Teuvalle suunnitteilla oleva tuulipuisto on osa laajaa kokonaisuutta Suomessa. Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden n. 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta.
Tuulipuistoa koskeva YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi) käynnistyi Teuvalla 25.3.2009. Tuulipuistoa suunnitellaan rakennettavaksi Teuvan Kinnasharjun - Paskoonharjun alueelle. Alueelle suunnitellaan n. 30 tuulimyllyn puistoaluetta. Kyseessä on n. 150 milj. euron hanke, joka on yksi suurimpia vuosikymmeniin Teuvalla. Hankkeen mahdollisesta toteutuksesta vastaa EPV Tuulivoima Oy, ja tarkoituksena on saada aikaan 90 – 150 MW:n tuulipuisto. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat kooltaan 3 – 5 MW:n voimaloita. Yhden tuulivoimalaitoksen korkeus on noin 100-120 metriä, ja korkeimmillaan roottorin lapa kohoaa yläasennossa noin 180 metriin eli kyseessä on myös merkittävä nähtävyyskohde. Mikäli rakentamiseen päästään, tulee hanke merkittävästi piristämään Teuvan ja lähialueen elinkeino- ja yritystoimintaa. Toteutuessaan tuulipuisto lisää useita satoja tuhansia euroja kiinteistöveroa Teuvan kunnan kassaan.
Kulttuuritalo Orrelassa keskiviikkona iltapäivällä pidetyssä yleisötilaisuudessa olivat EPV:n Tuulivoima Oy:n edustajien lisäksi paikalla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä YVA-menettelyä suorittavan Ramboll Finland Oy:n edustajat. Tilaisuudessa esiteltiin seikkaperäisesti, miten asia etenee ja korostettiin sitä, että tulevan tuulipuiston aiheuttamat mahdolliset haitat selvitetään mahdollisimman tarkasti. Kaikki asianosaiset pääsevät vaikuttamaan omalta osaltaan tuulipuiston suunnitteluun. Tilaisuudessa olikin runsaasti päättäjien lisäksi metsästysseurojen, Suupohjan Lintuyhdistyksen ja ampumaurheilua harrastavien ym. yhdistysten edustajia. Asiasta käytiin vilkas keskustelu hyvässä hengessä. Asiantuntijat olivat erittäin hyvin valmistautuneet asiaansa, ja keskinäinen kommunikointi oli asiallista.
Kyseessä on Teuvan, lähialueen ja koko Suomenkin energiapolitiikan kannalta merkittävä asia. Toivoisin, että teuvalaiset suhtautuisivat positiivisesti hankkeeseen. Teuvan kunnan johtavilta luottamusmiehiltä ja erityisesti teknisestä toimesta saa tietoja yhteyshenkilöistä, jotka ovat keskeisiä YVA-menettelyprosessissa. Mm. Teuvan kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat ovat hyvin tietoisia asian etenemisestä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä heihin. Myös minuun voitte olla suoraan yhteydessä.
Uusiutuvan energian lisääminen olkoon nyt meille kaikille teuvalaisille ja suupohjalaisille sydämen asia!
lauantai 28. maaliskuuta 2009
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Kunta teki maakauppoja
Valtuusto teki 9.3. kaksi merkittävää, sanoisinko historiallista maakauppaa ostamalla aivan keskeisiltä paikoilta kirkon, kirjaston, urheilukentän ja toisaalta terveyskeskuksen läheisyydestä kunnan omistukseen yhteensä n. 14 hehtaaria tonttimaata. Tonteille on mahdollista saada 30 – 35 omakotitonttia. Pitkien neuvottelujen jälkeen kunta sai maat kohtuullisella hinnalla. Toisaalta on todettava, että myös myyjät saivat hyvän korvauksen maistaan. Päättäjille ja virkamiehille on kantautunut viestejä, että kauppojen teko vei liian paljon aikaa. On muistettava, että kunta ostaa maita veronmaksajilta kerätyillä rahoilla, joten keskeisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden on syytä käyttää harkintaa ja malttia neuvotteluissa. Kuntaa ja myyjiä koskevat maanvuokraus-, kaavoitus- ym. lait tuovat myös omat kiemuransa kaupanteolle. Lopputulos on molempien osapuolten ja kuntalaisten kannalta hyvä, ja se todettiin lähes yksimielisesti myös valtuustossa.
Säntin alueen osalta on todettava, että kaukolämpö kulkee aivan lähellä ja vieressä olevaa uimahallia suunnitellaan saneerattavaksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia kuntosaleineen ym. Tonttipolitiikka ja sitä kautta asuntojen tarjoaminen vanhoille ja uusille kuntalaisille on yksi Teuvan tulevaisuuden valteista. Varsinkin rivitaloasuntoja tullaan suuntaamaan jo vanhemmalle väestölle hyvän sijaintinsa ja palvelujen läheisyyden takia. Suksen alue on aivan radan varressa terveyskeskuksen ja vanhusten talon läheisyydessä.
Nämä maanostot mahdollisti osaltaan Teuvan kunnan kohtalaisen hyvä taloustilanne, mikä on saatu aikaan vuosien tarkalla taloudenpidolla ja seurannalla yhdessä kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Toivoisin, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät vievät sellaista positiivista viestiä eteenpäin, että Teuvan kunta panostaa tulevaisuuteen myös taloudellisen taantuman vaiheessa.
Säntin alueen osalta on todettava, että kaukolämpö kulkee aivan lähellä ja vieressä olevaa uimahallia suunnitellaan saneerattavaksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia kuntosaleineen ym. Tonttipolitiikka ja sitä kautta asuntojen tarjoaminen vanhoille ja uusille kuntalaisille on yksi Teuvan tulevaisuuden valteista. Varsinkin rivitaloasuntoja tullaan suuntaamaan jo vanhemmalle väestölle hyvän sijaintinsa ja palvelujen läheisyyden takia. Suksen alue on aivan radan varressa terveyskeskuksen ja vanhusten talon läheisyydessä.
Nämä maanostot mahdollisti osaltaan Teuvan kunnan kohtalaisen hyvä taloustilanne, mikä on saatu aikaan vuosien tarkalla taloudenpidolla ja seurannalla yhdessä kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Toivoisin, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät vievät sellaista positiivista viestiä eteenpäin, että Teuvan kunta panostaa tulevaisuuteen myös taloudellisen taantuman vaiheessa.
maanantai 9. maaliskuuta 2009
TEUVAN RIVAKKA OSAA KILPAILUJÄRJESTELYT
Järjestyksessään 38. Hopeasompa-kisa pidettiin viime viikonloppuna Teuvalla Parran maastossa. Teuvan Rivakan kokenut ja asiansa osaava organisaatio teki jälleen sen mitä siltä odotettiinkin. Tuhatkunta hiihtäjää n. 250 joukkueen voimin sivakoi viikonloppuna Vapaa-ajankeskus Parrassa. Tällä kertaa myöskin ilmojen haltija oli erinomaisena tukena kisajärjestelyissä. Hiihtojen järjestely on ollut pitkän ajan tulos, organisaatio kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa 2007 ja siitä asti on työskennelty ahkerasti. Jälleen kerran teuvalaisten tapahtumien järjestelyissä iso talkoojoukko, n. 200 henkilöä mahdollisti järjestelyt. Runsaslukuinen kisayleisö palkitsi osaltaan kisajärjestäjät tulemalla Parraan seuraamaan poikien ja tyttöjen kisailua.
Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat menestyivät myöskin hyvin kisoissa ja pitivät Teuvan Rivakan perinteitä yllä. Erityisen maininnan ansaitsevat tietenkin 15-vuotiaiden poikien Petteri Kauppila sekä 16-vuotiaiden sarjassa kisaillut Niklas Peltoniemi, joilla oli täydet mahdollisuudet päästä jopa mitalisijoille. Teuvalaiselle elinkeinoelämälle nämä kisat olivat myöskin tärkeä asia, erityisesti elintarvikkeita myyvät kaupat huomasivat asiakasmäärän selkeästi kasvaneen viikonlopun aikana. Teuvan kunta ja erityisesti meille tärkeä Vapaa-ajankeskus Parra sai mediassa merkittävän huomion, mikä ilman muuta tulee vaikuttamaan positiivisesti niihin perheisiin, jotka suunnittelevat muuttoa Teuvalle ja lähialueelle.
Lämpimät kiitokset kisajärjestäjille ja erityisesti satapäiselle talkoojoukolle Hopeasompa-kisojen onnistuneesta läpiviemisestä.
Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat menestyivät myöskin hyvin kisoissa ja pitivät Teuvan Rivakan perinteitä yllä. Erityisen maininnan ansaitsevat tietenkin 15-vuotiaiden poikien Petteri Kauppila sekä 16-vuotiaiden sarjassa kisaillut Niklas Peltoniemi, joilla oli täydet mahdollisuudet päästä jopa mitalisijoille. Teuvalaiselle elinkeinoelämälle nämä kisat olivat myöskin tärkeä asia, erityisesti elintarvikkeita myyvät kaupat huomasivat asiakasmäärän selkeästi kasvaneen viikonlopun aikana. Teuvan kunta ja erityisesti meille tärkeä Vapaa-ajankeskus Parra sai mediassa merkittävän huomion, mikä ilman muuta tulee vaikuttamaan positiivisesti niihin perheisiin, jotka suunnittelevat muuttoa Teuvalle ja lähialueelle.
Lämpimät kiitokset kisajärjestäjille ja erityisesti satapäiselle talkoojoukolle Hopeasompa-kisojen onnistuneesta läpiviemisestä.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
JÄLLEEN UUTTA SIMO KORPELA –AIHEESTA
Simo Korpelan tuotanto sai jälleen uutta ulottuvuutta Teuvalla. Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi Simo Korpelan nuorena opiskelijana 1880-luvulla keräämästä kansanperinneaineistosta tekemänsä kirjan. Aineisto sisältää laajan valikoiman kansanperinnettä: satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sananparsia ja lauluja. Teuvan Kalevalaiset ry sai aineistonsa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistosta. Kirjan otsikko ”Härkä on niin yrös itikka” jo sinällään kertoo kirjan mielenkiintoisesta sisällöstä. Kieliasu on säilytetty Korpelan käsin kirjoittamien alkuperäistekstien mukaisena. Myös kertojat ovat tavallisia kansanihmisiä, ja heidän sanastonsa on värikästä, rehevää ja esitystapa suorasukaista.
Teuvan Kalevalaiset ry on tehnyt merkittävän kulttuurityön Teuvan kunnalle sekä koko seutukunnalle. Simo Korpelahan tunnetaan aikansa merkittävimpänä hengellisenä runoilijana. Hänen tekstejään ovat käyttäneet kaikki merkittävimmät suomalaiset säveltäjät mukaan lukien Jean Sibelius ja Leevi Madetoja. Simo Korpela –aiheesta on ammennettu Teuvalla viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana runsaasti erilaisia aihekokonaisuuksia. Speleissä 1995 professori Jorma Panula sävelsi ja sovitti Korpela –kantaatin, jota esitti yli satapäinen teuvalainen kuoroväki koostuen kymmenestä teuvalaisesta kuorosta. Tohtori Ossi Haaramäki toimi kantaatissa asiantuntijana sekä juontajana. Kantaatti esitettiin useita kertoja Teuvan kirkossa sekä lisäksi mm. Kauhavalla ja Helsingissä. Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:n ja eri projektien toimesta on kehitelty Korpela-aiheinen sävellyskilpailu, kerätty merkittävä ja kallisarvoinen aineisto Korpela –museota varten, tehty Korpela –video. Martat entisöivät Korpela –ryijyn, joka on nähtävillä tänä päivänä Korpela –museossa. Korpela –työryhmä teki Korpelan musiikista koostuvan nuottikirjan jne.
Teuva voi olla jälleen kerran kiitollinen tästä uudesta Korpela-työstä. Lämpimät kiitokset koko työryhmälle. Nyt kun elämme virallisesti Suomessa taantuma-aikaa, on syytä muistaa, että rovasti Simo Korpela lähti koulutielle hyvin vaatimattomista olosuhteista ja silloinkin oli tietyllä tavalla vaikea aika. Turvaverkostot ovat kuitenkin täysin erilaiset nyt, kun elämme hyvinvointiyhteiskunnassa. Meidän on syytä silloin tällöin palata ns. juurillemme ja tehdä kunniaa niille, jotka ovat vaikeina aikoina jaksaneet uskoa tulevaisuuteen ja sittemmin ”miehuusiässä” tehneet merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten Simo Korpela aikoinaan teki työskennellessään hengellisenä johtajana eri paikkakunnilla.
Simo Korpelan tuotanto sai jälleen uutta ulottuvuutta Teuvalla. Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi Simo Korpelan nuorena opiskelijana 1880-luvulla keräämästä kansanperinneaineistosta tekemänsä kirjan. Aineisto sisältää laajan valikoiman kansanperinnettä: satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sananparsia ja lauluja. Teuvan Kalevalaiset ry sai aineistonsa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistosta. Kirjan otsikko ”Härkä on niin yrös itikka” jo sinällään kertoo kirjan mielenkiintoisesta sisällöstä. Kieliasu on säilytetty Korpelan käsin kirjoittamien alkuperäistekstien mukaisena. Myös kertojat ovat tavallisia kansanihmisiä, ja heidän sanastonsa on värikästä, rehevää ja esitystapa suorasukaista.
Teuvan Kalevalaiset ry on tehnyt merkittävän kulttuurityön Teuvan kunnalle sekä koko seutukunnalle. Simo Korpelahan tunnetaan aikansa merkittävimpänä hengellisenä runoilijana. Hänen tekstejään ovat käyttäneet kaikki merkittävimmät suomalaiset säveltäjät mukaan lukien Jean Sibelius ja Leevi Madetoja. Simo Korpela –aiheesta on ammennettu Teuvalla viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana runsaasti erilaisia aihekokonaisuuksia. Speleissä 1995 professori Jorma Panula sävelsi ja sovitti Korpela –kantaatin, jota esitti yli satapäinen teuvalainen kuoroväki koostuen kymmenestä teuvalaisesta kuorosta. Tohtori Ossi Haaramäki toimi kantaatissa asiantuntijana sekä juontajana. Kantaatti esitettiin useita kertoja Teuvan kirkossa sekä lisäksi mm. Kauhavalla ja Helsingissä. Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:n ja eri projektien toimesta on kehitelty Korpela-aiheinen sävellyskilpailu, kerätty merkittävä ja kallisarvoinen aineisto Korpela –museota varten, tehty Korpela –video. Martat entisöivät Korpela –ryijyn, joka on nähtävillä tänä päivänä Korpela –museossa. Korpela –työryhmä teki Korpelan musiikista koostuvan nuottikirjan jne.
Teuva voi olla jälleen kerran kiitollinen tästä uudesta Korpela-työstä. Lämpimät kiitokset koko työryhmälle. Nyt kun elämme virallisesti Suomessa taantuma-aikaa, on syytä muistaa, että rovasti Simo Korpela lähti koulutielle hyvin vaatimattomista olosuhteista ja silloinkin oli tietyllä tavalla vaikea aika. Turvaverkostot ovat kuitenkin täysin erilaiset nyt, kun elämme hyvinvointiyhteiskunnassa. Meidän on syytä silloin tällöin palata ns. juurillemme ja tehdä kunniaa niille, jotka ovat vaikeina aikoina jaksaneet uskoa tulevaisuuteen ja sittemmin ”miehuusiässä” tehneet merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten Simo Korpela aikoinaan teki työskennellessään hengellisenä johtajana eri paikkakunnilla.
maanantai 16. helmikuuta 2009
KASKINEN PÄÄSI ERITYISALUEEKSI
Teuvan kunnan ja myös koko suomenkielisen Suupohjan kannalta oli merkittävää, että valtioneuvosto nimitti 12.2. 2009 Kaskisten kaupungin äkillisten rakennemuutosten alueeksi. Päätöstä edeltävänä päivänä oli vielä epävarmaa pääseekö Kaskinen, rannikko Suupohja tai suomenkielinen Suupohja ollenkaan erityisalueeksi. Asiaan vaikutti se, että rannikolla ja suomenkielisellä alueella joidenkin kuntien työttömyysprosentti on vielä lopettamispäätöstenkin jälkeen todella alhainen esim. Närpiö 3% ja Kristiinankaupunki 7%. Suomenkieliseltä alueelta ainoastaan Teuvan työttömyysprosentti kohosi merkittävästi eli 11%:iin. Kaskisten työttömyysprosentti nousi tietenkin korkeimmaksi eli 25%:iin, joten rakennemuutospäätös oli oikeutettu. Kaskinen sai yhteensä 2,7 milj. euroa, josta ESR -rahaa on 1,3 miljoonaa ja EAKR -rahaa 1,4 miljoonaa. EAKR on EU:n aluekehitysrahasto, ESR on Euroopan sosiaalirahasto.
Työ- ja elinkeinoministeriössä asiaa valmistelleen johtavan virkamiehen mukaan, vaikka päätös koski nyt pelkästään Kaskista, alueraja ei ole ehdoton. Näin ollen olisi tärkeää, että kehiteltäisiin muun muassa Teuvalla uusia innovoivia yrityshankkeita tai –laajennuksia. Hankkeille olisi nyt saatavissa merkittävää rahoitustukea. Alle 50 henkilön yritykset tulevat saamaan 20 % investointitukea ja yli 50 työntekijän yritykset 10 % kyseisen virkamiehen mukaan.
Lisäksi uusia yrityshankkeita voidaan tukea merkittävästi valtion omistaman Finnvera OYJ:n rahoituksella. On muistettava lisäksi, että meillä on käytettävissä Etelä-Pohjanmaan alueella normaalit aluekehitysrahat, nyt on vain löydettävä ja kehiteltävä uusia innovatiivisia kohteita. Toivon mukaan saamme niitä piakkoin aikaiseksi, koska Kaskisten rakennemuutosrahoitus on voimassa tämän ja ensi vuoden.
Työ- ja elinkeinoministeriössä asiaa valmistelleen johtavan virkamiehen mukaan, vaikka päätös koski nyt pelkästään Kaskista, alueraja ei ole ehdoton. Näin ollen olisi tärkeää, että kehiteltäisiin muun muassa Teuvalla uusia innovoivia yrityshankkeita tai –laajennuksia. Hankkeille olisi nyt saatavissa merkittävää rahoitustukea. Alle 50 henkilön yritykset tulevat saamaan 20 % investointitukea ja yli 50 työntekijän yritykset 10 % kyseisen virkamiehen mukaan.
Lisäksi uusia yrityshankkeita voidaan tukea merkittävästi valtion omistaman Finnvera OYJ:n rahoituksella. On muistettava lisäksi, että meillä on käytettävissä Etelä-Pohjanmaan alueella normaalit aluekehitysrahat, nyt on vain löydettävä ja kehiteltävä uusia innovatiivisia kohteita. Toivon mukaan saamme niitä piakkoin aikaiseksi, koska Kaskisten rakennemuutosrahoitus on voimassa tämän ja ensi vuoden.
tiistai 10. helmikuuta 2009
NOVA BUSINESS BOTNICA - hanke
Teuvan kunta päätti osallistua NOVA BUSINESS BOTNICA (NBB) - hankeeeseen. Hankkeen tarkoituksena on saada uusia yrityksiä ja uusia korvaavia työpaikkoja Suupohjan rannikkoseudulle ja Suupohjan seutukuntaan
Metsä-Botnia Ab ilmoitti 14.1.2009 päätöksestään lopettaa Kaskisissa sijaitsevan sellutehtaan. Tehtaan tuotanto lopetetaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Jos kaikki jäisivät työttömäksi nousisi Kaskisten työttömyysaste 27 %:iin (ennen lopettamista 5,6), Kristiinankaupungin noin 7 %:iin (ennen lopettamista 5,5), Närpiön noin 3 %:iin (ennen lopettamista 2,3) ja Teuvan noin 11 %:iin (ennen lopettamista 5,7).
Muita rakennemuutoksen työllisyysvaikutuksia on aiheuttanut se, että Metsäliitto-konserni ilmoitti lopettavansa Teuvan sahan toiminnan vuoden 2009 tammikuussa. Työpaikkoja vähenee 28, joista osa sijaitsee Kaskisissa, koska sahan tuotanto on jälkikäsitelty Kaskisissa.
Muita rakennemuutoksen työllisyysvaikutuksia on aiheuttanut se, että Metsäliitto-konserni ilmoitti lopettavansa Teuvan sahan toiminnan vuoden 2009 tammikuussa. Työpaikkoja vähenee 28, joista osa sijaitsee Kaskisissa, koska sahan tuotanto on jälkikäsitelty Kaskisissa.
Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisella on luonnollisesti suorat vaikutukset kuntien verotuloihin. On arvioitu, että taloudellisesti vaikeimmat vuodet tulevat olemaan vuodet 2010 ja 2011, jolloin mm. Teuvalla Metsä-Botnian tehtaan lopettaminen vähentää n. 500 000 eurolla verokertymää.
Nova Business Botnican (NBB) -hankkeen tarkoituksena on eri toimenpitein luoda perusta ja edellytykset korvaavalle yritystoiminnalle ja uusia korvaavia työpaikkoja kohdealueella (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Teuva ja Närpiö). Hankkeen tavoitteena on saada aikaan merkittävä määrä uusia työpaikkoja ja useita uusia yrityksiä. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö ajaksi 15.1.2009 - 30.6.2010. Hankkeen kustannusarvio on 150 000 euroa, josta maakunnan liitot rahoittavat 70 000 euroa, Metsä-Botnia Oy 70 000 euroa ja toteutusalueen kunnat 2 500 euroa kukin. Hankkeen tehtävänä on yhdessä Metsä-Botnian, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa laatia toimintamalli Metsä-Botnian teollisuuskiinteistöjen ja teollisuusalueen sekä Kaskisten infrastruktuurin hyödyntämiseksi, jotta aluetta voidaan markkinoida kiinnostuneille potentiaalisille toimijoille. Alueesta jalostetaan vetovoimainen yrityspuisto. Selvitetään kiinnostus saada alueelle mm. uusiutuvaan energiaan, konepajateollisuuteen ja elintarvikejalostukseen keskittyviä yrityksiä.
Hanketta valmistellut työryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä, lisäksi hanketta varten perustetaan pienempi projektiryhmä, johon tulee edustajat rannikon ja Teuvan yrityksistä, Metsäliitosta, rahoittajatahoilta, Metsä-Botniasta, AMO-ohjelmasta sekä muista mahdollisista sidosryhmistä.
Teuvan kunnan ja koko seutukunnan kannalta olisi todella tärkeätä, että hankkeen kautta saataisiin uusia yrityksiä tai yrityslaajennuksia käyntiin ja näin luotua uskoa tulevaisuuteen. Odotetaan mielenkiinnolla tuloksia.
perjantai 6. helmikuuta 2009
VETOVASTUU VAIHTUI
Kuten moni on tiedotusvälineistä lukenut, on Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela siirtynyt vuorotteluvapaalle kahdeksan kuukauden ajaksi. Hän palaa työhönsä kunnan johtopaikalle lokakuun alussa 2009. Toimin tämän kahdeksan kuukauden ajan vs. kunnanjohtajana. Varsinainen tehtäväni lukion rehtorina ja sivistystoimenjohtajana hoituu siten, että vararehtori Veijo Kivislahti toimii lukion rehtorina ja sivistystoimenjohtajan tehtäviä hoitaa yhteiskoulun rehtori Sinikka Rahkonen. Sinikka delegoi osan tehtävistään vararehtori Maija-Liisa Saksalle. Kuntalaiset voivat olla luottavaisella mielellä, kyseisillä henkilöillä on pitkäaikainen kokemus sivistys- ja koulupuolen asioista ja apuna heillä on hyvä, ammattitaitoinen ja pitkäaikaisen kokemuksen omaava henkilökunta.
Samoin voin todeta myöskin kunnantalon ja eri palvelusektorien työntekijöistä. Johtoryhmässä on kokemusta sekä nuorta innokkuutta, laaja-alaista koulutusta ja kokemusta tehtävistä kunnista, yliopistoista aina ministeriötasolle saakka. Itse edustan kunnan virkamiesten vanhinta kaartia, olenhan tullut kuntaan jo 1988. Minulla on pitkäaikainen ja monipuolinen työ- ja hallintokokemus. Useimmat Teuvan kunnan valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat minulle tuttuja jo pitkältä ajalta, samoin tunnen Rannikko- ja suomenkielisen Suupohjan sekä Etelä-Pohjanmaan virkamieskunnan ja keskeiset luottamusmiehet. Opetushallituksen ja eri ministeriöiden useisiin viranhaltijoihin minulla on myös suorat kontaktit.
Otan työni vastaan nöyrällä mielellä ja haluan toimia kaikkien kuntalaisten ja alueen asukkaiden parhaaksi niin, että kaikilla olisi täällä eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla mahdollisimman hyvä elää ja asua. Todennäköisesti taloudelliset ajat tulevat nykyhetkestä vielä jonkin verran heikkenemään, mutta uskon, että yhdessä Teuvan kunnan viranhaltija- ja työntekijäorganisaation sekä luottamushenkilöstön kanssa voimme turvata kuntamme kansalaisille riittävän hyvän ja kustannuksiltaan tehokkaan palvelutason. Eteläpohjalaisella sisulla tulemme varmasti pärjäämään ja saavuttamaan hyviä tuloksia.
Pyrin kirjoittamaan Velin tapaan lyhyitä kommentteja ja kuulumisia kunnan ajankohtaisista asioista ja toivon avointa kontaktinottoa myös kansalaisilta sähköpostilla, puhelimella ja henkilökohtaisin keskusteluin täällä kunnantalolla tai kylällä.
Toivon omalta osaltani myöskin kaikille kuntalaisille ja Teuvan kunnan palveluorganisaatiolle jaksamista niin työssä kuin perhe-elämässäkin. Kansalaisten, ystävien ja perheittemme tuella jaksamme vaikeinakin aikoina viedä asioita eteenpäin, tarvitsemme siihen myöskin korkeimman siunausta ja varjelua.
Samoin voin todeta myöskin kunnantalon ja eri palvelusektorien työntekijöistä. Johtoryhmässä on kokemusta sekä nuorta innokkuutta, laaja-alaista koulutusta ja kokemusta tehtävistä kunnista, yliopistoista aina ministeriötasolle saakka. Itse edustan kunnan virkamiesten vanhinta kaartia, olenhan tullut kuntaan jo 1988. Minulla on pitkäaikainen ja monipuolinen työ- ja hallintokokemus. Useimmat Teuvan kunnan valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat minulle tuttuja jo pitkältä ajalta, samoin tunnen Rannikko- ja suomenkielisen Suupohjan sekä Etelä-Pohjanmaan virkamieskunnan ja keskeiset luottamusmiehet. Opetushallituksen ja eri ministeriöiden useisiin viranhaltijoihin minulla on myös suorat kontaktit.
Otan työni vastaan nöyrällä mielellä ja haluan toimia kaikkien kuntalaisten ja alueen asukkaiden parhaaksi niin, että kaikilla olisi täällä eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla mahdollisimman hyvä elää ja asua. Todennäköisesti taloudelliset ajat tulevat nykyhetkestä vielä jonkin verran heikkenemään, mutta uskon, että yhdessä Teuvan kunnan viranhaltija- ja työntekijäorganisaation sekä luottamushenkilöstön kanssa voimme turvata kuntamme kansalaisille riittävän hyvän ja kustannuksiltaan tehokkaan palvelutason. Eteläpohjalaisella sisulla tulemme varmasti pärjäämään ja saavuttamaan hyviä tuloksia.
Pyrin kirjoittamaan Velin tapaan lyhyitä kommentteja ja kuulumisia kunnan ajankohtaisista asioista ja toivon avointa kontaktinottoa myös kansalaisilta sähköpostilla, puhelimella ja henkilökohtaisin keskusteluin täällä kunnantalolla tai kylällä.
Toivon omalta osaltani myöskin kaikille kuntalaisille ja Teuvan kunnan palveluorganisaatiolle jaksamista niin työssä kuin perhe-elämässäkin. Kansalaisten, ystävien ja perheittemme tuella jaksamme vaikeinakin aikoina viedä asioita eteenpäin, tarvitsemme siihen myöskin korkeimman siunausta ja varjelua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)