Valtuusto teki 15.4.2009 yksimielisen päätöksen Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamien Hopearinteen vanhustentalojen peruskorjaushankkeesta. Hanke käynnistynee kesällä 2009. Vuokra-asuntoja on yhteensä 46 kpl sekä erillinen huoltorakennus. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1974-1976 eli peruskorjaustarve on ilmeinen. Asuntojen peruskorjaus toteutetaan teknisen toimen johdolla ns. peruskorjaustyön projektinjohtourakkana 2 281 000 euron tavoitehinnalla. Mittava hanke tehdään talo kerrallaan pääosin Teuvan kunnan rakennusmiesten toimesta vuosina 2009-2011. Pienempiä töitä, kuten maalaus- ja mattotyöt, vesikatot, toteutetaan osaurakoina yksityisillä palveluntarjoajilla. LVI- ja sähkötyöt toteutetaan saatujen urakkatarjousten perusteella. Teuvan tekninen toimi tekee hankkeesta projektinjohtourakkasopimuksen Teuvan vanhustenkotiyhdistyksen kanssa. Toteuttajana on Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ry.
Sopimuksen perusteella vastuujako eri osapuolien kesken jakautuu siten, että lopullisten kustannusten jäädessä alle tavoitehinnan kustannushyöty jää kokonaisuudessaan Teuvan Vanhustenkotiyhdistyksen hyödyksi. Kustannusten ylittyessä tavoitehinnan ja lopullisen kustannusten erotuksesta vastaa hankkeen toteuttaja eli Teuvan kunta
Hanketta on valmisteltu pitkään. Ensimmäinen avustushakemus RAY:lle on tehty jo vuonna 2006, ja jatkorahoitusanomus on tehty syyskuussa 2007. Raha-automaattiyhdistykseltä saadaan hankkeeseen avustusta noin 33 % ( 740000 euroa) eli kokonaiskustannus/asuinneliömetri on enimmäismäärä 1 500 euroa/m2. Kunnanhallitus ja valtuusto tulevat vielä ennen kesää päättämään hankkeeseen liittyvistä lainoitusasioista ennen kuin peruskorjaustoimet voivat alkaa.
Huoneistojen muutostöissä huomioidaan vanhusten ja liikuntarajoitteisten ja –vammaisten esteettömyysnäkökohdat, paloturvallisuus ja sosiaalitekniikka. Katoksin varustetuilla uudenlaisilla sisäänkäyntiratkaisuilla turvataan myös asukkaiden esteetön ja turvallinen liikkuminen sisään ja ulos asunnoista kaikkina eri vuodenaikoina.
Hankkeen toteuttaminen on erittäin tärkeätä Teuvan väestön porrastuksessa. Hanke tukee avohoitoperiaatetta laitoshoidon sijaan. Kyseiset huoneistot sijaitsevat aivan terveyskeskuksen ja Henriikkakodin läheisyydessä helpottaen näin myös Henriikkakodin ylipaikkatarvetta. Kotipalvelutiimi pitää ”tukikohtaansa” Hopearinteen tiloissa, joten hyvät palvelut ovat lähellä vanhuksia.
Vanhusten (yli 64-vuotiaat) määrä on kasvanut Teuvalla kahdeksan viime vuoden aikana lähes 5 %, ja samaan aikaan 0-14-vuotiaiden ja 15-64-vuotiaiden määrä on merkittävästi laskenut, ja suunta näyttää olevan edelleen sama. Asuntojen korjaus tulee todelliseen tarpeeseen.
perjantai 17. huhtikuuta 2009
perjantai 3. huhtikuuta 2009
TEUVALLA TAKANAAN JÄLLEEN HYVÄ VUOSI!
Vuoden 2008 tilinpäätös osoittaa noin 1 miljoonan euron ylijäämää. Se on yli miljoona euroa budjetoitua enemmän. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 8,4 %. Toisaalta myös toimintamenojen kasvu oli kohtalaisen suurta, muutosta oli 7,8 %. Kasvun selittää pääosin henkilöstömenojen kasvu, joka oli 8,2 %.
Hyvään tulokseen vaikutti verotulojen runsas kasvu (8,3 %). Kasvu johtui hyvästä taloudellisesta suhdannetilanteesta, mikä vallitsi pääosin toimintavuoden aikana. Myös teuvalaisilla yrityksellä meni loppuvuotta lukuun ottamatta kohtalaisen hyvin. Valtionosuudet kasvoivat verotuloja vieläkin enemmän eli 9,7 %. Erityisesti suureen kasvuun vaikuttivat sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet, jotka kasvoivat peräti 14,4 %. Sivistystoimen valtionosuudet sen sijaan vähenivät 5,8 % muiden muassa asukasluvun ja oppilaiden vähenemisestä johtuen.
Vuosikate oli peräti 2,6 milj. euroa, joka oli 426 euroa asukasta kohti laskettuna. Kassavarat olivat vuoden lopulla 4,6 milj. euroa (vuosi 2007 3,5 milj. euroa).Vuoden vaihteessa kunnan kassa riitti 47 päivän maksuihin eli 10 päivää edellisvuotta enemmän. Lainaa kunnalla oli vain 127 euroa/asukas (edellisvuosi 170 euroa/asukas). Kahden miljoonan investoinnit pystyttiin kattamaan vuosikatteella.
Konserniyhtiöilläkin myönteistä kehitystä
Teak Oy:n ja Teak Teknologiakeskus Oy:n yhdessä muodostaman TEAK-konsernin kehitys oli myönteistä. Teak Oy:n opiskelijamäärä kasvoi viime vuonna edelleen merkittävästi. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 15 000 opiskelijatyöpäivää eli noin 10 %. Teak-konsernin liikevaihdon kasvu on ollut kahden viimeisen vuoden aikana 3 milj. euroa / 64,7 %, vuonna 2008 kasvua oli noin 25 %.
TEAK Teknologiakeskushanke toteutettiin toimintavuonna ja uutta toimitilaa saatiin yhteensä n. 1500 m2. Rakentamisen yhteydessä vanhaan kiinteistöön tehtiin remontti. Rakennusinvestoinnin ja uusien laitteiden budjetti oli n. 5 milj. euroa. Uudistuksen jälkeen Teknologiakeskus TEAK on entistä merkittävämpi alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen koulutusorganisaatio. Erityisesti kansainvälisen huonekalualan kehittäminen ja teknologiaosaaminen ovat TEAK:n vahvuuksia.
Teuvan kuntakonsernilla on lainaa yhteensä 969 euroa/asukas (edellinen vuosi 1027 euroa/asukas).
Hyvään tulokseen vaikutti verotulojen runsas kasvu (8,3 %). Kasvu johtui hyvästä taloudellisesta suhdannetilanteesta, mikä vallitsi pääosin toimintavuoden aikana. Myös teuvalaisilla yrityksellä meni loppuvuotta lukuun ottamatta kohtalaisen hyvin. Valtionosuudet kasvoivat verotuloja vieläkin enemmän eli 9,7 %. Erityisesti suureen kasvuun vaikuttivat sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet, jotka kasvoivat peräti 14,4 %. Sivistystoimen valtionosuudet sen sijaan vähenivät 5,8 % muiden muassa asukasluvun ja oppilaiden vähenemisestä johtuen.
Vuosikate oli peräti 2,6 milj. euroa, joka oli 426 euroa asukasta kohti laskettuna. Kassavarat olivat vuoden lopulla 4,6 milj. euroa (vuosi 2007 3,5 milj. euroa).Vuoden vaihteessa kunnan kassa riitti 47 päivän maksuihin eli 10 päivää edellisvuotta enemmän. Lainaa kunnalla oli vain 127 euroa/asukas (edellisvuosi 170 euroa/asukas). Kahden miljoonan investoinnit pystyttiin kattamaan vuosikatteella.
Konserniyhtiöilläkin myönteistä kehitystä
Teak Oy:n ja Teak Teknologiakeskus Oy:n yhdessä muodostaman TEAK-konsernin kehitys oli myönteistä. Teak Oy:n opiskelijamäärä kasvoi viime vuonna edelleen merkittävästi. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 15 000 opiskelijatyöpäivää eli noin 10 %. Teak-konsernin liikevaihdon kasvu on ollut kahden viimeisen vuoden aikana 3 milj. euroa / 64,7 %, vuonna 2008 kasvua oli noin 25 %.
TEAK Teknologiakeskushanke toteutettiin toimintavuonna ja uutta toimitilaa saatiin yhteensä n. 1500 m2. Rakentamisen yhteydessä vanhaan kiinteistöön tehtiin remontti. Rakennusinvestoinnin ja uusien laitteiden budjetti oli n. 5 milj. euroa. Uudistuksen jälkeen Teknologiakeskus TEAK on entistä merkittävämpi alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen koulutusorganisaatio. Erityisesti kansainvälisen huonekalualan kehittäminen ja teknologiaosaaminen ovat TEAK:n vahvuuksia.
Teuvan kuntakonsernilla on lainaa yhteensä 969 euroa/asukas (edellinen vuosi 1027 euroa/asukas).
lauantai 28. maaliskuuta 2009
TEUVAN TUULIPUISTON YVA-MENETTELY KÄYNNISTYI
Teuvalle suunnitteilla oleva tuulipuisto on osa laajaa kokonaisuutta Suomessa. Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden n. 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta.
Tuulipuistoa koskeva YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi) käynnistyi Teuvalla 25.3.2009. Tuulipuistoa suunnitellaan rakennettavaksi Teuvan Kinnasharjun - Paskoonharjun alueelle. Alueelle suunnitellaan n. 30 tuulimyllyn puistoaluetta. Kyseessä on n. 150 milj. euron hanke, joka on yksi suurimpia vuosikymmeniin Teuvalla. Hankkeen mahdollisesta toteutuksesta vastaa EPV Tuulivoima Oy, ja tarkoituksena on saada aikaan 90 – 150 MW:n tuulipuisto. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat kooltaan 3 – 5 MW:n voimaloita. Yhden tuulivoimalaitoksen korkeus on noin 100-120 metriä, ja korkeimmillaan roottorin lapa kohoaa yläasennossa noin 180 metriin eli kyseessä on myös merkittävä nähtävyyskohde. Mikäli rakentamiseen päästään, tulee hanke merkittävästi piristämään Teuvan ja lähialueen elinkeino- ja yritystoimintaa. Toteutuessaan tuulipuisto lisää useita satoja tuhansia euroja kiinteistöveroa Teuvan kunnan kassaan.
Kulttuuritalo Orrelassa keskiviikkona iltapäivällä pidetyssä yleisötilaisuudessa olivat EPV:n Tuulivoima Oy:n edustajien lisäksi paikalla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä YVA-menettelyä suorittavan Ramboll Finland Oy:n edustajat. Tilaisuudessa esiteltiin seikkaperäisesti, miten asia etenee ja korostettiin sitä, että tulevan tuulipuiston aiheuttamat mahdolliset haitat selvitetään mahdollisimman tarkasti. Kaikki asianosaiset pääsevät vaikuttamaan omalta osaltaan tuulipuiston suunnitteluun. Tilaisuudessa olikin runsaasti päättäjien lisäksi metsästysseurojen, Suupohjan Lintuyhdistyksen ja ampumaurheilua harrastavien ym. yhdistysten edustajia. Asiasta käytiin vilkas keskustelu hyvässä hengessä. Asiantuntijat olivat erittäin hyvin valmistautuneet asiaansa, ja keskinäinen kommunikointi oli asiallista.
Kyseessä on Teuvan, lähialueen ja koko Suomenkin energiapolitiikan kannalta merkittävä asia. Toivoisin, että teuvalaiset suhtautuisivat positiivisesti hankkeeseen. Teuvan kunnan johtavilta luottamusmiehiltä ja erityisesti teknisestä toimesta saa tietoja yhteyshenkilöistä, jotka ovat keskeisiä YVA-menettelyprosessissa. Mm. Teuvan kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat ovat hyvin tietoisia asian etenemisestä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä heihin. Myös minuun voitte olla suoraan yhteydessä.
Uusiutuvan energian lisääminen olkoon nyt meille kaikille teuvalaisille ja suupohjalaisille sydämen asia!
Tuulipuistoa koskeva YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi) käynnistyi Teuvalla 25.3.2009. Tuulipuistoa suunnitellaan rakennettavaksi Teuvan Kinnasharjun - Paskoonharjun alueelle. Alueelle suunnitellaan n. 30 tuulimyllyn puistoaluetta. Kyseessä on n. 150 milj. euron hanke, joka on yksi suurimpia vuosikymmeniin Teuvalla. Hankkeen mahdollisesta toteutuksesta vastaa EPV Tuulivoima Oy, ja tarkoituksena on saada aikaan 90 – 150 MW:n tuulipuisto. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat kooltaan 3 – 5 MW:n voimaloita. Yhden tuulivoimalaitoksen korkeus on noin 100-120 metriä, ja korkeimmillaan roottorin lapa kohoaa yläasennossa noin 180 metriin eli kyseessä on myös merkittävä nähtävyyskohde. Mikäli rakentamiseen päästään, tulee hanke merkittävästi piristämään Teuvan ja lähialueen elinkeino- ja yritystoimintaa. Toteutuessaan tuulipuisto lisää useita satoja tuhansia euroja kiinteistöveroa Teuvan kunnan kassaan.
Kulttuuritalo Orrelassa keskiviikkona iltapäivällä pidetyssä yleisötilaisuudessa olivat EPV:n Tuulivoima Oy:n edustajien lisäksi paikalla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä YVA-menettelyä suorittavan Ramboll Finland Oy:n edustajat. Tilaisuudessa esiteltiin seikkaperäisesti, miten asia etenee ja korostettiin sitä, että tulevan tuulipuiston aiheuttamat mahdolliset haitat selvitetään mahdollisimman tarkasti. Kaikki asianosaiset pääsevät vaikuttamaan omalta osaltaan tuulipuiston suunnitteluun. Tilaisuudessa olikin runsaasti päättäjien lisäksi metsästysseurojen, Suupohjan Lintuyhdistyksen ja ampumaurheilua harrastavien ym. yhdistysten edustajia. Asiasta käytiin vilkas keskustelu hyvässä hengessä. Asiantuntijat olivat erittäin hyvin valmistautuneet asiaansa, ja keskinäinen kommunikointi oli asiallista.
Kyseessä on Teuvan, lähialueen ja koko Suomenkin energiapolitiikan kannalta merkittävä asia. Toivoisin, että teuvalaiset suhtautuisivat positiivisesti hankkeeseen. Teuvan kunnan johtavilta luottamusmiehiltä ja erityisesti teknisestä toimesta saa tietoja yhteyshenkilöistä, jotka ovat keskeisiä YVA-menettelyprosessissa. Mm. Teuvan kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat ovat hyvin tietoisia asian etenemisestä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä heihin. Myös minuun voitte olla suoraan yhteydessä.
Uusiutuvan energian lisääminen olkoon nyt meille kaikille teuvalaisille ja suupohjalaisille sydämen asia!
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Kunta teki maakauppoja
Valtuusto teki 9.3. kaksi merkittävää, sanoisinko historiallista maakauppaa ostamalla aivan keskeisiltä paikoilta kirkon, kirjaston, urheilukentän ja toisaalta terveyskeskuksen läheisyydestä kunnan omistukseen yhteensä n. 14 hehtaaria tonttimaata. Tonteille on mahdollista saada 30 – 35 omakotitonttia. Pitkien neuvottelujen jälkeen kunta sai maat kohtuullisella hinnalla. Toisaalta on todettava, että myös myyjät saivat hyvän korvauksen maistaan. Päättäjille ja virkamiehille on kantautunut viestejä, että kauppojen teko vei liian paljon aikaa. On muistettava, että kunta ostaa maita veronmaksajilta kerätyillä rahoilla, joten keskeisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden on syytä käyttää harkintaa ja malttia neuvotteluissa. Kuntaa ja myyjiä koskevat maanvuokraus-, kaavoitus- ym. lait tuovat myös omat kiemuransa kaupanteolle. Lopputulos on molempien osapuolten ja kuntalaisten kannalta hyvä, ja se todettiin lähes yksimielisesti myös valtuustossa.
Säntin alueen osalta on todettava, että kaukolämpö kulkee aivan lähellä ja vieressä olevaa uimahallia suunnitellaan saneerattavaksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia kuntosaleineen ym. Tonttipolitiikka ja sitä kautta asuntojen tarjoaminen vanhoille ja uusille kuntalaisille on yksi Teuvan tulevaisuuden valteista. Varsinkin rivitaloasuntoja tullaan suuntaamaan jo vanhemmalle väestölle hyvän sijaintinsa ja palvelujen läheisyyden takia. Suksen alue on aivan radan varressa terveyskeskuksen ja vanhusten talon läheisyydessä.
Nämä maanostot mahdollisti osaltaan Teuvan kunnan kohtalaisen hyvä taloustilanne, mikä on saatu aikaan vuosien tarkalla taloudenpidolla ja seurannalla yhdessä kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Toivoisin, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät vievät sellaista positiivista viestiä eteenpäin, että Teuvan kunta panostaa tulevaisuuteen myös taloudellisen taantuman vaiheessa.
Säntin alueen osalta on todettava, että kaukolämpö kulkee aivan lähellä ja vieressä olevaa uimahallia suunnitellaan saneerattavaksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia kuntosaleineen ym. Tonttipolitiikka ja sitä kautta asuntojen tarjoaminen vanhoille ja uusille kuntalaisille on yksi Teuvan tulevaisuuden valteista. Varsinkin rivitaloasuntoja tullaan suuntaamaan jo vanhemmalle väestölle hyvän sijaintinsa ja palvelujen läheisyyden takia. Suksen alue on aivan radan varressa terveyskeskuksen ja vanhusten talon läheisyydessä.
Nämä maanostot mahdollisti osaltaan Teuvan kunnan kohtalaisen hyvä taloustilanne, mikä on saatu aikaan vuosien tarkalla taloudenpidolla ja seurannalla yhdessä kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Toivoisin, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät vievät sellaista positiivista viestiä eteenpäin, että Teuvan kunta panostaa tulevaisuuteen myös taloudellisen taantuman vaiheessa.
maanantai 9. maaliskuuta 2009
TEUVAN RIVAKKA OSAA KILPAILUJÄRJESTELYT
Järjestyksessään 38. Hopeasompa-kisa pidettiin viime viikonloppuna Teuvalla Parran maastossa. Teuvan Rivakan kokenut ja asiansa osaava organisaatio teki jälleen sen mitä siltä odotettiinkin. Tuhatkunta hiihtäjää n. 250 joukkueen voimin sivakoi viikonloppuna Vapaa-ajankeskus Parrassa. Tällä kertaa myöskin ilmojen haltija oli erinomaisena tukena kisajärjestelyissä. Hiihtojen järjestely on ollut pitkän ajan tulos, organisaatio kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa 2007 ja siitä asti on työskennelty ahkerasti. Jälleen kerran teuvalaisten tapahtumien järjestelyissä iso talkoojoukko, n. 200 henkilöä mahdollisti järjestelyt. Runsaslukuinen kisayleisö palkitsi osaltaan kisajärjestäjät tulemalla Parraan seuraamaan poikien ja tyttöjen kisailua.
Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat menestyivät myöskin hyvin kisoissa ja pitivät Teuvan Rivakan perinteitä yllä. Erityisen maininnan ansaitsevat tietenkin 15-vuotiaiden poikien Petteri Kauppila sekä 16-vuotiaiden sarjassa kisaillut Niklas Peltoniemi, joilla oli täydet mahdollisuudet päästä jopa mitalisijoille. Teuvalaiselle elinkeinoelämälle nämä kisat olivat myöskin tärkeä asia, erityisesti elintarvikkeita myyvät kaupat huomasivat asiakasmäärän selkeästi kasvaneen viikonlopun aikana. Teuvan kunta ja erityisesti meille tärkeä Vapaa-ajankeskus Parra sai mediassa merkittävän huomion, mikä ilman muuta tulee vaikuttamaan positiivisesti niihin perheisiin, jotka suunnittelevat muuttoa Teuvalle ja lähialueelle.
Lämpimät kiitokset kisajärjestäjille ja erityisesti satapäiselle talkoojoukolle Hopeasompa-kisojen onnistuneesta läpiviemisestä.
Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat menestyivät myöskin hyvin kisoissa ja pitivät Teuvan Rivakan perinteitä yllä. Erityisen maininnan ansaitsevat tietenkin 15-vuotiaiden poikien Petteri Kauppila sekä 16-vuotiaiden sarjassa kisaillut Niklas Peltoniemi, joilla oli täydet mahdollisuudet päästä jopa mitalisijoille. Teuvalaiselle elinkeinoelämälle nämä kisat olivat myöskin tärkeä asia, erityisesti elintarvikkeita myyvät kaupat huomasivat asiakasmäärän selkeästi kasvaneen viikonlopun aikana. Teuvan kunta ja erityisesti meille tärkeä Vapaa-ajankeskus Parra sai mediassa merkittävän huomion, mikä ilman muuta tulee vaikuttamaan positiivisesti niihin perheisiin, jotka suunnittelevat muuttoa Teuvalle ja lähialueelle.
Lämpimät kiitokset kisajärjestäjille ja erityisesti satapäiselle talkoojoukolle Hopeasompa-kisojen onnistuneesta läpiviemisestä.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
JÄLLEEN UUTTA SIMO KORPELA –AIHEESTA
Simo Korpelan tuotanto sai jälleen uutta ulottuvuutta Teuvalla. Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi Simo Korpelan nuorena opiskelijana 1880-luvulla keräämästä kansanperinneaineistosta tekemänsä kirjan. Aineisto sisältää laajan valikoiman kansanperinnettä: satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sananparsia ja lauluja. Teuvan Kalevalaiset ry sai aineistonsa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistosta. Kirjan otsikko ”Härkä on niin yrös itikka” jo sinällään kertoo kirjan mielenkiintoisesta sisällöstä. Kieliasu on säilytetty Korpelan käsin kirjoittamien alkuperäistekstien mukaisena. Myös kertojat ovat tavallisia kansanihmisiä, ja heidän sanastonsa on värikästä, rehevää ja esitystapa suorasukaista.
Teuvan Kalevalaiset ry on tehnyt merkittävän kulttuurityön Teuvan kunnalle sekä koko seutukunnalle. Simo Korpelahan tunnetaan aikansa merkittävimpänä hengellisenä runoilijana. Hänen tekstejään ovat käyttäneet kaikki merkittävimmät suomalaiset säveltäjät mukaan lukien Jean Sibelius ja Leevi Madetoja. Simo Korpela –aiheesta on ammennettu Teuvalla viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana runsaasti erilaisia aihekokonaisuuksia. Speleissä 1995 professori Jorma Panula sävelsi ja sovitti Korpela –kantaatin, jota esitti yli satapäinen teuvalainen kuoroväki koostuen kymmenestä teuvalaisesta kuorosta. Tohtori Ossi Haaramäki toimi kantaatissa asiantuntijana sekä juontajana. Kantaatti esitettiin useita kertoja Teuvan kirkossa sekä lisäksi mm. Kauhavalla ja Helsingissä. Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:n ja eri projektien toimesta on kehitelty Korpela-aiheinen sävellyskilpailu, kerätty merkittävä ja kallisarvoinen aineisto Korpela –museota varten, tehty Korpela –video. Martat entisöivät Korpela –ryijyn, joka on nähtävillä tänä päivänä Korpela –museossa. Korpela –työryhmä teki Korpelan musiikista koostuvan nuottikirjan jne.
Teuva voi olla jälleen kerran kiitollinen tästä uudesta Korpela-työstä. Lämpimät kiitokset koko työryhmälle. Nyt kun elämme virallisesti Suomessa taantuma-aikaa, on syytä muistaa, että rovasti Simo Korpela lähti koulutielle hyvin vaatimattomista olosuhteista ja silloinkin oli tietyllä tavalla vaikea aika. Turvaverkostot ovat kuitenkin täysin erilaiset nyt, kun elämme hyvinvointiyhteiskunnassa. Meidän on syytä silloin tällöin palata ns. juurillemme ja tehdä kunniaa niille, jotka ovat vaikeina aikoina jaksaneet uskoa tulevaisuuteen ja sittemmin ”miehuusiässä” tehneet merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten Simo Korpela aikoinaan teki työskennellessään hengellisenä johtajana eri paikkakunnilla.
Simo Korpelan tuotanto sai jälleen uutta ulottuvuutta Teuvalla. Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi Simo Korpelan nuorena opiskelijana 1880-luvulla keräämästä kansanperinneaineistosta tekemänsä kirjan. Aineisto sisältää laajan valikoiman kansanperinnettä: satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sananparsia ja lauluja. Teuvan Kalevalaiset ry sai aineistonsa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistosta. Kirjan otsikko ”Härkä on niin yrös itikka” jo sinällään kertoo kirjan mielenkiintoisesta sisällöstä. Kieliasu on säilytetty Korpelan käsin kirjoittamien alkuperäistekstien mukaisena. Myös kertojat ovat tavallisia kansanihmisiä, ja heidän sanastonsa on värikästä, rehevää ja esitystapa suorasukaista.
Teuvan Kalevalaiset ry on tehnyt merkittävän kulttuurityön Teuvan kunnalle sekä koko seutukunnalle. Simo Korpelahan tunnetaan aikansa merkittävimpänä hengellisenä runoilijana. Hänen tekstejään ovat käyttäneet kaikki merkittävimmät suomalaiset säveltäjät mukaan lukien Jean Sibelius ja Leevi Madetoja. Simo Korpela –aiheesta on ammennettu Teuvalla viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana runsaasti erilaisia aihekokonaisuuksia. Speleissä 1995 professori Jorma Panula sävelsi ja sovitti Korpela –kantaatin, jota esitti yli satapäinen teuvalainen kuoroväki koostuen kymmenestä teuvalaisesta kuorosta. Tohtori Ossi Haaramäki toimi kantaatissa asiantuntijana sekä juontajana. Kantaatti esitettiin useita kertoja Teuvan kirkossa sekä lisäksi mm. Kauhavalla ja Helsingissä. Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:n ja eri projektien toimesta on kehitelty Korpela-aiheinen sävellyskilpailu, kerätty merkittävä ja kallisarvoinen aineisto Korpela –museota varten, tehty Korpela –video. Martat entisöivät Korpela –ryijyn, joka on nähtävillä tänä päivänä Korpela –museossa. Korpela –työryhmä teki Korpelan musiikista koostuvan nuottikirjan jne.
Teuva voi olla jälleen kerran kiitollinen tästä uudesta Korpela-työstä. Lämpimät kiitokset koko työryhmälle. Nyt kun elämme virallisesti Suomessa taantuma-aikaa, on syytä muistaa, että rovasti Simo Korpela lähti koulutielle hyvin vaatimattomista olosuhteista ja silloinkin oli tietyllä tavalla vaikea aika. Turvaverkostot ovat kuitenkin täysin erilaiset nyt, kun elämme hyvinvointiyhteiskunnassa. Meidän on syytä silloin tällöin palata ns. juurillemme ja tehdä kunniaa niille, jotka ovat vaikeina aikoina jaksaneet uskoa tulevaisuuteen ja sittemmin ”miehuusiässä” tehneet merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten Simo Korpela aikoinaan teki työskennellessään hengellisenä johtajana eri paikkakunnilla.
maanantai 16. helmikuuta 2009
KASKINEN PÄÄSI ERITYISALUEEKSI
Teuvan kunnan ja myös koko suomenkielisen Suupohjan kannalta oli merkittävää, että valtioneuvosto nimitti 12.2. 2009 Kaskisten kaupungin äkillisten rakennemuutosten alueeksi. Päätöstä edeltävänä päivänä oli vielä epävarmaa pääseekö Kaskinen, rannikko Suupohja tai suomenkielinen Suupohja ollenkaan erityisalueeksi. Asiaan vaikutti se, että rannikolla ja suomenkielisellä alueella joidenkin kuntien työttömyysprosentti on vielä lopettamispäätöstenkin jälkeen todella alhainen esim. Närpiö 3% ja Kristiinankaupunki 7%. Suomenkieliseltä alueelta ainoastaan Teuvan työttömyysprosentti kohosi merkittävästi eli 11%:iin. Kaskisten työttömyysprosentti nousi tietenkin korkeimmaksi eli 25%:iin, joten rakennemuutospäätös oli oikeutettu. Kaskinen sai yhteensä 2,7 milj. euroa, josta ESR -rahaa on 1,3 miljoonaa ja EAKR -rahaa 1,4 miljoonaa. EAKR on EU:n aluekehitysrahasto, ESR on Euroopan sosiaalirahasto.
Työ- ja elinkeinoministeriössä asiaa valmistelleen johtavan virkamiehen mukaan, vaikka päätös koski nyt pelkästään Kaskista, alueraja ei ole ehdoton. Näin ollen olisi tärkeää, että kehiteltäisiin muun muassa Teuvalla uusia innovoivia yrityshankkeita tai –laajennuksia. Hankkeille olisi nyt saatavissa merkittävää rahoitustukea. Alle 50 henkilön yritykset tulevat saamaan 20 % investointitukea ja yli 50 työntekijän yritykset 10 % kyseisen virkamiehen mukaan.
Lisäksi uusia yrityshankkeita voidaan tukea merkittävästi valtion omistaman Finnvera OYJ:n rahoituksella. On muistettava lisäksi, että meillä on käytettävissä Etelä-Pohjanmaan alueella normaalit aluekehitysrahat, nyt on vain löydettävä ja kehiteltävä uusia innovatiivisia kohteita. Toivon mukaan saamme niitä piakkoin aikaiseksi, koska Kaskisten rakennemuutosrahoitus on voimassa tämän ja ensi vuoden.
Työ- ja elinkeinoministeriössä asiaa valmistelleen johtavan virkamiehen mukaan, vaikka päätös koski nyt pelkästään Kaskista, alueraja ei ole ehdoton. Näin ollen olisi tärkeää, että kehiteltäisiin muun muassa Teuvalla uusia innovoivia yrityshankkeita tai –laajennuksia. Hankkeille olisi nyt saatavissa merkittävää rahoitustukea. Alle 50 henkilön yritykset tulevat saamaan 20 % investointitukea ja yli 50 työntekijän yritykset 10 % kyseisen virkamiehen mukaan.
Lisäksi uusia yrityshankkeita voidaan tukea merkittävästi valtion omistaman Finnvera OYJ:n rahoituksella. On muistettava lisäksi, että meillä on käytettävissä Etelä-Pohjanmaan alueella normaalit aluekehitysrahat, nyt on vain löydettävä ja kehiteltävä uusia innovatiivisia kohteita. Toivon mukaan saamme niitä piakkoin aikaiseksi, koska Kaskisten rakennemuutosrahoitus on voimassa tämän ja ensi vuoden.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)