ja kulttuuritahot, vanhat ja nuoret, kylien edustus, seurakunta jne. Toivon, että yhteistyötahot ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan strategiatyöskentelyyn. Yhteistyöllä me saamme aikaan paljon ja ennen kaikkea valamme positiivista mielikuvaa asukkaille kuntamme elinvoimamaisuudesta ja kehittymishalusta.
Kuntien yhdistämiskeskustelu saa liikaa tilaa ja aikaa tänä päivänä julkisissa keskusteluissa. Pienten kuntien yhdistämisellä ei mielestäni saada lisäarvoa. Suurten kaupunkiseutujen mm. Helsingin ja Vaasan alue ovat ne kohteet, joihin valtiovallan on syytä erityisesti panostaa. Pienille ja keskisuurille taloudellisesti vahvoille kunnille kuten Teuva pitää antaa mahdollisuus elää ja kukoistaa. Tulee vielä aika, jolloin tänne maaseudulle hyvien palveluiden lähteille tulee ”tunkua” mm. etätyöskentelyn vallatessa alaa Suupohjassa jo olevien kiinteiden nopeiden verkkoyhteyksien tultua arkipäiväksi koko Suomessa.
Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää päävastuualueiden ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi.
Teuvan kuntastrategian päivitys käynnistyi alkuvuodesta 2009. Valmistelua on tehty johtoryhmätyöskentelynä sekä käsitelty yhteisesti kunnanhallituksen iltakouluissa. Strategian päivityksessä ovat olleet pohjana kunnan nykyiset sektorikohtaiset tuloskortit. Työskentely on pohjautunut vallitsevaan todelliseen tilanteeseen. Tältä pohjalta on mietitty myös tulevaa tilannetta 2015 eli millainen on kunnan positiivinen ja toisaalta negatiivinen kehityskuva. Johtoryhmä on kerännyt materiaalin väestökehityksestä, elinkeinorakenteesta, yrityksistä, työllisyydestä sekä yhteistyötahoista ja – kumppaneista. Taloudelliset resurssit on myös kartoitettu ja organisaatiota pohdittu. Johtajuutta on mietitty sekä virkamies-, että luottamusmiesnäkökulmasta.
Valtuustoryhmät ja johtoryhmä ovat laatineet vision siitä, millainen Teuva on vuonna 2015 uhkakuvineen ja mahdollisuuksineen. Valtuuston kokouksen jälkeen 23.8. pidettiin yhteinen seminaari, jonka aluksi esittelin päättäjille mm. kuntajohtajapäiviltä Jyväskylästä saamaani materiaalia kuntien uhkakuvista, väestö-, ja työntekijäkehityksestä ym. globaaliin tilanteeseen myös tulevaisuutta peilaten. Valtuustoryhmät esittelivät ansiokkaasti laaditut tulevaisuutuuden kuvat ja mahdollisuudet, johtoryhmä esitteli myös omansa. Esittelyn jälkeen käytiin vilkas keskustelu kuntastrategiasta ja Teuvan kunnan mahdollisuuksista ylipäätään tulevaisuuden uhkakuvista ja taloudellista raameista katsoen. Kokonaisuudessaan ryhmät näkivät Teuvan kunnan tulevaisuuden kohtalaisen valoisana ja uudistumishalu oli ilmeinen kaikilla ryhmillä.
Työskentely jatkuu nyt valtuustoseminaarin puitteissa syyskuun lopulla. Mukaan otetaan myös mahdollisimman paljon keskeisiä kumppaneita, yrittäjät, liikunta- ja kulttuuritahot, vanhat ja nuoret, kylien edustus, seurakunta jne. Toivon, että yhteistyötahot ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan strategiatyöskentelyyn. Yhteistyöllä me saamme aikaan paljon ja ennen kaikkea valamme positiivista mielikuvaa asukkaille kuntamme elinvoimamaisuudesta ja kehittymishalusta.
Kuntien yhdistämiskeskustelu saa liikaa tilaa ja aikaa tänä päivänä julkisissa keskusteluissa. Pienten kuntien yhdistämisellä ei mielestäni saada lisäarvoa. Suurten kaupunkiseutujen mm. Helsingin ja Vaasan alue ovat ne kohteet, joihin valtiovallan on syytä erityisesti panostaa. Pienille ja keskisuurille taloudellisesti vahvoille kunnille kuten Teuva pitää antaa mahdollisuus elää ja kukoistaa. Tulee vielä aika, jolloin tänne maaseudulle hyvien palveluiden lähteille tulee ”tunkua” mm. etätyöskentelyn vallatessa alaa Suupohjassa jo olevien kiinteiden nopeiden verkkoyhteyksien tultua arkipäiväksi koko Suomessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)